Oletteko törmänneet kotiäitejä vähätteleviin ihmisiin Suomessa?

Mikä on kotiäiti?

En, mutta olen törmännyt trad wife -vouhottajiin, jotka jotenkin kuvittelevat systeemin tuovan onnen ja autuuden elämäänsä. Vähän kuin kaupungissa syntyneet, jotka haaveilevat jostain houreisesta ja epätodesta maaseutu-utopiasta.

Minä vähättelen. Menisivät töihin. 

Monet loppujenlopuksi jonninjoutavaa uraa kehitelleet naisfeministit väheksyvät kotirouvia.

Mun isoäiti oli naimisiinmenostaan asti kotirouva elämänsä loppuun asti ja olen kyllä välillä miettinut sitä, kuinka tyhjän elämän se eli. Asuivat Helsingissä, 2 lasta, ei siis ollut edes mikään maatalon emäntä, eikä suurperheen äiti. Miten ihmeessä se sai aikansa kulumaan?

Vierailija kirjoitti:

Mun isoäiti oli naimisiinmenostaan asti kotirouva elämänsä loppuun asti ja olen kyllä välillä miettinut sitä, kuinka tyhjän elämän se eli. Asuivat Helsingissä, 2 lasta, ei siis ollut edes mikään maatalon emäntä, eikä suurperheen äiti. Miten ihmeessä se sai aikansa kulumaan?

Minä olen ollut pitkään kotiäiti. Olen kyllä yliopistokoulutettu ja ehdin pitkään olla töissäkin ennen lapsia, jotka sain vähän yli 30v.  (työskentelin myös opintojen aikana).  Tilanne ajautui kotitiyteen, koska meillä ei ollut mitään tukiverkkoja lähellä ja lasten ikäero oli pieni. Miehellä oli suuret tulot, taloudellinen tilanteemme on aina ollut tosi hyvä monesta syystä eikä meillä ole avioehtoa. Sain vielä myöhemmin ison perinnönkin. 

Mutta miten sain ajan kulumaan? Kun lapset olivat pieniä hoidin heidän arjen rutiineja. Ulkoilimme paljon. Laitoin terveellistä ruokaa ja leivoin lasten kanssa. Luin heille paljon. Teimme iän mukaisia mm. loogismatemaattisia puuhakirjoja. Askartelimme, piirsimme, musisoimme, liikuimme, kävimme kerhoissa ja jo hyvin pienestä pitäen harrastuksissa. Tuin lapsia myöhemmin kouluasioissa. Matkailimme ja mökkeilimme paljon. Opiskelin itselleni uuden pätevyyden, musisoin ja harrastin liikuntaa. Välillä kävin osa-aikatöissäkin. Tekemistä oli mielestäni liikaakin.  

Minulle on ihan yhdentekevää, jos joku vähätteli. Meillä on ollut hyvä, laadukas elämä, lapset onnellisia ja menestyneitä kaikessa ja taoudellinen tilanteemme erinomainen. 

Vierailija kirjoitti:

Monet loppujenlopuksi jonninjoutavaa uraa kehitelleet naisfeministit väheksyvät kotirouvia.

Naisia ne aina on. Feministejä ovat tai kateellisia, kun joku pääsee helpommalla. 

Itse inhoan ns kotirouvan elämää. Sairauksien ja tyhmyyden takia en päässyt työelämään. Oma DI-mies hoitaa maksupuolen sitten. Kadehdin piikoja ja palvelijoita, jotka niiavat mielessäni kun palvelevat esim. kaupassa. Säälittävällä palkalla raatavat ja asuvat jossain läävässä. Ostavat halpaa ruokaa.

Täysin turhia työn välttelijöitä!

Eipä kuulu mulle eikä ole tervettä vähätellä ketään. Semmoinen on narsistista oireilua. Kukin elää tavallaan ja niin mikä on omalle perheelle hyväksi. Perheet ja tilanteet ovat niin erilaisia.

Todellakin!!!