Miten luoda ystävyyssuhteita yliopistossa?
Yliopistoon olisi kohta tarkoitus mennä, ja sosiaaliset kyvyt ovat minulla hieman hukassa. Olisi ihan mukavaa saada uusia kavereita koska vanhat menevät muualle, mutta en osaa ystävystyä. Sosiaalisesti olen hyvin kömpelö, varsinkin tuntemattomien ihmisten seurassa. Minulla ei ole tapana käydä ulkona esimerkiksi baareissa tai klubeilla. Luennoilla tutustuminen tuntuu minusta hieman kiusalliselta, jos yritän aloittaa keskustelun istumalla jonkun viereen.
Toinen iso ongelma minulla on se, että minua ei olla ikinä lähestytty. Ei romanttisella tai ystävällisellä tavalla. Ne harvat ystävät mitä olen saanut esimerkiksi lukion aikana ovat vanhojen ystävieni kavereita. Uskon, että ulkonäölläni on jotain arpaa tässä ongelmassa. Ehkä ilmeeni on liian negatiivisen näköinen silloinkin, kun olen ihan hyvällä tuulella? En valitettavasti tiedä, miten pääsisin tästä ongelmasta eroon. Hymyily ilman syytä vaikuttaa minulle turhalta ja hieman vaivaannuttavalta.
Kommentit (20)
Parhaiten onnistuu tupakkapaikalla. Ala polttamaan.
Mun kokemuksen mukaan yliopistossa saa kavereita aika helpostikin mm. ryhmätöiden kautta. Olen itse introvertti ja niin on moni muukin yo-opiskelija, joten vähän samassa veneessähän siellä lähes kaikki ovat, ja monia jännittää. Kaikki sujuu hienosti ja itsestään!!
Vierailija kirjoitti:
Oot vain oma itsesi. Älä mieti, että puhut hölmöjä tai olisit jotenkin outo. Itsekin olen aika hölmö sosiaalisissa tilanteissa ja jäin yksinäiseksi, kun yritin välttää hölmöyttä ja samalla varmaan vaikutin etäiseltä ja tylyltä. Vanhemmalla iällä sain kavereita, kun aloin vain avoimesti olla se hölmö tyyppi. Nykyään kaverini kutsuvat minua "se autisti" ihan kaikella rakkaudella.
Lisäksi yritä tehdä ryhmätyöt kunnolla. Sellaisista ihmisistä tykätään, joihin voi luottaa ryhmätöissä. Ei tarvitse aina tehdä kaikkea ihan 100% täydellisyydellä, mutta kunhan yrittää ja tekee ajallaan.
Käy opiskelijatapahtumissa. Niissä on yleensä alkoholia tarjolla ihan ilmaiseksi tai halvalla. Muutkin opiskelijat ovat köyhiä, joten opiskelijatapahtumat on suunniteltu edullisiksi. Ja niissä voi myös olla juomatta, ei kukaan tänä päivänä sitä ihmettele.
Olisihan se ihan mukavaa olla huolehtimatta siitä, että sanoisi jotain outoa. Valitettavasti en vain voi luottaa itseeni. Vanhat kaverini ovat ihania, heidän kanssa voin olla ihan oma itseni. Tuntemattomien kanssa en vain voi olla niin, varsinkaan jos haluan edes yrittää ystävystyä heidän kanssaan. Ryhmätyöt ovat aina olleet minulle pelkkää kidutusta, varsinkin kun niitä piti vääntää tuntemattomien luokka"tovereiden" kanssa. Oli lukiossakin ihan hirveää. Kukaan ei sano mitään, katsovat vain kieroon. Puhuvat minulle vain pakosta. Pahimpia olivat ne, jotka jättivät kaikki työt minun ja jonkun muun harteille ja lähtivät tekemään jotain muuta omien kavereidensa kanssa.
Opiskelijatapahtumat varmaan olisivat ihan kivoja, jos en vain ahdistuisi tilanteista. Pieni paikka, jossa pitäisi viettää aikaa monien tuntemattomien ihmisten kanssa? Ei kiitos. Alkoholia en ole ikinä juonut enkä tulekaan, joten siitäkään ei löytyisi helpotusta. Jotenkin minusta tuntuu, että jos menisin johonkin opiskelijatapahtumaan, jäisin vain seisomaan johonkin kulmaan ja lähtisin puolen tunnin päästä pois. -ap
Vierailija kirjoitti:
Parhaiten onnistuu tupakkapaikalla. Ala polttamaan.
Olen 100% päihteetön, ei kiitos. -ap
Vierailija kirjoitti:
Mun kokemuksen mukaan yliopistossa saa kavereita aika helpostikin mm. ryhmätöiden kautta. Olen itse introvertti ja niin on moni muukin yo-opiskelija, joten vähän samassa veneessähän siellä lähes kaikki ovat, ja monia jännittää. Kaikki sujuu hienosti ja itsestään!!
Olisinpa hyvä ryhmätöissä. -ap
Vierailija kirjoitti:
No emt, ehkei kannata yrittää hirveesti jos oot ihan tommonen. Tai siis apua, kuulostaa tosi oudolta.
