Lue keskustelun säännöt.
muita adhd-ihmisiä joita ei kiinnosta mikään työ? :(
25.04.2025 |
mikään ala ei kiinnosta, kaikki tuntuu orjantöiltä
Kommentit (25)
Suurinta osaa ihmisitä ei kiinnosta mikään työ ja kaikki tuntuu raatamiselta. Tervetuloa yhteiskuntaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ei työtä tee, ei syömäänkään pidä.
Ei voi sanoa etteikö kiinnostaisi mutta ei pysty ja jaksa keskittyä yhtään. Olen työkyvytön ADHD kartoituksessa tällä hetkellä. Lääkekokeilua mietitään mikäli osoittautuu että on ADHD.
Alussa saatan olla innoissani, mutta aika pian kyllästyn ja olen taas vaihtamassa alaa.
Taidat vaan olla liian tyhmä kouluttautumaan javlöytämään mielekkäitä töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole diagnosoitu adhd mutta joku keskittymishäiriö on varmasti. Ei ole ikinä ollut haaveammattia, enkä edes tiedä mikä olisi sopiva ammatti/työ minulle. Monia töitä olen kokeillut mutta mikään ei ole antanut mielihyvää eikä ole tuntunut oikealta.
AP:n mielestä kehitysvammaisuus on hymiön paikka...?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työ on työtä, ja siitä maksetaan palkkaa. Työn ei ole pakko olla kivaa.
Vierailija kirjoitti:
Työ on työtä, ja siitä maksetaan palkkaa. Työn ei ole pakko olla kivaa.
on sen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se, että mikään työ ei kiinnosta, ei johdu ADHDsta, vaan laiskuudesta.
Ei ole pakko olla kiinnostunut eikä ole pakko käydä töissä, mutta ei pidä myöskään odottaa, että muut elättäisivät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei muakaan kiinnosta, eikä oo edes sitä adhd:ta. Käyn silti töissä, koska köyhäilykään ei kiinnosta, mutta en kyllä yhtään siitä työteosta nauti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se, että mikään työ ei kiinnosta, ei johdu ADHDsta, vaan laiskuudesta.
Eli kun meillä on kaksi ihmistä aamulla aloittamassa työvuoroa joista toinen on aivan intopiukeana ja toista ei kiinnosta, jälkimmäinen on laiska?
Täällä. Kyllä mä silti töissä käyn ihan vaan rahan takia. Kyllästyn ja tylsistyn vain liian helposti kaikkiin töihin.
Ei kiinnosta. Inhoan töitä. Maanantaista perjantaihin vihaan jokaista hetkeä, lauantaina vähän happi kiertää ja sunnuntaina vaan vituttaa, kun rumba alkaa seuraavana päivänä uudestaan.
Tosi kiva viettää ainutkertainen elämänsä näin.
Täällä yks aika varma mutta diagnosoimaton. On se veemäinen piirre kun ei pysty paljoakaan itseään pakottamaan tosiaan. Ero muiden pääkoppiin voi olla se keskittymisen jatkuva pusertaminen, joten pitäisi edes kiinnostaa. Jos ei joutuisi sen sekä aloitekyvyttömyyden, toiminnanohjauksen, aikatauluttamisen, palautumisen jne kanssa paljon kamppailemaan niin olisikohan ehkä sitten enemmän resursseja vaan tylsästi puurtaa. Olen niitä onnekkaita kenellä kuitenkin on se kiinnostava (myynti)työ, työtehtävät ja ihmiset vaihtuu, eikä tarvitse mitään kovin pitkäkestoista onneksi tehdä.
En ole koskaan tykännyt yhdestäkään työstäni, mutta töitä pitää tehdä, että pystyy itse elättämään itsensä. En halua olla luuse ri.
Olin tällainen tyyppi jota ei mikään työ kiinnostanut kovin pitkään, kunnes aikuisena alanvaihtajana ajauduin työhön joka vaatii sekä asiantuntemusta tietyltä aihealueelta joka kuuluu erityisiin mielenkiinnon kohteisiini että myös jonkin verran mekaanista suorittavaa työtä. Palkkakin on riittävä ja työajoissa on joustoa. Ennen nykyistä työpaikkaa olen ollut arviolta 10 eri työtehtävässä. Nykyistä ei ole aikeissa vaihtaa jos ei toisaalta tarjota selvästi parempaa palkkaa.
täällä hep