Saako hyvästä todistuksesta iloita?
Jotenkin tänä keväänä on vallinnut sellainen ilmapiiri, että koululaisen todistuksen numerot eivät merkkaa mitään ja että ei saisi kysyä millainen todistus tuli. Lapseni sai hyvän todistuksen ja oli itsekin todella iloinen saamastaan kympistä. Nyt jotenkin tuntuu, että siitä ei saa iloita tai kehua, tai muuten joku pahoittaa mielensä. Onko tämäkään nyt ihan tervettä, että omia saavutuksiaan täytyy vähätellä ja itseään pienentää tasapuolisuuden nimissä?
Kommentit (27)
Me iloitsemme toisten menestyksestä ja hyvästä onnesta elämässä, joten tietenkin itselle, lapselle tai lähisukulaiselle tulleesta hyvästä todistuksesta saa iloita ja sitä saa juhlia!
Meillä kyllä peruskoulussa ihmiset kertoivat sekä koenumeronsa että todistuksensa keskiarvon luokalle. Ja niihin reagoitiin. Hyvä oli hyvä. Lukiossa tällaista ei ollut.
Sama juttuhan se on nykyään esim. äitiysasioissa. Jos iloitset syntyneestä lapsesta ja hyvin mennestä synnytyksestä, niin tämä on henkilökohtainen loukkaus tahattomasti lapsettomia kohtaan. "Etkö yhtään ajattele miltä tuo tuntuu lapsettomista", jne.
Kaikilla on oikeus omiin tunteisiinsa ja kukaan ei saa niitä kohtaan hyökätä. Yhtä lailla kun tahattomasti lapsettomia ei ilkuta niin ei saa ilkkua niitäkään, joilla menee hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Jopa hs mielipiteissä oli teksti, jossa kyseenalaistettiin se, että samat saavat aina stipendejä. Uskomatonta.
Niin no kyllähän se "hikipinko" nyt jotain tunnustusta työstään ansaitsee, kun luokkakaverit lähinnä kiusaavat. Vai?
Iloita? Tietenkin.
Leuhkia? Mieluummin ei.
Joku kirjoitti somessa, että lapsi oli tälle sanonut, että on lapsen asia postaako todistustaan someen.
TÄMÄ on totta. Tämä mitä moni harrastaa, että postailee lapsensa tai jopa lapsenlapsensa arvosanoja someen pilaa sen lapsen mainetta, vaikka se itse lapsi saattaisi ollakin nöyrä ja hyvätapainen. Aikuiset loisivat lapsessa ja käyttävät tätä oman egonsa pönkittämiseen. Sama juttu luvattoman vauvapostaukset, ym. Ei ole ok ja ne rikkovat lapsen oikeutta yksityisyyteen.
Ennen sanottiin, että oma kehu haisee.
Saa olla iloinen, mutta tilannetaju on aina hieno ominaisuus, samoin toisen yksityisyyden vaaliminen. Etenkin monet vanhat ihmiset vaikuttavat olevan täysin rajattomia somen suhteen.
Tietenkin saa iloita. Ja pitää ehdottomasti kehua lasta!
Mutta:
-ei saa postata lapsen henkilökohtaisia asioita someen
-ei saa vähätellä ketään muuta. Me emme kaikki lähde samalta viivalta.
-hyvin koulussa menestyvälle lapsillekaan ei saa asettaa menestyjän roolia. Tässä pitää nähdä muutakin hyvää, ja hänellä pitää olla oikeus valita elämässään haluamansa polku, vaikka se ei toisikaan vanhemmille mainetta ja statusta.
Niin, miksi vanhemmat näyttävät/ jakavat " vanhankin" lapsensa todistuksia, se on noloa. Haetaanko sillä itselle hyväksyntää, vai mistä on kysymys.
Onko siis iloita = leuhkia somessa?
Tietysti hyvästä todistuksesta saa iloita! Lapsi/ nuori on tehnyt parhaansa, se on tärkeää.
Vierailija kirjoitti:
Ennen sanottiin, että oma kehu haisee.
Kehumista ei ole, jos kertoo keskiarvonsa olevan 9.
En nyt ihan ymmärtänyt miten joku pahoittaa mielensä jos kehut lastasi ja iloitset numeroista? Vai liittyykö tarinaan jotenkin myös some?
Totta kai saa. Onnitteluni muksulles kympistä! =)
Tottakai omassa piirissä iloitaan, mutta ei someen kiitos. Sitä paitsi aika monen lapsen todistuksen numerot ovat jo vanhemmille selviä ennen kuin lappua käteen saadaan. Omilleni sanon, että todistuspäivä on hieno ja juhlallinen pöivä koska koulu loppuu, mutta kyllähän me vanhemmat tiedetään miten hienosti koulu on sujunut eikä sitä todistuksella itsessään mitata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen sanottiin, että oma kehu haisee.
Kehumista ei ole, jos kertoo keskiarvonsa olevan 9.
Oma lukunsa on, missä ja milloin tämän asian kertoo. Kyllä se on aika saakelinmoista kehumista vaikkapa ottaa asia oma-aloitteisesti puheeksi kovalla työllä välttävät arvosanat saaneen serkun valmistujaisissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen sanottiin, että oma kehu haisee.
Kehumista ei ole, jos kertoo keskiarvonsa olevan 9.
Oma lukunsa on, missä ja milloin tämän asian kertoo. Kyllä se on aika saakelinmoista kehumista vaikkapa ottaa asia oma-aloitteisesti puheeksi kovalla työllä välttävät arvosanat saaneen serkun valmistujaisissa.
Välttäviä arvosanoja saa kovalla työllä vain kehitysvammainen, mikä on toki ok.
Tottakai saa kehua ja kiittää, mutta miten sen tekee vaikuttaa muiden asenteisiin. Jonkinlainen diplomatia/asiallisuus/kokonaisvaltainen ajattelutapa olisi aina paikallaan. On vanhempia, jotka osaavat olla uuvuttavia lastensa erinomaisuuden suhteen ja täysin sokeita kaikelle mitä lapsi on sitten muutoin.
Jopa hs mielipiteissä oli teksti, jossa kyseenalaistettiin se, että samat saavat aina stipendejä. Uskomatonta.