Onko onnekasta, jos on löytänyt miehen joka rakastaa ja välittää?
Ajatteletko, että se että puolisosi rakastaa ja välittää sinusta ja haluaa olla kanssasi sinut hyvistä ja huonoista puolistasi huolimatta, on hieno juttu tänä päivänä?
Kommentit (28)
No kun nykyään tuntuu, että niitä rakastavia ja välittäviä miehiä ei ole ihan joka paikassa kun naisten juttuja kuuntelee. Vai onko heitä, mutta miehille ei anneta mahdollisuutta rakastaa?
No en oikein tiedä. En välitä sellaisesta ja hän rakastaa silti. Olen tässä käytännön syistä enkä itse ole koskaan rakastanut ketään, että en tiedä, on se kai onnekasta koska hän ei tarjoaisi minulle mitään jos ei tuntisi tuollaisia tunteita.
On todella hienoa, mutta vain jos sinä myös välität ja rakastat takaisin.
Jokaisella meistä on niin paikkaansa pitäviä kuin pitämättömiäkin uskomuksia, eli et ole mikään uniikki lumihiutale.
Jos mies todella rakastaa ja välittää naisesta, niin yleensä nainen on kyllä sellainen että hänen kanssaan on hyvä ollakin. Ei ketä vaan pysty rakastamaan.
Vierailija kirjoitti:
Jokaisella meistä on niin paikkaansa pitäviä kuin pitämättömiäkin uskomuksia, eli et ole mikään uniikki lumihiutale.
Miten katkera kommentti.
Monille miehiin katkeroituneille naisille tuntuu olevan aidosti vaikeaa hyväksyä, että useimmat miehet eivät ole "epäluotettavia pettäjäsikoja", vaan varsin miellyttäviä ja hyviä ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Jokaisella meistä on niin paikkaansa pitäviä kuin pitämättömiäkin uskomuksia, eli et ole mikään uniikki lumihiutale.
Suurin osa ihmisistä on herkkiä ja tuntevia, mutta ainoastaan sen näyttötapa vaihtelee. Ja siksi tulkitsemme usein tunteettomaksi tyypin, joka ei osaa näytellä niitä oikein.
Mä luopuisin vaikka yhdestä sormestani saadakseni miehen, joka oikeasti rakastaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokaisella meistä on niin paikkaansa pitäviä kuin pitämättömiäkin uskomuksia, eli et ole mikään uniikki lumihiutale.
Suurin osa ihmisistä on herkkiä ja tuntevia, mutta ainoastaan sen näyttötapa vaihtelee. Ja siksi tulkitsemme usein tunteettomaksi tyypin, joka ei osaa näytellä niitä oikein.
Siksi miesten onkin helppo vetää naisia höplästä. Oi, miten sulavasti hän kaartaa Jopollaan trendiparta suittuna kahvilaan! Jo ensimmäisestä yhteisestä decaf-kauramaito-lattesta lähtien olemme erottamattomat. Hän on Se Ainoa Oikea. Saamme toisemme ja loppuelämä on ihanaa silmiintuijottelua ja toisen loputonta palvomista.
Jos avaaja ei tätä tiennyt, niin on hyvin onnekasta. Tällaisia helmiä ei ole liiaksi asti.
29v tulee viikonloppuna täyteen:) Kaipa olisi jo tullut ilmi jos ei olisi (molemminpuolista) rakkautta
Vierailija kirjoitti:
No kun nykyään tuntuu, että niitä rakastavia ja välittäviä miehiä ei ole ihan joka paikassa kun naisten juttuja kuuntelee. Vai onko heitä, mutta miehille ei anneta mahdollisuutta rakastaa?
Suurin osa miehistä on naisten unelmamiehiä. Käyvät töissä, tyytyvät yhteen naiseen, tekevät suuriman osan kotitöistä, ottavat koppia lapsista, viettää perheen ja puolison kanssa aikaa yhdessä, jne. Mutta silti naiset demonisoivat miehet. Yhteisöllisyyden tunne tulee siitä miten saa tyttökavereille haukkua sitä miestä ja miten tämä tekee samalla lasten elämästä ihan kamalaa.
Vierailija kirjoitti:
29v tulee viikonloppuna täyteen:) Kaipa olisi jo tullut ilmi jos ei olisi (molemminpuolista) rakkautta
Tuossa ajassa sitä on jo punnittu parisuhteen todellinen tarkoitus.
- vaimo since -94
Ei ole "onnekasta" jos on tietoisesti aina hylännyt epämieluisat vonkaajat, rakastanut ensin terveesti ja tasapainoisesti itseään ja tehnyt puolison valinnan sen mukaan. Ihan perustavanlaatuisia elämäntaitoja ja hyvää elämänhallintaa.
Ei kai siinä mitään erityisen onnekasta ole. Miehet rakastavat ja välittävät, tekevät aloitteen naiselle ja tulevat torjutuksi. Kai se on onnekasta jos tällainen mies on myös naisen mieleen.
Miksi ihmeessä se ei olisi hieno juttu?