Haluaisin toisen lapsen, mutta "rahat ei riitä"...

Kai teillä on vielä aikaa.

kuullostaa aika vastuuttomalta tuollaisessa tilanteessa ruveta enemmän tehtailemaan

miksi et voi odottaa kunnes raha tilateenne paranee?

Ehkä olet mieleesi rakentanut pilvilinnan siitä miten upeata se 2 lapsen mammana oleminen on

Kai teillä on vielä aikaa. kuullostaa aika vastuuttomalta tuollaisessa tilanteessa ruveta enemmän tehtailemaan miksi et voi odottaa kunnes raha tilateenne paranee? Ehkä olet mieleesi rakentanut pilvilinnan siitä miten upeata se 2 lapsen mammana oleminen on

ja elämä on ihanaa tämän yhdenkin lapsen äitinä :) Haluaisin vain hänelle sisaruksen, joka olisi sen verran saman ikäinen, että heistä tulisi läheiset...jotenkin ajattelen, että joku 7v. ikäero olisi kamalan suuri...

ap

ja ihan hyvin on mennyt, nyt kun jälkikäteen ajattelen.

Joskus kun he riitelevät ajattelen et olis parempi et heillä olisi pienempi ikä ero. Sitä en kuitenkaan ihan varmasti tiedä.

Hyva kun tajuat vahavaraisuutesi, lapsenteko kun ei ole mikaan kansallisoikeus mita muut sitten tukevat. Jos ei ole varaa vaikka veneeseen ,ei haki venetta! sama patee aivan kaikkeen elamassa.

Ja jousta vähän tuosta kotihoidon pituudesta?

Noin rahallisesti ajateltuna, se kolme vuotta menee yhtä lailla yhden, tai kahden lapsen kanssa samalla lailla. Kaikki vauvan tavarat siirtyy toiselle, jos tulee samaa sukupuolta niin kaikki vaatteetkin voi kierrättää. Ja vaikka oliskin toista sukupuolta, niin ainakin osan vaatteista voi kierrättää, jos hankkii "unisex" värisiä. Lapsilisät nousee. Ja sit kolmen vuoden päästähän sinäkin menet töihin ja sitten on taas enemmän tuloja. Mun mielestä suurin muutos rahallisesti teillä on jo tapahtunut, kun olette saaneet yhden lapsen. Viekö muuten vuokra liikaa tuloistanne, olisiko mahdollista muuttaa halvempaan asuntoon?

Miksette tee nyt heti? Ja jousta vähän tuosta kotihoidon pituudesta?

Esikoinen siis juuri täytti 1v.

ap

vaikka tokakin on vielä mahassa... :) Meillä on kyllä paljon parempi rahatilanne kuin ap.lla, molemmilla vakkari työt jne. mutta nyt juuri ollaan ostamassa isompaa asuntoa,ja kulut vaan kasvaa. Ja meitä molempia kyllä jo vähän ahdistaa se, että mies joutuu maksamaan kaiken. Vaikka tiedän että niinhän se menee kun hän on töissä ja tienaa, ja minä olen hoitovapaalla, niin silti ahdisti kun mies joutui ekaa kertaa maksamaan minun puhelinlaskun! Tämän toisenkin haluaisin hoitaa kotona ainakin 2-vuotiaaksi (mieluiten 3) Mutta viimeistään sitten on pakko mennä töihin ennenkun edes ajattelee kolmatta...

ja ihan hyvin on mennyt, nyt kun jälkikäteen ajattelen.

Joskus kun he riitelevät ajattelen et olis parempi et heillä olisi pienempi ikä ero. Sitä en kuitenkaan ihan varmasti tiedä.

Tarkoitatko, että lapset olisivat tasaväkisempiä tapellessaan?

Miksi et ottaisi vastaan osa-aikatyötä? Tai vaikka jotain yötyötä viikonloppuisin, lehtien jakoa tai muuta, mikä edes vähän auttaa taloustilanteeseen? Aika harvalla on todella mahdollisuus olla 6-7 vuotta pois työelämästä olkoon miehen palkka pieni tai kohtuullinen, joten joitakin kompromisseja on tehtävä. Tai jos kokeilisitte toista lasta vähän aiemmin jo? Miksi pitää olla lapsilla pitkä väli? Vai haluatko oikeasti lapsia vai vain olla kotona? En myöskään ymmärrä, miksi et voisi laittaa lasta hoitoon vähäksi aikaa ja mennä töihin erityisesti, kun lapsi jäisi jälleen pian kotihoitoon?

