Miksi en kuule edesmenneitä unissa (ääntä) vaikka näen ja aistin heidät?

Vaikea sanoa, unet ovat erikoisia välillä. Olen kokenut tuota samaa unissani, en aina kuule unissa ihmisten puhuvan. Joku syy tälle on.

Vierailija kirjoitti:

Vaikea sanoa, unet ovat erikoisia välillä. Olen kokenut tuota samaa unissani, en aina kuule unissa ihmisten puhuvan. Joku syy tälle on.

Lisäys. Unissakin käsitellään asioita. Jos ei tule mieleen mitään näiden unien jälkeen niin asiat saattavat jäädä tiedostamattomaksi. Näin se vain on.

Päivätietoisuudessskin saattaa käydä niin että sulkeudumme kuulemasta ympäristöä. Joskus sanotaan että ns. uppoudumme omiin ajatuksiimme. Jostakin syystä emme kuule.

Tämä on kai tosi yleistä, että kuolleet eivät unissa puhu. Ovat kaikin tavoin läsnä ja aistimme tunteet, mutta he eivät sano mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Tämä on kai tosi yleistä, että kuolleet eivät unissa puhu. Ovat kaikin tavoin läsnä ja aistimme tunteet, mutta he eivät sano mitään. 

Ehkä se läsnäolo parantaa. Elämä on mielenkiintoinen asia.

Olisiko niin, että kun kuulo on hereillä reaalimaailmassa, se ei tuota unessa ärsykkeitä. Ihmisen kuulo ei nuku koskaan. Naiset heräävät lasten ääniin ja miehet koirien/ympäristön.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on kai tosi yleistä, että kuolleet eivät unissa puhu. Ovat kaikin tavoin läsnä ja aistimme tunteet, mutta he eivät sano mitään. 

Siis todelakin. Puhuminen ja verbaliikka ovat oikeasti aika turhaa tavaraa. Eläintenkin kanssa voi puhua mielikuvilla ja tunteilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on kai tosi yleistä, että kuolleet eivät unissa puhu. Ovat kaikin tavoin läsnä ja aistimme tunteet, mutta he eivät sano mitään. 

Siis todelakin. Puhuminen ja verbaliikka ovat oikeasti aika turhaa tavaraa. Eläintenkin kanssa voi puhua mielikuvilla ja tunteilla.

Tavallaan telepaattisesti mutta toinen vain aistii eikä muuta. Aina ei tarvita sanoja, ei myöskään siis ihmisten kesken.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päivätietoisuudessskin saattaa käydä niin että sulkeudumme kuulemasta ympäristöä. Joskus sanotaan että ns. uppoudumme omiin ajatuksiimme. Jostakin syystä emme kuule.

Höpö höpö

Anteeksi kuinka?

Ei edesmenneet oikeasti vieraile unissa. Unet on aivojen teatteria, jossa traumat ja patoumat pääsee purkautumaan. Mieli korjaa itseänsä.

Vierailija kirjoitti:

Ei edesmenneet oikeasti vieraile unissa. Unet on aivojen teatteria, jossa traumat ja patoumat pääsee purkautumaan. Mieli korjaa itseänsä.

Voivat he vieraillakin. Kauniimmin sanottuna käsittelemme elämää myös unissa.

Vierailija kirjoitti:

Unet ovat vain aivosolujen ja hermoverkkojen uudelleenjärjestäytymistä, ilman mitään yhteyttä minnekään.

Totta, käsittelemme siis asioitamme unissa. 

Vierailija kirjoitti:

Unet on visuaalisia ei ole puheääntä, tekstitys mahdollinen.

Kyllä niissä on muitakin aisteja. Esim. tunto hyvin vahvasti itsellä läsnä. Lämpö, ja myös esimerkiksi puheen sisältö. Viime yönä näin unta, missä keskustelin 2 ihmisen kanssa. En muita äänikokemusta, mutta kyllä siinä keskustelussa oli ihan selkeä verbaalinen sisältö.

En minäkään niitä usein kuule. Aistin kylläkin. Tunne että joku seuraa tai koskettaa minua. Oon kyl kerran kuullut uneeni tosi oisin äänen. Siitä on jo vuosia. En tarkkaa muista mitä henki sanoi mut oli jotai. Vai oliko se sittenkään henki vaan joku oikea henkilö. Joka uneeni tuli käymään. 

Minulla ei siis ole mitään teknisiä laitteita eli gb tai muutakaan. Olisin joskus halunnut ostaa. No se sit jäi. Kuulen ja näen silti. 

Kai toiset aistii heidät näin. 

Vierailija kirjoitti:

Ei edesmenneet oikeasti vieraile unissa. Unet on aivojen teatteria, jossa traumat ja patoumat pääsee purkautumaan. Mieli korjaa itseänsä.

Tämä ei ole totta. Myös elävät ihmiset vierailevat toistensa unissa ja monta kertaa sellaista tietoa välittyy unien kautta, mikä ei ole vielä levinnyt kertomalla. Minä olen nähnyt unta ihmisestä juuri silloin, kun hän puhui minusta aktiivisesti. 

Kurkkuchakra.

Ihan valveilla kun muistelen poistuneita läheisiä, en millään muista heidän ääntään.