Tänä vuonna lapsettomien lauantai koskettaa myös minua. Aivan kohta purskahdan itkuun, joka ei ihan heti lopu:(
Olen kokenut kaksi keskenmenoa. Jos kaikki olisi mennyt hyvin, olisin kahden kuukauden päästä äiti :( mutta kaikki ei mennyt. En ole tullut uudelleen raskaaksi. Samaan aikaan ystävät ja tuttavat kertoo toinen toisensa jälkeen raskausuutisia. Ahdistaa jo valmiiksi maanantai, kun työkaverit varmasti kilpaa kertovat viikonlopustaan ja äitienpäivästään. En tiedä kestänkö sitä juuri nyt.
Kommentit (29)
On varmasti kurja tunne. Vielä se joskus tärppää ja saat oman nyytin syliisi.
Vierailija kirjoitti:
On varmasti kurja tunne. Vielä se joskus tärppää ja saat oman nyytin syliisi.
Kiitos. Toivottavasti, mutta sitä ei voi kukaan luvata. Ap
Eikö sulla ole omaa äitiä, isoäitiä tai anoppia jonka kanssa juhlia äitienpäivää?
Ymmärrän surusi, mutta sitä en ymmärrä että äitienpäivästä tulee tehdä joku itkun ja katkeruuden päivä.
Olin kahden lapsen isä mutta hirviö exä vei minulta nuo lapseni iäksi pois elämästäni, eli olen myös lapseton.
Vierailija kirjoitti:
Eikö sulla ole omaa äitiä, isoäitiä tai anoppia jonka kanssa juhlia äitienpäivää?
Ymmärrän surusi, mutta sitä en ymmärrä että äitienpäivästä tulee tehdä joku itkun ja katkeruuden päivä.
On. Itseasiassa ahdistaa juhlia millään muotoa kenenkään äitienpäivää. En ole toistaiseksi katkera, mutta surullinen olen. Sille ei voi mitään. Saan kai olla surullinen, kun siltä tuntuu. Ap
Oletko koskaan miettinyt että jollain sun työkaverilla voi olla vaikka 10 keskenmenoa takana? Tai ehkä jo lähes täysiaikaisen lapsen kohtukuolema?
Vierailija kirjoitti:
Oletko koittanut laihduttaa?
Mulla on pcos, joka ehkä on noiden keskenmenojen taustalla tai sitten ei. Olen 168cm pitkä ja painan noin 58 kiloa. En koe tarvetta laihduttaa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Oletko koskaan miettinyt että jollain sun työkaverilla voi olla vaikka 10 keskenmenoa takana? Tai ehkä jo lähes täysiaikaisen lapsen kohtukuolema?
Miksi kysyt? Tiedäthän, että heidän onni ei ole multa millään tavalla pois? En ole heille vihainen, mutta en silti välttämättä kestä kuulla hehkutusta äitienpäivästä. En ole kertonut heille tai kenellekään (mieheni lisäksi) näistä keskenmenoista, joten tämä syö sisältä ja kovaa :( ap
Voi ap, toivon kovasti plussatuulia ja jarrusukkia elämäänne!
Oon pahoillani. Toivon koko sydämestä, että sun haave toteutuu.
Vierailija kirjoitti:
Oon pahoillani. Toivon koko sydämestä, että sun haave toteutuu.
Kiitos! Ap
Vierailija kirjoitti:
Oletko koskaan miettinyt että jollain sun työkaverilla voi olla vaikka 10 keskenmenoa takana? Tai ehkä jo lähes täysiaikaisen lapsen kohtukuolema?
Tämä on täysin asiaton kommentti. Se, että jollakin on enemmän keskenmenoja, ei tee aloittajan surusta yhtään vähäpätöisempää.
Toivon aloittajalle kaikkea hyvää.
Kyyneleet tuli täälläkin! Kovasti jaksamista, toivottavasti toiveenne toteutuu. Kuulostat lämpimältä ihmiseltä.
Eipä meillä äitienpäivää hehkuteta töissä.
Osa lapsettomista ei kuule ehdi asiaa surra tai ei olisi tehnyt lapsia, koska on huoli että riittääkö raha ja saako ruokaa, muuta.
Vierailija kirjoitti:
Kyyneleet tuli täälläkin! Kovasti jaksamista, toivottavasti toiveenne toteutuu. Kuulostat lämpimältä ihmiseltä.
Kiitos! Ihanasti sanottu. Ap
Vierailija kirjoitti:
Eipä meillä äitienpäivää hehkuteta töissä.
Meillä ihan varmasti "hehkutetaan". Joka maanantai vaihdetaan viikonloppukuulumisia joihin yleensä liittyy kivoja tekemisiä lasten kanssa. Kuuntelen näitä juttuja usein hieman ulkopuolisena. Nyt yksi työkavereistani odottaa lasta ja kuuntelen myös hänen neuvola- ja raskauskuulumisia. Ei se haittaa, kukaan ei edes tiedä mun keskenmenoista ja heidän onni ei ole multa pois. Kyllä mulle voi kertoa ja olen onnellinen heidän puolesta, mutta en voi kiistää, etten ole surullinen, sillä jos jälkimmäinen raskauteni ei olisi keskeytynyt, oltaisiin aika samoilla viikoilla. Nyt katson kun hänen vatsa pyöristyy ja vauvan sukupuoli on selvinnyt. Ap
No niin,eipä muuta kuin rääkymään, hopi hop.