Lue keskustelun säännöt.
Rento jutustelu porukassa ei onnistu multa
27.04.2025 |
Tunnen oloni jotenkin noloksi jos paikalla on paljon ihmisiä!
Kahden jonkun kanssa mulla ei ole niin mitään vaikeuksia puhua!! Kolmekin vielä menee, mutta jos paikalla on enemmän ihmisiä niin muutun ihan hiireksi. En osaa enää luontevasti puhua ja koko olemus varmasti jäykkä ja mitään sanomaton/ tylsä.
Tunnen oloni epämukavaksi. Nuorempana mietin jatkuvasti miltä näytän muiden silmissä ja nyt vähän sama vaiva mutta ehkä mietin enemmän miltä kuulostan ja tunnen että muut on jotenkin rentoja/luontevia ja sanavalmiita sekä viihdyttäviä. Itse olen jotain ihan muuta. Ehkä jotain kertoo sekin, että koulusta muistan aina sen nolon olon kun oli joku ystävänpäivä ja muut ei keksineet musta mitään miten kuvailla ja muutenkin usein huomaan jääväni ulkopuolelle ellen sitten ole ihan perseet olalla . Silloin ei hävetä mikään.
Kommentit (14)
Mulla oli tota sillon ku mulla oli iho pahana. Olin kokoajan ihan nolona. Olin muutenkin kipeä, mulla oli reuma tai joku. 😪 Se oli kiusallista kun oli oma keho niin paskana, hävetti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla sama, mutta olen varmaan vaan introvertti. Jos isossa porukassa pitää puhua silloin on jotenkin esillä ihan eri tavalla ja siitä en pidä
Vierailija kirjoitti:
Minulla sama, mutta olen varmaan vaan introvertti. Jos isossa porukassa pitää puhua silloin on jotenkin esillä ihan eri tavalla ja siitä en pidä
Lisäksi isossa porukassa tietää, että keskustelu kuitenkin hyllyy kaottisesti aiheesta toiseen, eikä siellä päästä porautumaan syvällisesti mihinkään itseään kiinnostavaan nyanssiin. Siksi on vaikeaa edes kestää niin kiinnostuneena koko kanssakäymiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla sama, mutta olen varmaan vaan introvertti. Jos isossa porukassa pitää puhua silloin on jotenkin esillä ihan eri tavalla ja siitä en pidä
Lisäksi isossa porukassa tietää, että keskustelu kuitenkin hyllyy kaottisesti aiheesta toiseen, eikä siellä päästä porautumaan syvällisesti mihinkään itseään kiinnostavaan nyanssiin. Siksi on vaikeaa edes kestää niin kiinnostuneena koko kanssakäymiseen.
Eiks toi oo just hyvä, että pinnallista. Kuka jaksaa jauhaa..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla sama, mutta olen varmaan vaan introvertti. Jos isossa porukassa pitää puhua silloin on jotenkin esillä ihan eri tavalla ja siitä en pidä
Lisäksi isossa porukassa tietää, että keskustelu kuitenkin hyllyy kaottisesti aiheesta toiseen, eikä siellä päästä porautumaan syvällisesti mihinkään itseään kiinnostavaan nyanssiin. Siksi on vaikeaa edes kestää niin kiinnostuneena koko kanssakäymiseen.
Eiks toi oo just hyvä, että pinnallista. Kuka jaksaa jauhaa..
