Miksi jotkut ovat nyreissään kun joku toteuttaa unelmiaan?

Sanopa se. Olemme puolisoni kanssa melko pienituloisia mutta haaveena oli oma matkailuauto kuten kaverillakin ja sitten menimme ja ostimme sen. Kaveri oli kade ja kuittaili velaksi ostamisesta.

Niinpä niin, mutta muutamassa vuodessa maksoimme auton pois ja nyt se on meidän pysyvästi. Kaveri valittaa edelleen että kyllä hänkin haluaisi 😄 Ja että me olisimme jotenkin nyt hyväosaisia. Itsellään rahat menee tupakkaan ja muuhun turhuuteen. Kukin tavallaan mutta voisko avata silmät.

He eivät uskalla/pysty toteuttamaan omia unelmiaan,koska elämä on mitä on. Säästät matkaa varten niin jotain hajoaa mikä pitää korjata syöden sun matkarahat. Yrität saada enemmän aikaa itsellesi toteuttaa jotain niin työ/elämä vaatii yhä enemmän aikaasi jättäen yhä vähemmän aikaa itsellesi. Vaihtoehtoisesti yrityksesi menee konkurssiin tai joudut työttömäksi etkä saa enää töitä syystä x. Elämä tulee heillä väliin ja tämä aiheuttaa katkeruutta niitä kohtaan jotka pystyvät toteuttamaan unelmiansa.

He on luultavasti vain ihmisiä, joilla on varovaisempi asenne elämään. Sellainen on Suomessa tosi yleistä. Että ajatellaan ettei nyt mitään kallista, ei saa tuhlata, pitää säästää, ei saa keikuttaa venettä tekemällä isoja muutoksia ellei ole pakko. Noin ajattelevien ihmisten on vaikea ymmärtää, kun joku muu "repäisee", he katsovat sitä oman ajattelunsa kautta ja näkevät vain riskejä, sellaisen rahan tuhlausta joka pitäisi säästää jne. Itse kykenen ymmärtämään heitäkin, vaikka itse. en ole koskaan elänyt turvahakuisesti.

Ihmiset eivät osaa asettua toisten asemaan. Jos ei itsellä ole mahdollisuutta johonkin, mihin toisella on, tunnetaan kateutta. Sitä sitten lääkitään ajatuksella, että se onkin oikeastaan turhaa. Toiseksi ihmiset haluavat eri asioita ja tämän ymmärtämäminen vasta vaikeaa onkin. 

Ovatko kaikki unelmat sellaisia että niiden toteuttamiseen pitää säästää monta vuotta rahaa?

Vierailija kirjoitti:

Sanopa se. Olemme puolisoni kanssa melko pienituloisia mutta haaveena oli oma matkailuauto kuten kaverillakin ja sitten menimme ja ostimme sen. Kaveri oli kade ja kuittaili velaksi ostamisesta.

Niinpä niin, mutta muutamassa vuodessa maksoimme auton pois ja nyt se on meidän pysyvästi. Kaveri valittaa edelleen että kyllä hänkin haluaisi 😄 Ja että me olisimme jotenkin nyt hyväosaisia. Itsellään rahat menee tupakkaan ja muuhun turhuuteen. Kukin tavallaan mutta voisko avata silmät.

Mun työkaverilla on myös matkailuauto.

Paukkupakkasia lukuunottamatta kaikkina viikonloppuina lähtee jonnekin. Paljon yöpyvät puskissa. Auto on ollut yli 10 v ja koko Suomen ovat käyneet läpi. 

Me vietetään loma ulkomailla ja vuosia sitten ilveili kyllä Suomessakin on nähtävää. Keskustelimme asian läpi ja sen jälkeen siihen ei ole palattu. 

Joka syksy sanoo samaa, paras ostos ikinä

Me taas ollaan puolisoni kanssa toteutettu omia unelmiamme jo kymmenien vuosien ajan ja koska kaikki jo tietää että tehdään "hulluja" juttuja, niin eipä kukaan enää kritisoi tai ole näreissään. Sukulaiset ja kaverit osaavat jo udella että mitä teemme seuraavaksi ja elävät mukana. Eläkkeellä ehtii sitten levätä ja ottaa iisisti.

Katkeruus siitä ettei ole toteuttanut omia unelmiaan ja etsitään syitä miksi ei kannattaisi ja minkä takia unelmien toteuttajan päätös on huono tai ei  järkevä.

Samoin, kuin sanataan, että älä nyt liikoja haaveile ettet pety. Kyllähän suurimmalla osalla on realiteetit hallussa siinä määrin, että tiedostaa osan haaveista olevan haaveita ja osan realiteettien rajoissa saavutettavissa.