Mulla oli ton tapaista koulussa, kun sairastin välillä putkeen ja olin aina niin surkea, ja minulla oli kasvojen iho tooodella pahana. Noi oli kauheimpia aikoja mun elämässä. Ja mun iho oli niin paha, että se oli jo noloa ja oikeasti sosiaalisesti kiusallista. Ja huomasin ja huomaan, miten eri tavalla mua on kohdeltu ja muhun on suhtauduttu, kun olen ollut terve fyysisesti ja mun iho on ollut kunnossa. :D
Onneksi oon jo ihan aikuinen, enkä 20-vuotias, joka tulee kouluun bilettää ja etsimään ystäviä...
Niin. Ehkä minun ei kannattaisi edes yrittää löytää uusia kavereita. Ei siinä mitään, kyllä sitä olen ennenkin ollut yksin ja pärjännyt hyvin. -ap
ei kannata olla oma itsensä. kopioi muita ja ehkä joku erehtyy luulemaan sinua sosiaaliseksi-
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No emt, ehkei kannata yrittää hirveesti jos oot ihan tommonen. Tai siis apua, kuulostaa tosi oudolta.
Mulla oli ton tapaista koulussa, kun sairastin välillä putkeen ja olin aina niin surkea, ja minulla oli kasvojen iho tooodella pahana. Noi oli kauheimpia aikoja mun elämässä. Ja mun iho oli niin paha, että se oli jo noloa ja oikeasti sosiaalisesti kiusallista. Ja huomasin ja huomaan, miten eri tavalla mua on kohdeltu ja muhun on suhtauduttu, kun olen ollut terve fyysisesti ja mun iho on ollut kunnossa. :D
Onneksi oon jo ihan aikuinen, enkä 20-vuotias, joka tulee kouluun bilettää ja etsimään ystäviä...
Niin. Ehkä minun ei kannattaisi edes yrittää löytää uusia kavereita. Ei siinä mitään, kyllä sitä olen ennenkin ollut yksin ja pärjännyt hyvin. -ap
Kannattaa ehkä hakea samanhenkistä seuraa, mitä tykkäät tehdä? Ei nyt kannata ehkä mennä bileistä etsimään kamuja, jos et koskaan juhli... Mut jos tarvii tänne kirjoittaa tommosta ni emt, kannattaa ehkä tehdä jotain henkistä ja sisäistä työtä itsensä kanssa ja kasvaa aikuiseksi...
Sinulla on tasan kaksi vaihtoehtoa: joko alat juoda tai syrjäydyt yksiksesi. Niin se vain on. Saa ihan itse valita.
Vierailija kirjoitti:
ei kannata olla oma itsensä. kopioi muita ja ehkä joku erehtyy luulemaan sinua sosiaaliseksi-
Harmi vaan, että olen huono muiden kopioinnissa. -ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No emt, ehkei kannata yrittää hirveesti jos oot ihan tommonen. Tai siis apua, kuulostaa tosi oudolta.
Mulla oli ton tapaista koulussa, kun sairastin välillä putkeen ja olin aina niin surkea, ja minulla oli kasvojen iho tooodella pahana. Noi oli kauheimpia aikoja mun elämässä. Ja mun iho oli niin paha, että se oli jo noloa ja oikeasti sosiaalisesti kiusallista. Ja huomasin ja huomaan, miten eri tavalla mua on kohdeltu ja muhun on suhtauduttu, kun olen ollut terve fyysisesti ja mun iho on ollut kunnossa. :D
Onneksi oon jo ihan aikuinen, enkä 20-vuotias, joka tulee kouluun bilettää ja etsimään ystäviä...
Niin. Ehkä minun ei kannattaisi edes yrittää löytää uusia kavereita. Ei siinä mitään, kyllä sitä olen ennenkin ollut yksin ja pärjännyt hyvin. -ap
Kannattaa ehkä hakea samanhenkistä se
Enkö ole aikuinen? Mielestäni olen jo kypsä. -ap
Olet ystävällinen ja avulias kaikille. Ole se hyvä tyyppi. Kannattaa mennä mukaan niihin alkurientoihin mitä yliopistolla tapahtuu kun koulu alkaa vaikka et joisikaan alkoholia. Silloin on mahdollista päästä mukaan porukkaan helpommin.
Yliopistolla on myös kilta jogon kuulut, osallistu niihin kilta hommiin ja hengaile kilta huoneessa jos sellainen on. Meidän yliopistolla on myös harrastus kerhoja shakin peluusta urheiluun, joten johonkin kerho toimintaan liittyminen voi olla hyvä idea. Mene tapahtumiin mukaan ja ole aktiivinen ryhmätöissä.
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on tasan kaksi vaihtoehtoa: joko alat juoda tai syrjäydyt yksiksesi. Niin se vain on. Saa ihan itse valita.
Jälkimmäinen kuulostaa jo hieman tutulta. Juttelen kyllä vanhojen ystävien kanssa, mutta en ole tavannut heitäkään fyysisesti hetkeen. Pysyttelen suurimman osan ajastani kotona. -ap
Vierailija kirjoitti:
Olet ystävällinen ja avulias kaikille. Ole se hyvä tyyppi. Kannattaa mennä mukaan niihin alkurientoihin mitä yliopistolla tapahtuu kun koulu alkaa vaikka et joisikaan alkoholia. Silloin on mahdollista päästä mukaan porukkaan helpommin.