Introvertti jaksaa jauhaa, silloin kun on kaksi tai kolme ihmistä koolla ja puretaan sydämiä oikein kunnolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan normaalia! Jos vars mies on hölösuu, ei ole uskottava
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalia! Jos vars mies on hölösuu, ei ole uskottava
Plääh, mitä väliä on uskottavuudella, jos ei ole neuvottelemassa jotain rauhansopimusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sellaisiahan me introvertit olemme. 🙂
Oletko nyt ymmärtänyt introverttiuden käsitteen oikein?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sellaisiahan me introvertit olemme. 🙂
Emmekä ole. Introvesiossa ei ole kyse ujoudesta tms. kyvyttömyydestä kommunikointiin. Siinä on kyse siitä, miten sosiaalisista kanssakäymisistä palautuu. Ja miten aivot (sähkökemiallinen) näissä tilanteissa reagoi. Olen itse introvertti ja vaadin paljon yksinoloa sosiaalisten tilanteiden jälkeen. Olen kuitenkin myös taitava puhuja ja pystyn kommunikoimaan spontaanisti erilaisissa tilanteissa ja erilaisten ihmisten seurassa. En ole lainkaan ujo tai estynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellaisiahan me introvertit olemme. 🙂
Emmekä ole. Introvesiossa ei ole kyse ujoudesta tms. kyvyttömyydestä kommunikointiin. Siinä on kyse siitä, miten sosiaalisista kanssakäymisistä palautuu. Ja miten aivot (sähkökemiallinen) näissä tilanteissa reagoi. Olen itse introvertti ja vaadin paljon yksinoloa sosiaalisten tilanteiden jälkeen. Olen kuitenkin myös taitava puhuja ja pystyn kommunikoimaan spontaanisti erilaisissa tilanteissa ja erilaisten ihmisten seurassa. En ole lainkaan ujo tai estynyt.
Eikö sinulla ole ollenkaan preferenssiä niiden väliltä, että keskustelet syvällisiä yhden ihmisen kanssa vs keskustelet niitä näitä isossa porukassa?
Tiedän kyllä mitä introversio on, mutta useimmiten siitä on seurauksena tuo syvällisten yhteyksien preferoiminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellaisiahan me introvertit olemme. 🙂
Emmekä ole. Introvesiossa ei ole kyse ujoudesta tms. kyvyttömyydestä kommunikointiin. Siinä on kyse siitä, miten sosiaalisista kanssakäymisistä palautuu. Ja miten aivot (sähkökemiallinen) näissä tilanteissa reagoi. Olen itse introvertti ja vaadin paljon yksinoloa sosiaalisten tilanteiden jälkeen. Olen kuitenkin myös taitava puhuja ja pystyn kommunikoimaan spontaanisti erilaisissa tilanteissa ja erilaisten ihmisten seurassa. En ole lainkaan ujo tai estynyt.
Olet sinänsä ihan oikeassa, mutta olen omalta kohdaltani ajatellut niin, että tää introverttius tekee sen, että nuo suuret ryhmät käyvät nii raskaiksi olla. Siksi menen minäkin niissä jotenkin lukkoon.
En ole ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellaisiahan me introvertit olemme. 🙂
Emmekä ole. Introvesiossa ei ole kyse ujoudesta tms. kyvyttömyydestä kommunikointiin. Siinä on kyse siitä, miten sosiaalisista kanssakäymisistä palautuu. Ja miten aivot (sähkökemiallinen) näissä tilanteissa reagoi. Olen itse introvertti ja vaadin paljon yksinoloa sosiaalisten tilanteiden jälkeen. Olen kuitenkin myös taitava puhuja ja pystyn kommunikoimaan spontaanisti erilaisissa tilanteissa ja erilaisten ihmisten seurassa. En ole lainkaan ujo tai estynyt.
Olet sinänsä ihan oikeassa, mutta olen omalta kohdaltani ajatellut niin, että tää introverttius tekee sen, että nuo suuret ryhmät käyvät nii raskaiksi olla. Siksi menen minäkin niissä jotenkin lukkoon.
En ole ap
Aivan, ja minä taas olen nyt pikkuhiljaa huomannut, että sieltä porukasta voi löytyä joku juttukaveri. Ei tarvi kaikkien olla samassa keskutelussa. Se on kivaa. Saa olla.
Sellaisiahan me introvertit olemme. 🙂