Lue keskustelun säännöt.
Iltalehti: Jonna Mielosen äitiyttä on arvosteltu julmasti vain koska hänellä on mielentervysdiagnoosi - "En koe sen olevan este"
18.06.2025 |
Jonna Mielonen, joka tunnetaan Temptation Island -ohjelmasta, on saanut lapsen ja samalla kohdannut rankkaa arvostelua äitiydestään, koska sairastaa skitsoaffektiivista häiriötä. Julkisessa keskustelussa hänen vanhemmuuttaan on epäilty ja jopa kyseenalaistettu sairauden vuoksi, vaikka hän itse ei koe sen olevan este vanhemmuudelle. Artikkeli kuvaa hänen ensimmäistä vauvavuottaan ja sitä, miten hän on kokenut sekä äitiyden ilot että sairauden aiheuttamat haasteet.
Tämä on taas yksi niistä tarinoista, jotka paljastavat karusti, miten pinnallinen ja suvaitsematon meidän yhteiskuntamme on oikeasti. Jos äiti on joskus sairastanut mielenterveyden häiriötä, häntä pidetään automaattisesti huonona vanhempana. Vaikka hän olisi täysin toimintakykyinen, rakastava ja sitoutunut äiti, jotkut eivät silti näe hänessä muuta kuin diagnoosin. Ja silti juuri samat ihmiset hehkuttavat avoimuutta ja "mielen hyvinvoinnin tärkeyttä".
Miksi niin monella on tarve arvostella toisen vanhemmuutta vain sen perusteella, että taustalla on psykiatrinen diagnoosi? Onko se reilua - ja ennen kaikkea, mitä se kertoo meistä muista?
Kommentit (12)
No jos sairaus on hyvässä hoitotasapainossa ja jaksaa hoitaa lastaan niin mikä ettei. Kunhan lapsi saa tarvitsemaansa hoivaa ja turvaa eikä joudu pelkäämään tai hoitamaan omaa vanhempaansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"vain koska". Joo, ihan niin kuin se olisi vaan joku pikku juttu...
Ainahan ne on omasta mielestä just hyviä äitejä siltiki.
Mitähän lapsi kertos...
Oma äitini saisi varmasti jonkun mt-dagnoosin, jos olisi mennyt itsensä tutkituttamaan aikoinaan/jos menisi nyt. Täytyy sanoa, että olisi voinut jättää lapset hankkimatta. Oli meillä materiaalisesti asiat hyvin, mutta aika jäätäävää kasvaa ailahtelevan ja äkkipikaisen äidin lapsena. Luojan kiitos isäni äiti asui lähellämme, joten vietin siellä aikaa ja sain häneltä sitten tasapainoisen naisen mallin. Näissä asioissa pitäisi miettiä mitä vakeuksia lapselle tulee, jos vanhemmalla on liian haastava persoona.
Ei ehkä sairaus itsessään ole este, vaan se kykeneekö sairautensa asianmukaisesti hoitamaan vaiko ei. Skitsoaffektiivinen sairaus on vakava sairaus ja jos ihminen jättää sen hoitoon määrätyt lääkkeet käyttämättä, niin tilanne on huono. Toivotavasti tällä naiselle on hyvä tukiverkosto ja mahdollisesti myös avohoito.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oma äitini saisi varmasti jonkun mt-dagnoosin, jos olisi mennyt itsensä tutkituttamaan aikoinaan/jos menisi nyt. Täytyy sanoa, että olisi voinut jättää lapset hankkimatta. Oli meillä materiaalisesti asiat hyvin, mutta aika jäätäävää kasvaa ailahtelevan ja äkkipikaisen äidin lapsena. Luojan kiitos isäni äiti asui lähellämme, joten vietin siellä aikaa ja sain häneltä sitten tasapainoisen naisen mallin. Näissä asioissa pitäisi miettiä mitä vakeuksia lapselle tulee, jos vanhemmalla on liian haastava persoona.
sama kokemus mullakin... ja jälkiä paikkaillaan vielä yli 40-vuotiaanakin. Onhan mulla ulkoisesti paketti kunnossa ja moni varmaan kateellinenkin, mutta kyllä ne menneisyyden möröt mut suht säännöllisesti löytää ja sen jälkeen sitten "liimaillaan" itseään taas kasaan.
