Kohtalon ivaa pettämisestä - oma kokemus

Olen nelikymppinen nainen. Vuosia sitten mulla oli seurustelusuhde miehen kanssa, joka mun mielestä oli kaikin tavoin "oman tasoni" yläpuolella, enkä oikein voinut ymmärtää, mitä hän näki minussa. Olen ulkoisesti ihan tavis, hän taas poikkeuksellisen komea ja hyväkroppainen. Sotilasuralla ammattiupseerina, ja sitäkin kautta hänessä oli tietynlaista karismaa, itsevarmuutta mutta ei kuitenkaan ylimielisyyttä. Kohtelias, älykäs, nopea oppimaan, kiinnostunut asioista. Nautin hänen seurassaan, mutta en todellakaan ymmärtänyt mitä hän näkee minussa. Vaikka meillä oli hyvää seksiä, saatoin ajatella, että ehkä hän on kaappihomo ja pitää minua kulissina, tai että hän kuitenkin on suhteessa monien muidenkin naisten kanssa. Koko ajan odotin sitä, että hän jättää minut, tai pettää, tai molempia. Lopulta itse lopetin suhteen, kun en kestänyt omaa epävarmuuttani.

Aloitin suhteen ns tavallisen näköinen, keskivartalolihavan, kaljuuntuvan insinöörimiehen kanssa. Ajattelin, että nyt ei ainakaan tarvitse pelätä, että tulen petetyksi jne. Arki sujui ihan ok, oltiin vuosia yhdessä, yritettiin pitkään tuloksetta lasta, kunnes tänä talvena kävi ilmi, että hän on pettänyt minua ihan jo suhteemme alkuajoista lähtien, koko ajan useamman naisen kanssa. Myös maksullisia. 

Nyt tässä viimeisen kuukauden aikana olen vuoroin itkenyt, mutta vuoroin myös nauranut, että mitä helvettiä tässä oikein tapahtui.