Kääk, nielurisaleikkaus aikuisena,,,

sain eilen ajan nielurisojen poistotoimenpiteeseen. Pelottaa ihan hirveästi, pojalleni tehtiin tuo leikkaus vuosi sitten ja eikä poika pystynyt juuri syömään kahteen viikkoon ja oli kivulias (kolme kipulääkettäkään eivät vieneet kipua pois).

Tämä leikkaus kuitenkin parantaisi elämänlaatuani huomattavasti, joten järkevää olisi mennä. Myös pikkukieli typistetään ja nenää poltetaan jotta turvotus laskee.

Krtokaa kokemuksia jos niitä löytyy nielurisojen poistosta, mielellään rohkaisevia :)

En valitettavasti voi sanoa, ettei olisi kivuliasta, mutta yritä ajatella aikaa leikkausken jälkeen, kun et enää joudu napsimaan antibiootteja ja elämänlaatusi tosiaan paranee huiamsti. Sain itse 2 viikkoa sairaslomaa leikkauksen jälkeen ja ne piti todella viettää leväten (ei juuri muuta jaksanut tehdäkään, kun syöminen oli niin hankalaa...), joten hanki kunnollista lastenhoitoapua siksi aikaa! Tsemppiä toivotan, kyllä se siitä!

Rohkaisi vähän, vaikket kivutonta toipumista luvannutkaan. Mulle lääkäri puhui vain 10 päivän sairauslomasta.

eli sain angiinan jälkitautina kurkkupaiseen. Sitten päivystyksestä suoraan leikkuriin ja poistivat paiseen sekä nielurisat saman tien. Kivuliasta oli muutaman päivän, mutta sen jälkeen ok. Sairaslomaa sain viikon verran.



Kaikki sujui yllättävän hyvin, johtui ehkä myös siitä, etten joutunut/ehtinyt miettimään asiaa etukäteen.



Kyllä se sinullakin hyvin menee! Eikä se kipu ollut sen kummempaa kuin pahassa angiinassa. Ja sen kesti, kun tiesi, että sittenpähän angiinat ovat muisto vain =).

tosin yksityispuolella. Ei ollut kovinkaan kipeä, kiitos tehokkaiden särkylääkkeiden (pyydä kunnon tulehduskipulääke ja ennen kaikkea runsaasti Panacodia, niin että saat ottaa sitä 8 tablettia päivässä pikku hiljaa annosta pienentäen).



Minulta on poistettu nielurisat 10-vuotiaana, eikä sekään ollut paha kokemus. Tosin kolmen sektionkaan jälkeen en ole ollut kipeä.



Mutta hyvä särkylääke on tärkeä!

pitää ottaa ja ettei sen vaikutus pääse loppumaan.Eli siis kellosta vaikka katsot,milloin otat jo seuraavan annoksen.Muutaman viikon kuluttua et edes muista olleesi leikkauksessa ja elämänlaatu paranee huimasti.

Jääpaloja ,mehujäätä ym .ostat pakastimen täyteen.

mulla myös määrättiin panacodia poreena, 8 tablettia päivässä. Kivuliasta kyllä, viikon jälkeen uskaltauduin maistamaan pizzaa, ei olis kannattanut, tikit aukesi. Oon jälkikäteen sanonu että jos pitäis valita, synnyttäisin mielummin. Mutta kyllä siitä selviää :)

Rohkaisi vähän, vaikket kivutonta toipumista luvannutkaan. Mulle lääkäri puhui vain 10 päivän sairauslomasta.

Kivutonta toipumista en voinut luvata, koska sellaista ei ole... Mutta jatkuvasta koskahan-seuraava-angiina-iskee-ahdistuskesta pääset eroon.