Eli kokemuksella, hemmetin itsekästä lisääntyä tollasilla diagnooseilla ja lapsi saa jossakin vaiheessa kyllästymiseen asti kuulla kun äidin sairaus sitä ja tätä ja näin opitaan pienestä pitäen yltiötunnolliseksi läheisriippuvaiseksi hoivaajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Oma äitini saisi varmasti jonkun mt-dagnoosin, jos olisi mennyt itsensä tutkituttamaan aikoinaan/jos menisi nyt. Täytyy sanoa, että olisi voinut jättää lapset hankkimatta. Oli meillä materiaalisesti asiat hyvin, mutta aika jäätäävää kasvaa ailahtelevan ja äkkipikaisen äidin lapsena. Luojan kiitos isäni äiti asui lähellämme, joten vietin siellä aikaa ja sain häneltä sitten tasapainoisen naisen mallin. Näissä asioissa pitäisi miettiä mitä vakeuksia lapselle tulee, jos vanhemmalla on liian haastava persoona.
Sama. Asiahan on niin etteivät ne surkeimmat vanhemmat todellakaan hae apua/diagnooseja ja osaavat kyllä peittää pipipäisyytensä perheen ulkopuolisilta. Virallisesti ovat oikein kunnollisia kansalaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jo se että menee johonkin temppareihin kertoo ettei ole sopiva äidiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma äitini saisi varmasti jonkun mt-dagnoosin, jos olisi mennyt itsensä tutkituttamaan aikoinaan/jos menisi nyt. Täytyy sanoa, että olisi voinut jättää lapset hankkimatta. Oli meillä materiaalisesti asiat hyvin, mutta aika jäätäävää kasvaa ailahtelevan ja äkkipikaisen äidin lapsena. Luojan kiitos isäni äiti asui lähellämme, joten vietin siellä aikaa ja sain häneltä sitten tasapainoisen naisen mallin. Näissä asioissa pitäisi miettiä mitä vakeuksia lapselle tulee, jos vanhemmalla on liian haastava persoona.
sama kokemus mullakin... ja jälkiä paikkaillaan vielä yli 40-vuotiaanakin. Onhan mulla ulkoisesti paketti kunnossa ja moni varmaan kateellinenkin, mutta kyllä ne menneisyyden möröt mut suht säännöllisesti löytää ja sen jälkeen sitten "liimaillaan" itseään taas kasaan.
Eli kokemuksella, hemmetin itsekästä lisääntyä tollasilla diagnooseilla ja l
Eli sinusta olisi kivempi olla olematta olemassa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Skitsoaffektiivinen häiriö on psykiatrinen sairaus, jossa yhdistyy skitsofrenian oireita (esim. harhaluulot, aistiharhat) ja mielialahäiriöitä (masennus tai mania). Sairaus voi ilmetä jaksoittain, jolloin ihminen on välillä oireeton ja välillä oireet pahenevat.
Jos lääkityksen jättää pois, pahimmillaan voi tulla psykoottisia jaksoja, joissa todellisuudentaju katoaa. Henkilö voi kuulla ääniä, uskoa harhoihin tai käyttäytyä arvaamattomasti. Ilman hoitoa voi olla itsetuhoinen tai aggressiivinen.
Lapsille pahimmillaan voi koitua vakavaa laiminlyöntiä, turvattomuutta, pelkoa tai jopa väkivaltaisia tilanteita, jos vanhemman todellisuudentaju katoaa. Lapset voivat joutua huolehtimaan vanhemmastaan, kasvaa kaoottisessa ympäristössä tai pahimmillaan jäädä täysin ilman hoivaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma äitini saisi varmasti jonkun mt-dagnoosin, jos olisi mennyt itsensä tutkituttamaan aikoinaan/jos menisi nyt. Täytyy sanoa, että olisi voinut jättää lapset hankkimatta. Oli meillä materiaalisesti asiat hyvin, mutta aika jäätäävää kasvaa ailahtelevan ja äkkipikaisen äidin lapsena. Luojan kiitos isäni äiti asui lähellämme, joten vietin siellä aikaa ja sain häneltä sitten tasapainoisen naisen mallin. Näissä asioissa pitäisi miettiä mitä vakeuksia lapselle tulee, jos vanhemmalla on liian haastava persoona.
sama kokemus mullakin... ja jälkiä paikkaillaan vielä yli 40-vuotiaanakin. Onhan mulla ulkoisesti paketti kunnossa ja moni varmaan kateellinenkin, mutta kyllä ne menneisyyden möröt mut suht säännöllisesti löytää ja sen jälkeen sitten "liimaillaan" itseään taas kasaan.
Eli kokemuksella, hemmetin it
ä
Kun teit tuollaisen johtopäätöksen, niin kaikille normiälyisille se kertoo siitä ettei sinulla ole älynlahjoja. Se, että lapsi toivoo että vanhempansa olisivat jättäneet lapsensa tekemättä, ei merkitse sitä etteikö lapsi, tässä tapauksessa aikuinen, haluaisi elää omaa elämäänsä.
https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/0527dc70-e3a6-430a-97d9-d65a…