Lue keskustelun säännöt.
70-80-luvun lapset, luitteko Muumeja?
28.04.2025 |
Itselleni jäi aika vieraaksi. Ei kasarilla edes myyty oikein mitään muumitavaraa, edes tekstiilejä. Nykyään ei taida löytyä lasta jolla ei olisi mitään muumijuttuja.
Kommentit (20)
En ole koskaan lukenut ainoatakaan muumikirjaa. Jatkan samaan malliin. 70-luvulla syntynyt
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneks oli muuta hyvää lukemista.Meillä ei luettu eikä lueta nykyäänkään.Muutoinkin minimaalisen vähän tuota aihetta suosittu.
Pienille pelottavia hahmoja.
Luin Muumeja sekä kirjoina että sarjakuva-albumeina. Oikein ahmimalla. Lainasin kirjastosta romaaneja ja ostin albumeita. Vaarallinen juhannus taisi tulla myös radiosta kuunnelmana. Animaatioita ei vielä ollut. Tai ehkä oli jokin itäeurooppalainen versio.
En, kuulin koko muumeista ensimmäisen kerran aikuisena joskus 90-luvulla.
-71 syntynyt ja lapsuudessa ei puhuttu muumeista yhtään mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onneks oli muuta hyvää lukemista.Meillä ei luettu eikä lueta nykyäänkään.Muutoinkin minimaalisen vähän tuota aihetta suosittu.
Pienille pelottavia hahmoja.
Totta. Japanilaisten tekemästä animaatiosarjasta on sensuroitu liian hurjiksi katsottuja jaksoja. Niissä kohdataan demoneita yms. Ei ihan perinteisintä Muumilaaksoa.
Sarjakuvia hain kirjastosta. Isoja mustavalkoisia(?) albumeja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä luin Aku Ankkaa ja Nakke Nakuttajaa 70- ja 80-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
-71 syntynyt ja lapsuudessa ei puhuttu muumeista yhtään mitään.
Jännä juttu. Meillä oli kaikki muumikirjat ja ne olivat kyllä hyvin tuttuja.
T. toinen -71
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä luettiin. Ne toki eivät silloin olleet samalla tavalla ihan kaikille tuttuja kun ei ollut noita telkarissä pyöriviä piirrettyjä versioita. Omat lapseni taas eivät ole lukeneet kirjoina muumeja ollenkaan vaan tuntevat vain nuo piirretyt.
Muumikirjat löysin vasta koulun omasta kirjastosta ja luin sen Muumipapan kirjan, kun piti jotain lukea kouluun. Minusta ne kuvakirjat olivat jotenkin synkkiä ja tylsiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meille tuli Muumi-lehti joskus 80-luvulla. Ei ollut kovin tunnettu lehti, ja muistaakseni Tove Janssonin veljen tms piirtämä. Muuten ei Muumeihin paneuduttu esim koulussa lainkaan. Jotain vanhoja mustavalkoisia sarjakuvia julkaistiin isoina kirjoina.
Vierailija kirjoitti:
Sarjakuvia hain kirjastosta. Isoja mustavalkoisia(?) albumeja.
Juu, ne oli mustavalkoisia, eikä lapset oikein tykänneet niistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En muista lukeneenin muumeja, mutta luin kyllä hemmetin paljon kaikkea muuta sen jälkeen kun opin lukemaan.
Muistan vieläkin kun mentiin tuttavaperheen luo kylään (ehkä 84-85) ja äiti oli ostanut sekä Muumi-sarjakuvan että Aku Ankan ja ne perheen lapset tappeli siitä Aku Ankasta, kukaan ei halunnut lukea Muumeja. Hävetti vähän että miksi äiti oli ostanut jotain noin tylsää, en itsekään ikinä koskenut Muumi-sarjakuviin.
Äiti luki mulle niitä äänen, joskus, se niistä tykkäs. Muistan etten sillei välittömästi lämmenny, siä oli jotain liian aikuismaista ja ahistavaa. Tove Janssonin piirroshahmot tuli tutuksi joten ne oudot isosilmäset pastellinväriset animaatio-hahmot ei tuntunu oikeilta. Oli meillä niitä sarjiksiakin, niitäkin luin. Ne ei ollu ahistavia.
N69
En edes tiennyt niiden hahmojen nimiä lapsena. Opin ne vasta 90-luvulla kun menin sukulaislapsen kanssa käymään Naantalin muumimaailmassa.
-74
Pidin noita lapsena liian outoina . Luin kyllä muuten paljon kirjoja.
-76 syntynyt ja luin, niitä isoja mustavalkoisia sarjakuvia kirjastosta. Myös Maija Poppaset, Uppo-Nallet, Astrid Lindgrenin, Anni Polvan Tiina-kirjat tuli luettua moneen otteeseen.
Astrid Lindgrenin tuotanto oli lapsille tutumpaa kuin muumit.