Noin rahallisesti ajateltuna, se kolme vuotta menee yhtä lailla yhden, tai kahden lapsen kanssa samalla lailla. Kaikki vauvan tavarat siirtyy toiselle, jos tulee samaa sukupuolta niin kaikki vaatteetkin voi kierrättää. Ja vaikka oliskin toista sukupuolta, niin ainakin osan vaatteista voi kierrättää, jos hankkii "unisex" värisiä. Lapsilisät nousee. Ja sit kolmen vuoden päästähän sinäkin menet töihin ja sitten on taas enemmän tuloja. Mun mielestä suurin muutos rahallisesti teillä on jo tapahtunut, kun olette saaneet yhden lapsen. Viekö muuten vuokra liikaa tuloistanne, olisiko mahdollista muuttaa halvempaan asuntoon?

Tai siis ajattelen. Mietin vain, että kun on nyt tällaista "kituuttamista", niin kuinkahan kauan näin jaksaa...itse kyllä uskon jaksavani, miehestä en tiedä...

Vuokra on meillä asunnon kokoon nähden mielestäni suht halpa (jos nyt mikään voi olla halpa...). Meillä on pieni kolmio, joka on MEILLE todella hyvällä paikalla ja muutenkin kaikin puolin kiva, eikä tästä viitsisi luopua etenkään, jos toinen lapsi vielä tulee (siis ei viitsisi pienempään muuttaa). Tämän 1v.:n lisäksi meillä asuu välillä miehen kohta teini-ikäinen tyttö, joka myös tarvitsee tilaa.

ap

Miksi et ottaisi vastaan osa-aikatyötä? Tai vaikka jotain yötyötä viikonloppuisin, lehtien jakoa tai muuta, mikä edes vähän auttaa taloustilanteeseen? Aika harvalla on todella mahdollisuus olla 6-7 vuotta pois työelämästä olkoon miehen palkka pieni tai kohtuullinen, joten joitakin kompromisseja on tehtävä. Tai jos kokeilisitte toista lasta vähän aiemmin jo? Miksi pitää olla lapsilla pitkä väli? Vai haluatko oikeasti lapsia vai vain olla kotona? En myöskään ymmärrä, miksi et voisi laittaa lasta hoitoon vähäksi aikaa ja mennä töihin erityisesti, kun lapsi jäisi jälleen pian kotihoitoon?

kotihoidontuen hoitolisä ja asumistuki. Eli vajaat 400€/kk. Siksi. Ja kyllä, haluan lapsia enkä "vain olla kotona". Olen myös ehdottanut, että mies jäisi välillä kotiin lapsen kanssa, mutta hän ei halua. Ja pientä lasta en halua laittaa hoitoon, koska mielestäni se ei ole lapselle hyväksi. Ja se on minun mielipiteeni ja aiheuttaa osaltaan tämän ongelmani, mutta niin vain on.

ap

enemmän teillä taitaa olla tiukkaa olla se kolme vuotta kotihoidontuella, kuin se että montako lasta on. Ehkä kannattaa miettiä myös sitä, että voiko jäädä niin pitkäksi aikaa kotiin.

Tuo edellä mainittu osa-aikatyö on myös hyvä vaihtoehto. Työkaverini oli juuri kotihoidontuella niin, että teki keikkatöitä miehen vapaapäivinä ja iltatöinä.

Noin rahallisesti ajateltuna, se kolme vuotta menee yhtä lailla yhden, tai kahden lapsen kanssa samalla lailla. Kaikki vauvan tavarat siirtyy toiselle, jos tulee samaa sukupuolta niin kaikki vaatteetkin voi kierrättää. Ja vaikka oliskin toista sukupuolta, niin ainakin osan vaatteista voi kierrättää, jos hankkii "unisex" värisiä. Lapsilisät nousee. Ja sit kolmen vuoden päästähän sinäkin menet töihin ja sitten on taas enemmän tuloja. Mun mielestä suurin muutos rahallisesti teillä on jo tapahtunut, kun olette saaneet yhden lapsen. Viekö muuten vuokra liikaa tuloistanne, olisiko mahdollista muuttaa halvempaan asuntoon?

Tai siis ajattelen. Mietin vain, että kun on nyt tällaista "kituuttamista", niin kuinkahan kauan näin jaksaa...itse kyllä uskon jaksavani, miehestä en tiedä...