Yliopistolla on myös kilta jogon kuulut, osallistu niihin kilta hommiin ja hengaile kilta huoneessa jos sellainen on. Meidän yliopistolla on myös harrastus kerhoja shakin peluusta urheiluun, joten johonkin kerho toimintaan liittyminen voi olla hyvä idea. Mene tapahtumiin mukaan ja ole aktiivinen ryhmätöissä.
Osaisinpa vaikuttaa mukavalta. Olen kyllä ihan ystävällinen ja kohtelias, mutta en fyysisesti vaikuta siltä. Olisipa mukava hymy ja naama. -ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun kokemuksen mukaan yliopistossa saa kavereita aika helpostikin mm. ryhmätöiden kautta. Olen itse introvertti ja niin on moni muukin yo-opiskelija, joten vähän samassa veneessähän siellä lähes kaikki ovat, ja monia jännittää. Kaikki sujuu hienosti ja itsestään!!
Olisinpa hyvä ryhmätöissä. -ap
Hei, tuota voi oppia. Ryhmätöissä usein on jokin ennalta sovittu opettajan määrittämä tehtävä. Ryhmän tehtävä on jakaa työt tasaisesti ryhmän jäsenten kesken. Hyvä ryhmätyöntekijä tekee oman osuutensa ajallaan ja laadukkaasti. Jos kiitettävää arvosanaa tavoitellaan, niin ryhmässä pitää olla myös 1-2 superahkeraa, jotka vielä lopuksi lukevat kaikki tekstit läpi, korjaavat pilkkuvirheet ja viittaukset ja yhdenmukaistavat tyylin ehyeksi kokonaisuudeksi. Yleensä ryhmätyöstä pitää kirjoittaa myös raportti, jossa kerrotaan, mitä kukin jäsen on tehnyt.
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on tasan kaksi vaihtoehtoa: joko alat juoda tai syrjäydyt yksiksesi. Niin se vain on. Saa ihan itse valita.
Ei tarvitse alkaa juoda. Yliopistolla on muutakin yhteistä tekemistä kuin bileitä, esimerkiksi ainejärjestöjen ja osakuntien juttuja ja liikuntaa. Voit myös ensimmäisen vuoden keväällä ilmoittautua tuutoriksi seuraavan vuoden opiskelijoille, niin siinäkin tutustuu uusiin ihmisiin.
Jos kokemuksesi ryhmätöistä on että toiset mulkoilee, katoilee ja pyörittelee silmiä, niin kuulostaa siltä, että sinulle sattui tosi lapselliset ja kakkamaiset kurssikaverit lukiossa. Saatat yllättyä yliopistossa siitä, että sinne asti päässeet on pääasiassa asiallisia ja täyspäisiä. Ei lukiolaisenkaan pitäisi enää noin käyttäytyä, yläastelaisen korkeintaan. Ja jos käyttäytyy, niin vika ei ole sinun, etkä sinä sellaisia k-päitä halua kaveriksi.
Fukseille järjestetään valtavasti kaikkia ryhmäytystapahtumia, kaikkiin ei liity edes päihteet. Lähes kaikkia jännittää ja alussa kaikki on ns. haku päällä, kun ei ole valmiita kaveriporukoita.
Eli yliopistossa on monin tavoin helpompaa sosiaalisesti kuin melkein millään asteella sitä aiemmin.
Yliopistossa on järjestetty kaikenlaista yhteistoimintaa ensimmäisen vuoden opiskelijoille. On pienryhmät ja niillä vetäjät. Ainakin tekniikanopiskelijoilla oli fuksipisteiden keräämistä teekkarilakitusta varten.
Mä olin sosiaalisesti kömpelö mutta lyöttäydyin yhden puolitutun seuraan.
Oot vain oma itsesi. Älä mieti, että puhut hölmöjä tai olisit jotenkin outo. Itsekin olen aika hölmö sosiaalisissa tilanteissa ja jäin yksinäiseksi, kun yritin välttää hölmöyttä ja samalla varmaan vaikutin etäiseltä ja tylyltä. Vanhemmalla iällä sain kavereita, kun aloin vain avoimesti olla se hölmö tyyppi. Nykyään kaverini kutsuvat minua "se autisti" ihan kaikella rakkaudella.
Lisäksi yritä tehdä ryhmätyöt kunnolla. Sellaisista ihmisistä tykätään, joihin voi luottaa ryhmätöissä. Ei tarvitse aina tehdä kaikkea ihan 100% täydellisyydellä, mutta kunhan yrittää ja tekee ajallaan.
Käy opiskelijatapahtumissa. Niissä on yleensä alkoholia tarjolla ihan ilmaiseksi tai halvalla. Muutkin opiskelijat ovat köyhiä, joten opiskelijatapahtumat on suunniteltu edullisiksi. Ja niissä voi myös olla juomatta, ei kukaan tänä päivänä sitä ihmettele.