Joku myöhemmin kommentoinut kertoi kurkkupaiseestaan. Siitäkin riskistä pääseminen on iso plussa, anoppini oli vähällä kuolla sellaiseen, kun mieheni oli parikuinen. Eli kurja leikkaus, mutta plussat silti miinuksia suuremmat, nielurisat kun ei edes kasva takaisin.

t. 2

mulla myös määrättiin panacodia poreena, 8 tablettia päivässä. Kivuliasta kyllä, viikon jälkeen uskaltauduin maistamaan pizzaa, ei olis kannattanut, tikit aukesi. Oon jälkikäteen sanonu että jos pitäis valita, synnyttäisin mielummin. Mutta kyllä siitä selviää :)

Mulla poistettiin myös nielupaiseen takia ja ei ollut paha ollenkaan. Kipulääkettä runsaasti ja sitten vähentäen. Itse söin leipää jo toisena päivänä leikkauksen jälkeen (en tykkää makeasta, niin jäätelöt ei uponneet) ja peitteet irtosivat aikanaan (n 10 pvän jälk) vähän kerrallaa, niin ei tullut isoa verenvuotoa siinäkään.

Rohkeasti vaan, mutta varaa tosiaan lastenhoitoapua; lääkkeet tekee olon tosi väsyneeksi.

muuten ei angiinaa pahempaa ollut toipuminen.

Minulta poistettiin risat viime syksynä ja olin kans valmistautunut kahteen viikkoon kärsimystä. Todellisuudessa olo oli ihan ok, mitä nyt särkylääkkeet väsytti (kevyesti saatoin nukkua 16 h vuorokaudessa alkupäivät). Tietty myös syöminen tympi, koska ruokalista oli niin typistetty, mutta nopeastihan sekin meni ohi. :)



Mutta ne särkylääkkeet on tärkeät! Itse söin kahta eri nappia, joista toinen tosiaan tuo Panacod. Lisäksi kannattaa muistaa syödä, vaikkei huvittaiskaan tai olis nälkä, sillä minulla huono olo iski helposti syömättä ja lääkkeet saattaa myös ärsyttää tyhjää mahaa.

Unohtui sanoa, että särkylääkkeet kannattaa ottaa kellontarkasti ja vaikkei nieluun sattuiskaan kovasti, näin sanoi tohtori. Jos kipu ehtii yltyä kovaksi, eivät lääkkeetkään auta yhtä hyvin. Kannattaa siis vähän ennakoida. :)



-11

vaan. Mun mielestä inhottavinta oli se peitteiden irtoominen kun muutenkin on herkkä nielu, niin yökin sitten koko ajan ja se maku oli ihan hirvee.



Kipu oli ihan siedettävissä ja paljon vaan kylmää alas kurkusta se auttaa :)

Erittäin kipeä olin eikä kipulääkkeet auttaneet minullakaan. Kahteen viikkoon en käytönnössä syönyt mitään. Juoda oli pakko etten kuivuisi ja se oli todella kivuliasta. Kun kaksi viikkoa oli mennyt päätin kokeilla, josko saisin menemään mannapuuroa. Sain. Siitä viikon päästä söin jo normaalisti ihan normaalia ruokaa. Eli kaksi viikkoa kipu ja syömättömyys ja sitten on parempi elämä. Se aika menee todella nopeasti.

ja kiva kun on kohtalotovereita :)



Edelleenkin pelottaa mutta ehkä vähän vähemmän. Yksityiselle olen menossa ja lääkäri on kokenut ja taitava, mutta eipä sillä taida olla kipujen kannalta merkitystä.

Alku OLI kamala, mutta helpottti mulla aika nopeasti. Toinen päivä muistaakseni oli pahin.Mulla on erittäin herkkä oksennusrefleksi, joten pari kolme päivää meni yökkäillessä, eikä ruokaa voinut kuvitellakaan syövänsä. Paino tippui hiukan. :) Varaa paljon kylmiä nestemäisiä juttuja; jäätelöä, mehuja, jääteetä.....Lämmintä ei edes saa juoda hetkeen. Ja hei, ei niitä mitään tikata, siellä on ns. avohaavapinta, jota voi kurlata desinf. aineilla. Pyydä kipuun myös suppoja, siltä varalta että et pysty nielemään. Minä en kyennyt nielemään ja ne hetket oli piinallisia ennenkuin sain suppoina. Mutta nyt voin sano, että kannatti,sillä toistuvat nielutulehdukseni jäivät pois, ihan satunnaisesti on enää joskus. Mutta tuo on siitä ikävä operaatio, että voivat kasvaa takaisin, erityisesti lapsilla, sillä heiltä ei niitä poistellakaan. Mutta hyvin se menee!