Vuokra on meillä asunnon kokoon nähden mielestäni suht halpa (jos nyt mikään voi olla halpa...). Meillä on pieni kolmio, joka on MEILLE todella hyvällä paikalla ja muutenkin kaikin puolin kiva, eikä tästä viitsisi luopua etenkään, jos toinen lapsi vielä tulee (siis ei viitsisi pienempään muuttaa). Tämän 1v.:n lisäksi meillä asuu välillä miehen kohta teini-ikäinen tyttö, joka myös tarvitsee tilaa.

ap

ainakaan näin pienellä ikäerolla. Jos te rakkaat ihmiset PUHUISITTE puolisonne kanssa ennenkuin hyppäätte lakanoihin ilman ehkäisyä, niin vältyttäisiin näiltä "vaimo haluaa 10 lasta mutta miehelle riittäisi yksi" -ongelmilta, joita tälläkin palstalla säännöllisesti puidaan. Sitä aletaan vasta ekan lapsen jälkeen puhumaan, ja sitten selviääkin että pariskunnalla on aivan eri näkemykset tulevien lasten määrästä ja toivotusta ikäerosta. Sitten tulee kauhea parisuhdekriisi kun ei haluaisi hajottaa sen ensimmäisen lapsen perhettä, mutta ei pääse puolison kanssa yksimielisyyteen jatkostakaan.

ainakaan näin pienellä ikäerolla. Jos te rakkaat ihmiset PUHUISITTE puolisonne kanssa ennenkuin hyppäätte lakanoihin ilman ehkäisyä, niin vältyttäisiin näiltä "vaimo haluaa 10 lasta mutta miehelle riittäisi yksi" -ongelmilta, joita tälläkin palstalla säännöllisesti puidaan. Sitä aletaan vasta ekan lapsen jälkeen puhumaan, ja sitten selviääkin että pariskunnalla on aivan eri näkemykset tulevien lasten määrästä ja toivotusta ikäerosta. Sitten tulee kauhea parisuhdekriisi kun ei haluaisi hajottaa sen ensimmäisen lapsen perhettä, mutta ei pääse puolison kanssa yksimielisyyteen jatkostakaan.

niin kuin joku ehdotti. Haluaa kyllä sitten, kun tämä ensimmäinen on 2-3v., kuten minäkin haluan ja kuten jo kirjoitin.

ap

toista lasta alkaa tekemään nyt kun eka on 1-vuotias, niin sittenhän se on varmaan 2-3 vuotias kun pikkusisar syntyy... Ei voi koskaan tietää kuinka kauan raskaaksi tulemiseen menee, vaikka ensimmäisellä kerralla olisi onnistanut ekalla yrityksellä. Tää on melkoista arpapeliä.



Vauvan tavaroita tosiaan voi kierrättää, ja säästää käyttämällä esim. kestovaippoja (ja äitille kuukuppi) :)

Ole esikoisen kanssa 3v. asti ja nauti olosta hänen kanssaan. Sen jälkeen mene töihin ja sillä näin äitiysrahakin on paljon suurempi, kun/jos saatte toisen lapsen jos teillä on muutenkin tiukkaa.

Meillä lapset ovat olleet hoidossa n.1.2v-2v.+ n.4-5v osa-aikaisesti ja toinen n.1.4v-2.8v. osa-aikaisesti eli olen ollut välillä töissä osittaisella hoitotuella ja välillä äitiyslomilla. Jälleen siis äitiyslomalla. Mielestäni lapset eivät ole mitenkään kärsineet hoidosta, vaan saaneet paljon hyvääkin sieltä. Itse olen saanut aina hyvät äitiyspäivärahat ja lastenhoidontukea vain muutaman kuukauden silloin tällöin. Kuten kuitenkin näet noista päivähoitoajoista, että enemmän on kotikasvatettuja kuin päivähoidossa olleita. Itse en olisi voinut olla vuosia vain kotosalla, mutta halusin saada useita lapsia ja näin se onnistui.

Tämän 1v.:n lisäksi meillä asuu välillä miehen kohta teini-ikäinen tyttö, joka myös tarvitsee tilaa. ap

Olisko niin, että miehesi ei halua lisää lapsia ennen kuin elatusvelvollisuus teinistä päättyy??

Olisko niin, että miehesi ei halua lisää lapsia ennen kuin elatusvelvollisuus teinistä päättyy??

mies kyllä haluaa myös toisen. elatusmaksua maksaa niin vähän (Kela maksaa loput), koska on niin pienet tulot. Ja teinillä kyllä riittää rahaa, sillä äitinsä on naimisissa todella varakkaan miehen kanssa, joka maksaa paljon teininkin juttuja.

ap