Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Puoliso on ilkeä, jatkuvasti töissä jne
04.06.2025 |
En tiedä mitä tehdä. Oon jotenkin tosi lamaantunut meidän tilanteesta.
Mulla on yrittäjämies, jota rakastan valtavan paljon. Ollaan oltu yhdessä jo noin 20v. Ongelma on, että työ vie kaiken puolisoni ajan. Hän ei vastaa mun viesteihin, ei soita kuin jos mun täytyy hoitaa joku asia hänen puolestaan, me ei käydä enää missään. Hän puhuu jatkuvasti vain työasioita niinä vähinä tunteina kun on kotona. Jos tarviin jotain apua jossain, hän ei auta jne. Hän lupasi että asiat muuttuu ja tästä on nyt jo useampi vuosi. Eikä mitään tapahdu. Tunnen olevani huono kun mun seura ei kiinnosta, ja tunnen jääneeni täysin yksin. Olen alkanut epäillä että olisi joku toinen mutta ei minulla ole todisteita sellaisesta. Joka kerta kun olen yllättävinä aikoina poikennut työpaikalla, hän on ollut siellä ihan vaan töissä eikä työ ole semmosta, että siellä olisi muita silloin. Kun sanoin tästä kaikesta tänään niin hän sanoi vaan että pitäiskö mun vaihtaa lääkitystä ja että ei ole normaalia epäillä mitään.
No ehkä ei, ehkä ei ole muita kuin tuo työ mutta minä oon kyllä tähän ihan loppu. Mitä voi tehdä muutakuin erota?
Kommentit (26)
eipä siinä ole oikein muuta kuin ero. Jos siis haluat ns perhe-elämää miehen kanssa.
Mutta, jospa alkaisit elää ns omaa elämääsi. Menet omiin harrastuksiin, menet itseksesi lomille jne
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
eipä siinä ole oikein muuta kuin ero. Jos siis haluat ns perhe-elämää miehen kanssa.
Mutta, jospa alkaisit elää ns omaa elämääsi. Menet omiin harrastuksiin, menet itseksesi lomille jne
Kokeilin tätä ja oon käynyt lomilla yksin, mutta eihän se sama ole kuin jos olis joku rakas mukana. Ehkä tässä ei vaan ole vaihtoehtoja enää..
Ehkä parisuhdeterapiaan? Ei ole kokemusta, mutta varmasti joitakin pareja auttaa.
Ei kuulosta siltä, että rakastat häntä todella paljon. Sun tunne on joku muu kuin rakkaus. Riippuvuus?
Kertomasi perusteella ero on ainoa tapa, millä voitte molemmat saavuttaa onnen. Lue nyt ihan ajatuksella, mitä kirjoitit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä erosin työnarkomaanista. Nyt on mukavampaa olla yksin.
Voin eläytyä miehesi ajatuksiin. Työ on hänelle tärkeää ja hän uppoutuu siihen täysillä. Olen samanlainen. Ainut ero on että olen nainen ja pienet lapset saavat ovat ainut mikä pitää minut pois työpaikalta iltaisin. Pelkään, että kun lapset kasvavat, alan viettää töiden parissa yhä enemmän aikaa. Kai se on jonkinlainen riippuvuus. Ainut keino on kunnon keskustelu asiasta ja teet selväksi että harkitset eroa. Silloin näet ottaako toinen asian tosissaan pohtiakseen. Jos ei, niin mikään ei ikävä kyllä muutu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pettäminen minullekin tuli mieleen. 2 liittoa takana ja kumpikin mies petti. Kolmatta miestä ei tule! Pitkään etsin syytä itsestäni, mutta jos toisella on heikko itsetunto niin en sitä voi loputtomasti pönkittää.
Nyt sinkkuna olen yllättynyt, miten monet ukkomiehet haluaisivat jalkavaimokseen. En voisi ikimö arvostaa jonkun toisen aviomiestä.