Nukutusaineista paha olo, laatta lensi. Syömään ei pystyny, laihduin kahdessa viikossa kahdeksan kiloa. Nielu tulehtui pari viikkoa leikkauksen jälkeen ja söin antibioottikuurin, jonka jälkeen helpotti. Mutta yhtä kaikki, aika tuskaa. Toki isolla osalla menee ihan hyvin.

Luin tämän ketjun ennen omaa leikkaustani, ja nyt se on ohi.. huh siellä oli jo alkava kurkkupaise, mikä helpotus. Leikkaus aikani oli torstai aamu, hieman jännitti, ei pahasti koska kurkkupaise oli ollut jo aivan älytön kokemus. Sain rauhoittavan esilääkityksen ja nukutukseen. Ensimmäisenä kun heräsi ei kivut ollut pahoja koska olin saanut aika reilun lääkityksen, pääsin jo 12 pois ja neuvo oli että syö ennaltaehkäisevästi särkylääkkeet, ensimmäinen ilta oli yhtä kivulias kuin kunnon yskässä kurkku, eli sen kestää, tai paljon helpompi kuin paha krapula :). Seuraavana aamuna oli jo paljon helpompaa, kurkku oli vain turta. Olen tehnyt peruna bataatti sosetta ja syönyt sitä haaleana. Ja mikä on ihan superjuttu nyt kurkulle, todella kylmät kiisselit ja mehukeitot. Mulle toimii paremmin kuin jäätelöt mitä ei pysy syömään 3 enempää päivässä.

Tzemppiä leikkauksiin, kyllä niistä selviää

Mulla leikattiin jorvissa aikuisena. Kamala kokemus. Mitään särkylääkereseptiä en saanut mukaan, tuska oli valtava yötä päivää. Burana ei todellakaan tehoa leikkauskipuun. Laihduin useita kiloja, koska en pystynyt syömään mitään. Pahin oli kuitenkin, kun poltettujen haavojen peitteet aukesivat muutaman viikon kuluttua. Verta tuli kuin härän kurkusta! Kun yskäisin, veri valui pitkin vessan seiniä. Silloin myös heikotti niin että pyörtyminen oli lähellä, menetin paljon verta. Toipuminen kesti yli kuukauden, koska runsaan verenvuodon takia olin älyttömän huonossa kunnossa. Mummot menivät rollaattorilla kovempaa kuin minä kävellen. Jouduin jatkotutkimuksiin ja todettiin edelleen erittäin matala hemoglobiini, n 100 yli kuukauden kuluttua verenvuodosta. Myös kotoutumisen jälkeen oli niin kova pahoinvointi, että yritin päivystykseen mutta 8h jonotuksen jälkeen totesin että yhtä hyvin voin lähteä kotiin "kuolemaan" jos niikseen tulee. Olin liian heikko vaatimaan itselleni hoitoa, vanhempia ei kiinnostanut. Olin 22v suunnilleen.

Minulla kokemus, että hyvin parani. Olin n 30v silloin. Etukäteen ostin pakastimeen 5 litraa sileää kermajäätelöä. Kylmän syöminen vähensi kipuakin ja jäätelöstä saa energiaa. Oli minulla myös vauvojen marjasoseita. Kahvin opin juomaan jäähdytettynä, ilman en osannut olla, tulee päänsärkyä. Mutta petipotilaana melkein muutamat päivät, sopi minulle, kun elin yksin ja äiti kävi katsomassa päivittäin.