Lue keskustelun säännöt.
Miksi toisen onnistuminen saajotkut niin vihaisiksi?
18.06.2025 |
Olen koko elämäni aikana saanut osakseni jonkilaista kateutta, mutta työelämässä se on ollut erityisen selkeää.
Olen kuullut ihan suoraan kommentteja tyyliin: "Kunhan tuo ei ainakaan sitä saa".
Siis ihan niinkuin minun onnistuminen olisi joltain toiselta pois?
En koe olevani mitenkään ylpeilevä tai päällekäyvä, mutta olen aina tehnyt asiat huolella ja saanut siitä kiitosta -
ja ilmeisesti se ei kaikille sovi.
Välillä tuntuu, että pitäisi pienentää itseään, ettei joku loukkaannu tai katkeroidu.
Oletteko te kokeneet vastaavaa?
Että joku on selvästi katkera tai kateellinen, vaikka ei myönnä sitä suoraan?
Miten olette siihen suhtautuneet?
Tai toisin päin- oletteko joskus huomanneet itsesänne kateutta ja miten sen käsittelitte?
Kommentit (6)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen itse kokenut vastaavaa. Siksi nykyään vähättelen työpaikalla asioitani. En kerro mitään mistä joku voisi olla kateellinen, mutta aina sekään ei riitä. Joskus pelkkä hymykin on liikaa.
Olen huomannut, että jos omassa elämässä ei ole mitään ilon aiheita niin ei saisi olla minullakaan.
Haloo, jokainen on oman elämänsä seppä.
Joh. 3.30
Hänen on tultava suuremmaksi, minun pienemmäksi.
Matt. 23:10,12
Älkääkä antako kutsua itseänne mestareiksi, sillä yksi on teidän mestarinne, Kristus. Vaan joka teistä on suurin, se olkoon teidän palvelijanne. Mutta joka itsensä ylentää, se alennetaan; ja joka itsensä alentaa, se ylennetään.
Vierailija kirjoitti:
Matt. 23:10,12
Älkääkä antako kutsua itseänne mestareiksi, sillä yksi on teidän mestarinne, Kristus. Vaan joka teistä on suurin, se olkoon teidän palvelijanne. Mutta joka itsensä ylentää, se alennetaan; ja joka itsensä alentaa, se ylennetään.
Mitä höpötät ? Voitko suomentaa?
Tuollaiset ihmiset on yleisiä.