Miehillä pitää olla se kalsarien pesijä kotona ja se pimu joka pönkittää heidän itsetuntoaan.
Miehet ei tajua asioita, vaikka niille ensin vihjataan, sitten vähän puhutaan varovasti, sitten puhutaan enemmän ja pidempään, sitten huudetaan ja riidellään, sitten kun uhataan erolla voi alkaa jokin aivoissa liikahtamaan. Tai sitten kun miehen kaveri puhuu hänelle järkeä. Tämä on yksi tapa saada mies tajuamaan, koska miehet ei kunnioita naisia eikä heidän mielipiteitä, eikä tahtotilaa. Miehet on helvet..n itsekeskeisiä ja itseriittoisia, useimmilla niistä ei ole ainakaan kummoista tunneälyä eivätkä he osaa (tai halua) ajatella asioita toisen kantilta. Olen joskus nuorempana käyttänyt tuota kaverimetodia. Avauduin mieheni kaverille eräästä ongelmasta ja pyysin että voisiko hän toimia ns välittäjänä ja tolkuttaa mieheni päähän sen että tällainen peli ei enää vetele, että minä lähden jos tilanne ei muutu. Tilanne muuttui hetkeksi, mutta ei korjaantunut, erosimme (onneksi vain avosuhteesta ilman lapsia).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Auttaisko töihin meno, niin ei käy aika pitkäksi? Voisit myös ymmärtää miestäsi paremmin, jos olisit itsekin töissä.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä parisuhdeterapiaan? Ei ole kokemusta, mutta varmasti joitakin pareja auttaa.
Joo auttoi eroamaan. Siellä terapiassa tajusi, ettei tästä tule yhtään mitään. Onneksi mentiin terapiaan ja sen jälkeen eropaperit vetämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Auttaisko töihin meno, niin ei käy aika pitkäksi? Voisit myös ymmärtää miestäsi paremmin, jos olisit itsekin töissä.
Olin töissä, mutta kaikki illat olin yksin. Tein kotihommat ja laitoin ruoan pöytään toiselle valmiiksi. Lopulta erosin, kun en nähnyt mitään järkeä olla parisuhteessa, jossa ei ole mitään yhteistä aikaa. Eri
Vierailija kirjoitti:
Ehkä parisuhdeterapiaan? Ei ole kokemusta, mutta varmasti joitakin pareja auttaa.
Mutta eihän mieheltä liikene aikaa edes vaimolle, niin miten sitten terapiaan?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Auttaisko töihin meno, niin ei käy aika pitkäksi? Voisit myös ymmärtää miestäsi paremmin, jos olisit itsekin töissä.
Minä olen töissä. Tässä on nyt kyse siitä ettei toisella ole aikaa käytännössä koskaan. Mikä parisuhde se semmonen on.
Vierailija kirjoitti:
Miehet ei tajua asioita, vaikka niille ensin vihjataan, sitten vähän puhutaan varovasti, sitten puhutaan enemmän ja pidempään, sitten huudetaan ja riidellään, sitten kun uhataan erolla voi alkaa jokin aivoissa liikahtamaan. Tai sitten kun miehen kaveri puhuu hänelle järkeä. Tämä on yksi tapa saada mies tajuamaan, koska miehet ei kunnioita naisia eikä heidän mielipiteitä, eikä tahtotilaa. Miehet on helvet..n itsekeskeisiä ja itseriittoisia, useimmilla niistä ei ole ainakaan kummoista tunneälyä eivätkä he osaa (tai halua) ajatella asioita toisen kantilta. Olen joskus nuorempana käyttänyt tuota kaverimetodia. Avauduin mieheni kaverille eräästä ongelmasta ja pyysin että voisiko hän toimia ns välittäjänä ja tolkuttaa mieheni päähän sen että tällainen peli ei enää vetele, että minä lähden jos tilanne ei muutu. Tilanne muuttui hetkeksi, mutta ei korjaantunut, erosimme (onneksi vain avosuhteesta ilman lapsia).
