Lue keskustelun säännöt.
Jos joku kertoo ongelmistaan/huolistaan, miksi kuuntelijan täytyy heti yrittää ratkaista ongelma
15.06.2025 |
Neuvomalla avautujaa tekemään niin tai näin ja sanomaan sille että sitä tai tätä. Miksei voi vaan kuunnella ja todeta että en osaa edes kuvitella millaisia asioita käyt läpi.
Tuollainen heti neuvominen aliarvioi ongelmaa ja ennen kaikkea siitä kertovaa ihmistä. Erityisesti tilanteissa, joissa itse kysytään kuinkas sen asian kanssa sujuu, mitä kuuluu jne.
Miksei osata ottaa toisen kertomaa vastaan yrittämällä heti neuvoa latteuksia tai itsestäänselvyyksiä?
Kommentit (15)
Ap. Tuo on todella hyvä pointti ja hyvä kysymys. Itse aloin pärjätä murrosikäisen tyttäreni kanssa, kun älysin, että kuuntelen enkä yritä joka lauseessa tyrkyttää äitinä ratkaisua. Tosi moneen ystävyyssuhteeseen ja parisuhteisiin pätee sama myös. Miehet hox!! Tämä on niin tärkeä huomio, ilmainen vinkki. Ottakaa omaksenne ilman muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykypäivän ratkaisu on se että et sinä osaa
Jos tuntuu, että on pakko kommentoida jotain, eikä tiedä oikein mitä sanoisi. Musta pahinta on se, jos kommentointi on jotain "ei minulla vaan ole tuollaista koskaan ollut".
Jep, kuuntelee vaan, muttei välitä pätkääkään ennen kuin avautuja tiuskaisee välitätkö edes minusta tai eikö sulla ole mitään sanottavaa tähän?
Vierailija kirjoitti:
Jos tuntuu, että on pakko kommentoida jotain, eikä tiedä oikein mitä sanoisi. Musta pahinta on se, jos kommentointi on jotain "ei minulla vaan ole tuollaista koskaan ollut".
Myös "Anteeks, mutta mua ei kyllä kiinnosta tää yhtään" ja "Voidaanko puhua jostain muusta" on aika pahoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on joku vtun itkupotkuvinku minkä normaali käsittelee muutamassa minuutissa
Itse olen tuollainen ongelmanratkaisija. Nyt olen oppinut kysymään, että haluaako kuuntelija neuvoja, vai haluaako hän avautua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse olen tuollainen ongelmanratkaisija. Nyt olen oppinut kysymään, että haluaako kuuntelija neuvoja, vai haluaako hän avautua.
Siis ei kuuntelija vaan puhuja :-D
Ei tajua, että jotkut vain kaipaavat tulla nähdyksi ongelmiensa/vaikeidenkin tunteidensa kanssa. Ei osaa olla läsnä. Ei auta kuin koittaa löytää ihmisiä, jotka osaavat. Tai olla sitä itselleen, silloin ainakin tulee aina kohdatuksi, vaikka eihän se täysin toista ihmistä korvaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi kerjäät sääliä muilta itsellesi?
Vierailija kirjoitti:
Miksi kerjäät sääliä muilta itsellesi?
Ihan vain myötätuntoista läsnäoloa. Eikä ap kuulosta siltä, että kerjää. Ihan vain ihmettelee, miksi tätä on niin mahdoton löytää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anteeksi! Olen sairaanhoitaja ja jotenkin alan automaattisesti aina keksimään jotain ratkaisua avautujan ongelmiin. Tuo on jotenkin niin verissä. Tuntuu että annan välinpitämättömän kuvan jos vain olen hiljaa ja kuuntelen. Joskus sekin on toki paikallaan, mutta yleensä kun olen ensin kuunnellut, yritän aktiivisesti pohtia mitä asialle voisi tehdä.
tse jotenkin olen aina arvostanut sitä että saan konkreettisia neuvoja jos minulla on huolia. Helposti sitä sitten tekee muitakin kohtaan niin.
Ihan turhaa lätinäähän se sitten on jos ei mitään muuta kaivata kuin halutaan vaan kaataa se paskasanko toisen niskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vittuettä ottaa päähän yks tyyppi joka aina tavatessa paasaa vähintään ensimmäiset puoli tuntia siitä miten paskaa hänellä on kaikki. Vaikka alunperin tuntuisikin että kiva tavata niin se kun alkaa niin ei kyllä jaksaisi olla, ihan paska olo tulee itsellekin.
Toiset ovat surkeita kuuntelijoita, mutta itse valittavat kyllä.