Kenen vika jos oppilas ei osaa oppivelvollisuuden verran

Usein oppilaan oma vika. Käsittämätöntä ettei läksyjä lueta eikä kokeisiin valmistauduta. Jo yläasteikäiset kulkevat koulussa ilman reppua eli mitään kirjoja ei ole mukana kotona koskaan. Koulun kaapissa kirjat ja läksyjä ei tehdä. 

Oppilaan

Riippuu mikä ikä lapsella on. Onko Ala-asteella. Sillo on myöz vanhemmilla vastuita. Mut kyllä Lapsella myös. Taitaa nykyaikana haitata nämä älylaitteet liikaa. Ei keskitytä edes koulussa. 

Oppilaan ja mahdollisesti vanhempien, jos on kyse pienestä lapsesta.

Kyllä tämä kaikki lähtee vanhemmista. Asiat opetetaan lapselle pienestä pitäen. Koulu opettaa mutta vanhemmat katsovat että lapsi myös oppii. Ei ne opettajat voi tulla kotiin katsomaan että läksyt tehdään ja luetaan. 

Suomessa on hyviä opettajia, mutta osa lapsista ei tee läksyjä, ei seuraa opetusta,  häiritsee muiden lasten opetusta eikä osallistu tukiopetukseen, jos opettaja järjestää. Kenen syy se sitten on? Open vika. Opehan se on aina syypää vanhempien ja lasten mielestä. 

Onko totta että nykyään ei kokeiden arvostelua tehdä numeroilla?

Eikä todistuksissa jouluna ja keväällä ole numero arvostelua?

Varmaan kaikkien osapuolien syy.

Luokalleen ei jätetä, opettajaa ei kiinnosta. pääasia on, että huono oppilas siirtyy jonkun toisen riesaksi, vanhemmat eivät valvo, että lapset tekisivät läksynsä, eivätkä osallistu ja opasta lapsia. Vanhemmat luulevat että yhteiskunta hoitaa. Lasta ei tietenkään myöskään kiinnosta, kun lapsi ei tajua mitä tuo tekee hänelle hänen koko loppuelämänsä kannalta  

Siinä voi olla kyseessä joku ympäristöllinen syy. Ruokavalio, turvattomuus...adhd. Tai kehitysvamma, aspergeri tai muu. 

Mutta aika usein on syypää kyllä lapsi itse, kun ei kiinnosta opiskella.  Se luokalle jääminen ei välttämättä ole ollenkaan häpeä eikä huono vaihtoehto. 

Itse huomasin lukion aikana ja varsinkin lukion jälkeen että monet asiat pitää nykyisin opetella kahteen kertaan että ne haltsaa. Esim korkeekoulussa talousmatikan reputin kerran, toisel kertaa jäi kesken ja kolmannella kerralla täydet pisteet tentistä.  Sitten taas joku hissa, bilsa, psyka, äikkä ja kuvis menee heittäällä ysiin kerrasta. Miksi? Siksi koska ne on itelle helpompia ja kiinnostaa. Matikkakin kiinnostaa mutta vaatii keskittymistä niin paljon että ei vaan riitä itsekuri siin kohtaa. Siksi tarttee sen että oikeesti istuu siel luokassa eikä mitän häiriötekijöitä 

Mitä niissä nykyajan vanhempienilloissa puhutaan. Luulisi että oppimistuloksista siellä informoitaisiin vanhempia?

Ainakin ennen oli noloa jos ei kyennyt lukemaan sujuvasti ääneen luokassa.

Miten kaikilla joita ei huvita koulu on muotitauti ADHD? Tuleeko diaknoosi liian helposti?

Vanhemmat nostaisin ensimmäiseksi tikun nokkaan. Et siis huomaa jos lapsi ei osaa lukea tai laskea sataan ? Ehkä ne vanhemmatkaan ei osaa. Turha siitä opettajaa on syyttää.

Vierailija kirjoitti:

Mitä niissä nykyajan vanhempienilloissa puhutaan. Luulisi että oppimistuloksista siellä informoitaisiin vanhempia?

