Pidän siitä, että mieheni on mua kohtaan omistushaluinen
Tätä aina paheksutaan, mutta jostain syystä musta on kivaa että aviomieheni on hieman mustasukkainen ja omistushaluinen.
Ei rajoita pukeutumista tms. mielisairasta, mutta selvästi on huolissaan musta aina missä menenkin ja onko joku toinen mies liian tuttavallinen.
Nykyään kun vouhotetaan mm. avoimista suhteista niin hän ei missään nimessä haluaisi sellaista. Pelkäisi menettävänsä mut jollekin toiselle.
Niin täytyyhän sen tuntua hyvältä, että on niin tärkeä jollekin. Nostaa omanarvontuntoa.
Ajatuksia?
Kommentit (35)
Juu, mutta siinä vaiheessa kun hän epäilee että lesboilet ystävättäresi kanssa, soittelee monta kertaa kun olet elokuvissa etkä saa tavata edes omia vanhempiasi, omistushaluisuus menee liian pitkälle.
No sellaista tuskin tapahtuu ja lesboilu varmaan ei edes haittaisi. ap
Varo ettei pahene tuosta. Munkin (ex) mies oli aluksi vain hieman omistushaluinen mutta se paheni vuosien myötä, karkoitti miespuoliset ystäväni (osan heistä tuntenut olen jo lapsesta asti) ja oli lopulta mustasukkainen veljelleni, sekä kuolleelle isälleni jonka haudalla en kuulemma olisi saanut käydä koska on "toinen mies ja hän(ex) on ainut mies joka elämässäni pitäisi olla".
Nykyisin en koskaan enää haluaisi miestä joka on omistushaluinen.
vastenmielisin asia mitä voi olla. En ikinä kestäisi mustasukkaista puolisoa
Ei se nyt kyllä kai vastenmielistä ole kuitenkaan, siis pieni mustasukkaisuus?
Vierailija kirjoitti:
Ei se nyt kyllä kai vastenmielistä ole kuitenkaan, siis pieni mustasukkaisuus?
On se.
Ap, olen sanonut tämän saman ennenkin. Äijän kirjoittaman tekstin tunnistaa ihan heti.
Kyllä minäkin pidän lievästä omistushalusta, mutta kun se ei oikeastaan ikinä ole lievää. Sehän se ongelma onkin. On tuore kokemus tällaisesta miehestä, eikä hänellä ole mitään rajoja. Olin ymmärtäväinen, koska KUVITTELIN, että aikuinen, minua aika paljon vanhempi osaisi vetää rajat käytökseensä. Hyvin harvinaistahan se on noiden keskuudessa (noiden omistushaluisten tyyppien.)
Aivan muiden asioiden pitäisi kertoa, että olet tärkeä toiselle.
Monestihan ventovieraat tykkäävät arvostella ihmisten erilaisia mieltymyksiä, jos ne eivät ole yleisesti hyväksyttyjä. Minä tykkään huolehtivasta miehestä ja oikeastaan olisin aika negatiivisesti yllättynyt, jos miesystävääni ei kiinnostaisi yhtään minun yölliset seikkailuni (mahdollisten vaarojen takia.) Kuitenkin päätöksen on aina oltava minun. En siedä mitään määräilyä menoistani. Mutta tällainen huolehtiminenkin käännetään usein manipuloinniksi ja henkiseksi v-vallaksi (jota manipulointi tosin on, heh.) Faktahan on se, että se mikä on molemmille ok, on ok. Se mikä on vain toiselle ok, ei ole ok.
10
Vierailija kirjoitti:
No sellaista tuskin tapahtuu ja lesboilu varmaan ei edes haittaisi. ap
Kyllä se haittaisi vaikka sanoisi ettei haittaa, klassinen harhautusyritys.
Mitä te oikein sekoilette? Kaikkihan me ollaan mustasukkaisia puolisoista. Se on sitten SAIRAALOISTA mustasukkaisuutta, jos menee liian pitkälle. Minä olen kyllä huomannut kaikissa puolisoissani mustasukkaisuutta ja se on ollut ihan tervettä.
Vierailija kirjoitti:
Mitä te oikein sekoilette? Kaikkihan me ollaan mustasukkaisia puolisoista. Se on sitten SAIRAALOISTA mustasukkaisuutta, jos menee liian pitkälle. Minä olen kyllä huomannut kaikissa puolisoissani mustasukkaisuutta ja se on ollut ihan tervettä.
No ei olla.
Edelleen olen sitä mieltä, että on kivaa että mieheni pitää mua niin ihanana "aarteena", että ei halua jakaa muille tai että on huolissaan missä menen ja onko mulla kaikki hyvin.
Ei hän kuitenkaan rajoita tekemisiäni.
Ihan hirveä ajatus, että oma mies ei olisi kiinnostunut siitä että saa "pidettyä" vaimonsa.
Ehkä se kertoo myös siitä, että näkee mut sellaisena josta muutkin takuulla kiinnostuisivat. Ja se on kivaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä te oikein sekoilette? Kaikkihan me ollaan mustasukkaisia puolisoista. Se on sitten SAIRAALOISTA mustasukkaisuutta, jos menee liian pitkälle. Minä olen kyllä huomannut kaikissa puolisoissani mustasukkaisuutta ja se on ollut ihan tervettä.
No ei olla.
Miksette??
"mutta selvästi on huolissaan musta aina missä menenkin ja onko joku toinen mies liian tuttavallinen."
Minusta on mukavaa jos mieheni on huolissaan silloin jos siihen on oikeasti tarvetta. Mutta se että mies on koko ajan kaikesta huolissaan vaikka ei olisi mitään syytä on sitten vain vastenmielistä. Jos minä menen ulos syömään ja juomaan pari drinkkiä vanhojen opiskelukaverieni kanssa (neljä samanlaista perheenäitiä) niin en kyllä halua kuulla mitään epäilyjä siitä mitä siellä tapahtuu. Ei tapahdu sitten yhtään mitään jonka pitäisi miestäni kiinnostaa.
Eri asia on jos olisi jotain syytä olla mustasukkainen tai olla huolissaan turvallisuudestani.
Vierailija kirjoitti:
Mitä te oikein sekoilette? Kaikkihan me ollaan mustasukkaisia puolisoista. Se on sitten SAIRAALOISTA mustasukkaisuutta, jos menee liian pitkälle. Minä olen kyllä huomannut kaikissa puolisoissani mustasukkaisuutta ja se on ollut ihan tervettä.
Terve ihminen on mustasukkainen silloin jos siihen on jotain oikeaa aihetta. Ja aika harvoin kyllä on.
Itse en kyllä pidä terveenä sitä että puoliso on mustasukkainen ihan vain varmuuden vuoksi.
Tää tarvis kokea, että ymmärtää.