Toisessa ääripäässä he, jotka ajattelevat minkä tahansa olevan mahdollista, kunhan tarpeeksi manifestoi ja uskoo ja asettelee sananasa oikein. Todellisuudessa hyvin moni mahdollisuus elämässä on kiinni siitä, että kabnssa ihmiset ovat myötämielisiä ja mahdollistavat yhteistyön yms. kautta haaveiden toteutumisen. Jo siinä yksinkertaisessa mittakaavassa, että saatko työtä, josta saat palkkaa, joka mahdollistaa elämänvalintoja. Muusta puhumattakaan.

Vierailija kirjoitti:

Katkeruus siitä ettei ole toteuttanut omia unelmiaan ja etsitään syitä miksi ei kannattaisi ja minkä takia unelmien toteuttajan päätös on huono tai ei  järkevä.

Samoin, kuin sanataan, että älä nyt liikoja haaveile ettet pety. Kyllähän suurimmalla osalla on realiteetit hallussa siinä määrin, että tiedostaa osan haaveista olevan haaveita ja osan realiteettien rajoissa saavutettavissa.

Toisessa ääripäässä he, jotka ajattelevat minkä tahansa olevan mahdollista, kunhan tarpeeksi manifestoi ja uskoo ja asettelee sananasa oikein. Todellisuudessa hyvin moni mahdollisuus elämässä on kiinni siitä, että kabnssa ihmiset ovat myötämielisiä ja mahdollistavat yhteistyön yms. kautta haaveiden toteutumisen. Jo siinä yksinkertaisessa mittakaavassa, että saatko työtä, josta saat palkkaa, joka mahdollistaa elämänvalintoja. Muusta puhumattakaan.

Tämä. Kyse on nimenomaan elämänvalinnoista ja priorisoinnista. Suomessa ihan kaikilla on oikeasti mahdollisuus pärjätä ja toteuttaa unelmiaan taustasta huolimatta. Kaikki on kiinni omasta päättäväisyydestä.

Jotkut ihmiset tykkäävät haalia rahaa ja sen käyttö saattaa ahdistaa. Tietenkin on hyvä olla pieni puskuri varalla jos jotain sattuu, mutta se että ei käytä rahaa koskaan itsensä hemmotteluun on harmillista. Jos ei ylipäätään ole rahaa on sitten asia erikseen. Kateus on hyvinkin yleinen vitsaus Suomessa.

Vierailija kirjoitti:

He eivät uskalla/pysty toteuttamaan omia unelmiaan,koska elämä on mitä on. Säästät matkaa varten niin jotain hajoaa mikä pitää korjata syöden sun matkarahat. Yrität saada enemmän aikaa itsellesi toteuttaa jotain niin työ/elämä vaatii yhä enemmän aikaasi jättäen yhä vähemmän aikaa itsellesi. Vaihtoehtoisesti yrityksesi menee konkurssiin tai joudut työttömäksi etkä saa enää töitä syystä x. Elämä tulee heillä väliin ja tämä aiheuttaa katkeruutta niitä kohtaan jotka pystyvät toteuttamaan unelmiansa.

Tai sitten noin ei käy vaan kaikki johtuu vaan omasta aikaansaamattomuudesta. 

Vierailija kirjoitti:

Ovatko kaikki unelmat sellaisia että niiden toteuttamiseen pitää säästää monta vuotta rahaa?

Jos minulta kysyt, niin ei todellakaan. Tämä matka on sellainen, muu on vain uskalluksesta ja ryhtymisestä kiinni. Ap

Heh, tulee mieleen siskoni. Hänen unelmansa oli olla lähihoitaja, mutta ei halunnut opiskella. Haki silti lähihoitajan työpaikkoja jatkuvasti, merkantin koulutuksella. Oli sitten suunnattoman kateellinen ja katkera niille jotka valittiin ja häntä ei, vaikka hänellä oli niin hyvä motivaatio 😂 

harvempi oikeasti jaksaa iloita toisten puolesta eli ei kannata jakaa omia asioita kovin laajalle piirille, sitten tulee näitä ankeuttajia.

Vai onko sittenkin niin, että kaikki, jotka eivät hehkuta, ovat mielestäsi sinua vastaan? Jos joku sanoo laimeasti, että ai kun kiva, niin sinä olet kuulevinasi arvostelua. Sinähän olet se muita parempi ihminen, joka ei odottele, vaan toteuttaa unelmiaan tuosta vain ja muut kuolevat onnettomina.