Ainakin ennen oli noloa jos ei kyennyt lukemaan sujuvasti ääneen luokassa.

Miten kaikilla joita ei huvita koulu on muotitauti ADHD? Tuleeko diaknoosi liian helposti?

ADHD ei vaikuta älykkyyteen. Lapsella on ADHD ja peruskoulun ka. 9,8 ja käytös oli 9. Nykyään opiskelee yliopistossa.

Vanhemmat saavat peruskoulussa ja lukiossa Wilman kautta tiedot koenumeroista. 

Kyllä ne tollot, jotka eivät osaa lukea eikä laskea huomaavat parinkymmenen vuoden jälkeen, jotta olisi kannattanut opetella. Saattaa olla värikkäät verkkarit, mutta vaimo on yhtä tollo ja polkupyörää lainaa naapurilta.

Vanhempien vika, jos eivät alusta asti opeta ja vahdi, että läksyt tehdään ja kokeisiin kerrataan. Lapsen vika, jos tuosta huolimatta jättää tekemättä ja lukematta. Opettajan ja koulun vika, jos lapsi jää vaille sellaista opetusta, mikä voisi auttaa häntä oppimaan. Tuon viimeisen sanon, koska itselläni on kokemusta sekä erittäin hyvistä että erittäin huonoista opettajista vuosituhannen alusta. Jos lapsella on lukihäiriö tai ADHD niin sitten tietysti ne pitää huomioida. 

Vierailija kirjoitti:

Usein oppilaan oma vika. Käsittämätöntä ettei läksyjä lueta eikä kokeisiin valmistauduta. Jo yläasteikäiset kulkevat koulussa ilman reppua eli mitään kirjoja ei ole mukana kotona koskaan. Koulun kaapissa kirjat ja läksyjä ei tehdä. 

Mitä kirjoja? Eikö koulunkäynti olekaan vielä kokonaan digitaalista? Mutta mitä siitä tulee, kun oppimishaluttomat ja -kyvyttömät joutuvat opiskelemaan itsekseen, ilman oikeaa opetusta niin kuin nykyinen malli on.

Oppilaan ja opettajan lisäksi vika on järjestelmässä. Olen ollut itse opettajana ammattikoulussa siihen aikaan, kun koulussa istuttiin noin 38 tuntia viikossa. Oli 8 oppituntia päivässä, ja maanantai ja perjantai saattoivat olla vähän lyhempiä. Minun oppilailla oli yksi päivä viikossa luokan ja koulun ulkopuolella harjoituksessa. Silloin oli 15 oppilaasta yksi, jonka suoritti tenttejä suullisesti tyyliin "katso sieltä kirjasta sivulta 54 alareunasta"  , jotta sai hyväksytyn suorituksen. Jokseenkin sama malli oli lukiossa, eli yksi 15:sta suoritti opintoja vahvasti avustettuna.

On se kyllä koulunkin vika, kun ei enää jätetä luokalle. Koko koulujärjestelmä on laitettu pilalle. Kaunokirjoitus takaisin. Se vaikuttaa aivan kaikkeen muuhunkin oppimiseen. Erityisluokat takaisin. Tukiopetus, onko sitäkään enää? 

Ja vanhemmat, lukekaa lapsille kirjoja ja keskustelkaa. Älypuhelin vasta yläkouluun, jos sittenkään. Ruutuaikaa vähemmäksi. 

Erityisen tuen tarvitsevat koululaiset ja ainakin ne jotka ei osaa lukea, kirjoittaa tai laskea luokan yleisen oppisuunnitelman mukaan omaan erityiskouluunsa.

Silloin he eivät haittaa muiden koulunkäyntiä ja opiskelua.

Turhaa on myös kaikille antaa ammattikoulun päättötodistus jos taidot ei riitä eikä äly.

Minkä takia aloittaja ei osaa kirjoittaa ymmärrettävää suomen kieltä. 

Älykkään ei tarvitse tehdä läksyjä vaan oppii kaiken tunnilla kuunnellen.

Jos vanhemmat on antaneet pienestä pitäen laitteen käteen niin vanhempien.