Kenen vika jos oppilas ei osaa oppivelvollisuuden verran

Viime kädessä vastuu on tietenkin opetusministerillä. Hänen tehtävänsä on huolehtia, että oppivelvollisuus on turvattu. 

Vierailija kirjoitti:

Älykkään ei tarvitse tehdä läksyjä vaan oppii kaiken tunnilla kuunnellen.

Kuunteleeko kukaan enää tunnilla? Eikö siellä itseohjautuvasti itseopiskella ja opettajan aika menee erilaisten ongelmien selvittelyssä? 

Vierailija kirjoitti:

Viime kädessä vastuu on tietenkin opetusministerillä. Hänen tehtävänsä on huolehtia, että oppivelvollisuus on turvattu. 

Hopeakettu hoitaa.

Pitäisi jättää luokalle, mikäli oppilaan osaaminen ei riitä seuraavalle luokalle siirtymiseen. Esim. aikoinaan oppikoulussa jäi todella helposti luokalle ja jos jäi samalle luokalle kaksi kertaa, niin joutui vaihtamaan koulua tai palaamaan takaisin kansakouluun. Peruskoulussakin oli alkuaikoina tasokurssit kielissä ja matematiikassa.

Vanhempien jotka ei saa pidettyä lapselle kuria sen vertaa että jaksaisi kuunnella mitä opettaja opettaa.

Vierailija kirjoitti:

Vanhempien vika, jos eivät alusta asti opeta ja vahdi, että läksyt tehdään ja kokeisiin kerrataan. Lapsen vika, jos tuosta huolimatta jättää tekemättä ja lukematta. Opettajan ja koulun vika, jos lapsi jää vaille sellaista opetusta, mikä voisi auttaa häntä oppimaan. Tuon viimeisen sanon, koska itselläni on kokemusta sekä erittäin hyvistä että erittäin huonoista opettajista vuosituhannen alusta. Jos lapsella on lukihäiriö tai ADHD niin sitten tietysti ne pitää huomioida. 

Ihan sivuhuomiona vaan, ettei vanhemmat minun sukupolvessani vahtineet läksyjen lukua ollenkaan. 

Pystyykö opettaja muka huomioimaan yksilöllisesti jokaisen oppilaan tarvitsemaa erikoisopetusta? Tuskin. 20 oppilasta ja suuri osa ajasta menee järjestyksen pitämiseen. 

Lapsen ympäristön, siis niin kodin kuin koulunkin. Kyllä lapsi oppii tekemään töitä (oli sitten kysymys läksyistä tai oman huoneen siivoamisesta), jos sitä aikuiset siihen lasta pienestä pitäen, johdonmukaisesti ja lapsen kehitysvaihe huomioon ottaen ohjaavat. 

- oppikirjat takaisin

- hiljaisuus luokkiin

- ta-vaa-mi-nen takaisin opetusohjelmaan, liu'uttaminen roskakoppaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhempien vika, jos eivät alusta asti opeta ja vahdi, että läksyt tehdään ja kokeisiin kerrataan. Lapsen vika, jos tuosta huolimatta jättää tekemättä ja lukematta. Opettajan ja koulun vika, jos lapsi jää vaille sellaista opetusta, mikä voisi auttaa häntä oppimaan. Tuon viimeisen sanon, koska itselläni on kokemusta sekä erittäin hyvistä että erittäin huonoista opettajista vuosituhannen alusta. Jos lapsella on lukihäiriö tai ADHD niin sitten tietysti ne pitää huomioida. 

Ihan sivuhuomiona vaan, ettei vanhemmat minun sukupolvessani vahtineet läksyjen lukua ollenkaan. 

Pystyykö opettaja muka huomioimaan yksilöllisesti jokaisen oppilaan tarvitsemaa erikoisopetusta? Tuskin. 20 oppilasta ja suuri osa ajasta menee järjestyksen pitämiseen.

