Lue keskustelun säännöt.
Voi ei, mikä duunipaikka!
11.09.2008 |
Valmistuin hoitoalalle 5 vuotta sitten, mutta töitä olen tehnyt yhteensä ehkä 1½ vuotta. Viimeisin hoitovapaani päättyi pari viikkoa sitten ja aloitin ihka uudella osastolla, jossa henkilökuntavaje, vittumaista akkaa pilvin pimein, ei aikaa perehdytyksiin ja heti pitäisi hallita IHAN KAIKKI. Parhaani yritän, siis olla tekemisissäni tunnollinen, mutta uudessa paikassa ei tietenkään ole talon tavat tuttuja. Illat pyöritän 5 ihmisen taloutta, päivät kuuntelen mitä MEIDÄN osastolla kuuluu tehdä. Mulkoilua... Vihjailuja... Turhautunutta kiukuttelua, kun ei tää uus osaakaan ihan kaikkea...
Ei ihme, että joku muu on ollut niin rohkea, että on kieltäytynyt tuonne menemästä, jos kerran kohtelu on niin pirun ystävällistä! Ja itse olen niin kiltti, etten itse tekisi kärpäsellekään pahaa tarkoituksella.
Siinä teille miettimistä! Otan tämän alani bootcampinä, josta selvittyäni selviän varmasti ihan mistä tahansa.
Kommentit (3)
Perehdyttäisi sitten helvetti vieköön paremmin sinut, niin ei tarvitsisi vinkua. Muutenkin aina uusissa duuneissa oletetaan, että kaikki on itsestäänselvää uudellekin, kun on alan koulutus. Mul näköjään muistot pulppus pintaan, kun näin hermostuttaa. =) T: 2
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Henkilökuntapulan vuoksi kenelläkään ei yksinkertaisesti ole aikaa perehdyttää vaan uusien on hypättävä suoraan hommiin vaan.
Porukka vittuuntuu -> lähtee vetämään -> tilanne pahenee entisestään.
Miksi et vaihda johonkin muualle? Töitä riittää kyllä.
Ihan hirveitä eukkoja pilvin pimein, joiden päätehtävä on löytää uusista työntekijöistä koko ajan jotain huonoa. Ja se selän takana puhuminen... Juu, en takasin mene mistään hinnasta.