Kyse ei ole muiden asenteesta, kyse on siitä, että kuvittelet olevasi ainoa, joka saavuttaa unelmansa. Et vain huomaa, että muut eivät tee elämästään yhtä suurta numeroa, vaan sinusta vaikuttaa, että heille vain tapahtuu tai he toimivat kuten kuuluukin. Entä jos jonkun perheen iso unelma on leikkimökki pihaan, siitä vain ei koko ajan kerrota muille. Sinusta se on ihan vaan joku tupa, unelmansa toteuttajalle ihana juttu. Sinulle kun kelpaavat vain isot ja näyttävät ja mullistavat unelmat, kaikki pieni on tylsää ja tavallista.

Joten mene sinne maailman ääriin ja huomaa, että ei sinusta tullutkaan sen parempaa ihmistä. Ja että elämäsi jää aina kesken!

Vierailija kirjoitti:

Vai onko sittenkin niin, että kaikki, jotka eivät hehkuta, ovat mielestäsi sinua vastaan? Jos joku sanoo laimeasti, että ai kun kiva, niin sinä olet kuulevinasi arvostelua. Sinähän olet se muita parempi ihminen, joka ei odottele, vaan toteuttaa unelmiaan tuosta vain ja muut kuolevat onnettomina.

Kyse ei ole muiden asenteesta, kyse on siitä, että kuvittelet olevasi ainoa, joka saavuttaa unelmansa. Et vain huomaa, että muut eivät tee elämästään yhtä suurta numeroa, vaan sinusta vaikuttaa, että heille vain tapahtuu tai he toimivat kuten kuuluukin. Entä jos jonkun perheen iso unelma on leikkimökki pihaan, siitä vain ei koko ajan kerrota muille. Sinusta se on ihan vaan joku tupa, unelmansa toteuttajalle ihana juttu. Sinulle kun kelpaavat vain isot ja näyttävät ja mullistavat unelmat, kaikki pieni on tylsää ja tavallista.

Joten mene sinne maailman ääriin ja huomaa, että ei sinusta tullutkaan sen parempaa ihmistä. Ja että elämäsi jää ai

AP ei ole missäkään vaiheessa väittänyt että unelmien tarvitsee olla jotain suurta tai isoa. Ja onko siinä jotain pahaa jos iloitsee tai kertoo muille jos jokin asia teki onnelliseksi? Ymmärrän jos kokoajan hehkuttaa ja pälpättää asiasta, mutta jos mainitsee kerran tai kaksi niin ei sen pitäisi ärsyttää. AP ei myöskään väittänyt olevansa parempi ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Vai onko sittenkin niin, että kaikki, jotka eivät hehkuta, ovat mielestäsi sinua vastaan? Jos joku sanoo laimeasti, että ai kun kiva, niin sinä olet kuulevinasi arvostelua. Sinähän olet se muita parempi ihminen, joka ei odottele, vaan toteuttaa unelmiaan tuosta vain ja muut kuolevat onnettomina.

Kyse ei ole muiden asenteesta, kyse on siitä, että kuvittelet olevasi ainoa, joka saavuttaa unelmansa. Et vain huomaa, että muut eivät tee elämästään yhtä suurta numeroa, vaan sinusta vaikuttaa, että heille vain tapahtuu tai he toimivat kuten kuuluukin. Entä jos jonkun perheen iso unelma on leikkimökki pihaan, siitä vain ei koko ajan kerrota muille. Sinusta se on ihan vaan joku tupa, unelmansa toteuttajalle ihana juttu. Sinulle kun kelpaavat vain isot ja näyttävät ja mullistavat unelmat, kaikki pieni on tylsää ja tavallista.

Joten mene sinne maailman ääriin ja huomaa, että ei sinusta tullutkaan sen parempaa ihmistä. Ja että elämäsi jää ai

Tässä näimme juuri oppikirjamaisen tyyppiesimerkin ankeuttajasta! Jos joku tekee jotain unelmiensa eteen, haukutaan se! Mikä se kuvittelee olevansa!

MInusta on ihan selvä, että minun unelmat ovat minun unelmiani, eikä niistä muiden tietenkään tarvitse innostua. Muiden unelmat taas ovat heidän unelmiaan ja jos he niitä toteuttavat, niin kiva heille, mutta ei se minulle sen kummempaa innostusta aiheuta.

Ei tässä mitään muskettisotureita olla, jokainen elää omaa elämäänsä, toivottavasti omaansa tyytyväisenä.

Mun unelma on saada olla rauhassa. Maailma on kierretty ja humputukset nähty.