 

Jos oppilas tarvitsee yksilöllistä huomiota, ei hänen paikkansa ole normaalissa luokassa. 

Vierailija kirjoitti:

Vanhempien jotka ei saa pidettyä lapselle kuria sen vertaa että jaksaisi kuunnella mitä opettaja opettaa.

Harvoin joku vanhemmista on pitämässä kuria koululuokassa. Sen on olen huomannut, että silloin on rauhallisempaa. Luokan perällä tai taitaa istua useammin sivistysjohtaja kuin joku vanhempi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhempien jotka ei saa pidettyä lapselle kuria sen vertaa että jaksaisi kuunnella mitä opettaja opettaa.

Harvoin joku vanhemmista on pitämässä kuria koululuokassa. Sen on olen huomannut, että silloin on rauhallisempaa. Luokan perällä tai taitaa istua useammin sivistysjohtaja kuin joku vanhempi.

Kotona opetetaan kunnioittamaan auktoriteettejä joita opettaja myös on.

Vierailija kirjoitti:

Älykkään ei tarvitse tehdä läksyjä vaan oppii kaiken tunnilla kuunnellen.

Valitettavasti peruskoulu on älyttömän helppo älykkäälle lapselle. Ei opi tekemään töitä opintojen eteen, sitten lukion kuormitus tuntuu turhaan kovalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkään ei tarvitse tehdä läksyjä vaan oppii kaiken tunnilla kuunnellen.

Valitettavasti peruskoulu on älyttömän helppo älykkäälle lapselle. Ei opi tekemään töitä opintojen eteen, sitten lukion kuormitus tuntuu turhaan kovalta.

Älykkäät lapset ei pääse loistamaan kun ptää odottella hitaampia ja sietää samassa luokassa olevia häröjä oppilaita jotka tylsyyttään häiriköi kaikkia ja vievät opettajien kaiken ajan.

Vierailija kirjoitti:

Onko totta että nykyään ei kokeiden arvostelua tehdä numeroilla? Eikä todistuksissa jouluna ja keväällä ole numero arvostelua?

Kokemusta minulla on vain Saksasta - ja siitäkin on kauan, kun lapseni olivat pieniä. Täällä 1. ja 2. luokan todistuksista kyllä sai selvän, ihan heti, koska lauseet olivat (suurin piirtein): Olet sosiaalinen ja toimit hyvin ryhmissä. Keskityt hyvin tehtäviisi, seuraat ohjeita, pyydät puheenvuoroa. Matematiikassa olet hyvin saavuttanut vaaditun tason. Äidinkielessä lukeminen ja kirjoittaminen luonnistuvat erittäin hyvin, jne jne plus joitain mainintoja esimerkiksi lempiaineista, joissa lapsi ,,loistaa,, (jumppa, musiikki, kuvaamataito). Minusta oli reilua, ettei pieniä lapsia rasitettu numeroilla ihan koulun ekoilla luokilla. 

Tasoryhmät äidinkieleen ja matematiikkaan. Ja kännykät pois kouluista.

Vierailija kirjoitti:

Ihan sivuhuomiona vaan, ettei vanhemmat minun sukupolvessani vahtineet läksyjen lukua ollenkaan.

Olen syntynyt vuonna 1955, ja meillä kyllä vanhempani (molemmat kodin ulkopuolella töissä muuten) vahtivat läksyjen tekoa, samoin kuin minä - ja sisarukseni - aikoinamme vahdimme omien lastemme läksyjä ja he taas nykyään omien lastensa. Älä sinä siis yleistä! Kiinnostus lapsen koulua kohtaan on lapselle tärkeä asia. Se, että vanhemmat lukevat reissuvihkoa (taitaa olla wilma nykyään), auttaa lasta ymmärtämään koulun arvon heti alussa. Kyydistä putoavien lasten taustalla suurin ongelma onkin juuri tämä arvostuksen puute.