Joo kiva kavereille, kun joutuu sotkeentumaan toisten parisuhdeongelmiin. No eihän tuokaan mitään apua tuonut, kun tilanne ei lopulta korjaantunut.
Vierailija kirjoitti:
Voin eläytyä miehesi ajatuksiin. Työ on hänelle tärkeää ja hän uppoutuu siihen täysillä. Olen samanlainen. Ainut ero on että olen nainen ja pienet lapset saavat ovat ainut mikä pitää minut pois työpaikalta iltaisin. Pelkään, että kun lapset kasvavat, alan viettää töiden parissa yhä enemmän aikaa. Kai se on jonkinlainen riippuvuus. Ainut keino on kunnon keskustelu asiasta ja teet selväksi että harkitset eroa. Silloin näet ottaako toinen asian tosissaan pohtiakseen. Jos ei, niin mikään ei ikävä kyllä muutu.
Tämän vastuunko sälytät myös miehellesi?
Vierailija kirjoitti:
Miehet ei tajua asioita, vaikka niille ensin vihjataan, sitten vähän puhutaan varovasti, sitten puhutaan enemmän ja pidempään, sitten huudetaan ja riidellään, sitten kun uhataan erolla voi alkaa jokin aivoissa liikahtamaan. Tai sitten kun miehen kaveri puhuu hänelle järkeä. Tämä on yksi tapa saada mies tajuamaan, koska miehet ei kunnioita naisia eikä heidän mielipiteitä, eikä tahtotilaa. Miehet on helvet..n itsekeskeisiä ja itseriittoisia, useimmilla niistä ei ole ainakaan kummoista tunneälyä eivätkä he osaa (tai halua) ajatella asioita toisen kantilta. Olen joskus nuorempana käyttänyt tuota kaverimetodia. Avauduin mieheni kaverille eräästä ongelmasta ja pyysin että voisiko hän toimia ns välittäjänä ja tolkuttaa mieheni päähän sen että tällainen peli ei enää vetele, että minä lähden jos tilanne ei muutu. Tilanne muuttui hetkeksi, mutta ei korjaantunut, erosimme (onneksi vain avosuhteesta ilman lapsia).
Voi taivas! Minkä ikäinen olet? En ole kuunaan moista kuullut ja nyt luin! Kyllä minun miehellä on vuorovaikutustaidot, puhuu ja pussaa. Meidän suhde perustuu luottamukseen ja osaamme itse ratkoa omat erimielisyydet.
vm-66
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Auttaisko töihin meno, niin ei käy aika pitkäksi? Voisit myös ymmärtää miestäsi paremmin, jos olisit itsekin töissä.
Minä olen töissä. Tässä on nyt kyse siitä ettei toisella ole aikaa käytännössä koskaan. Mikä parisuhde se semmonen on.
Muuttakaa erilleen. Sanot että järjestely jatkuu jos ei yhteistä aikaa löydy. Vuodessa näet kyllä selvän suunnan miten edetä.
Työnarkki yrittäjämies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Auttaisko töihin meno, niin ei käy aika pitkäksi? Voisit myös ymmärtää miestäsi paremmin, jos olisit itsekin töissä.
Olin töissä, mutta kaikki illat olin yksin. Tein kotihommat ja laitoin ruoan pöytään toiselle valmiiksi. Lopulta erosin, kun en nähnyt mitään järkeä olla parisuhteessa, jossa ei ole mitään yhteistä aikaa. Eri
Miksi teit noin, että ruuat pöytään valmiiksi, kun ei arvostanu?!
Alue: Aihe vapaa
Jos et ole onnellinen, eroa. Sitten mietit mikä sinut tekisi onnelliseksi, ja alat muuttaa asioita sen mukaiseksi.