Lue keskustelun säännöt.
Pitäisi kokonaan kieltää sukunimenvaihdokset naimisiin mennessä. Molemmat osapuolet voisivat säilyttää omat sukunimensä.
23.04.2025 |
Mun mielestä olisi kaikkein paras, tasa-arvoisin ja nykypäivää oleva menetelmä sellainen, että naimisiin mennessä ei koskaan vaihdettaisi puolison sukunimeen, vaan molemmat osapuolet säilyttäisivät omat sukunimensä. Nimenvaihdokset aiheuttavat myös monissa paikoissa turhaa työtä, kun nimenvaihdoksen vuoksi pitää mm. uusia passi, ajokortti ja paljon muuta.
Suomihan voisi olla tässä asiassa edelläkävijä ja säätää ihan lakiin sen, että naimisiin mennessä molemmat säilyttävät omat sukunimensä, eikä muita vaihtoehtoja ole.
Kommentit (63)
Kyllä perheellä pitää sana nimi olla. Ihan sama kuka sen vaihtaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jos Mönninkäisestä tulisi von Katzenberg, niin varmasti nimenvaihto kävisi mielessä.
Mitä järkeä on mennä naimisiin ylipäätään, jos suku ei sillä yhdisty? Voihan kaksi ihmistä vannoa rakkautta toisilleen ihan kahden kesken ilman pappeja ja virallisia dokumentteja.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä perheellä pitää sana nimi olla. Ihan sama kuka sen vaihtaa.
Miksi pitäisi? Ei se mitään takaa, jos erotilastoja katsoo. Suurin osa vaihtaa nimensä, noin puolet eroaa.
Jokainen saa ihan itse päättää, pitääkö sukunimensä vai vaihtaako, si sitä väkisin muuteta. Enemmistö naisista ottaa miehen sukunimen. Kyllä sinäkin ap vielä jonakin päivänä löydät miehen ja ymmärrät sitten näitä asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi lapskulta, kyllä jokainen saa ihan itse päättää pitääkö oman nimensä vai ottaako miehen nimen. Tiedän että sua suututtaa kun et saa päättää toisten nimistä.
Mikä se "oma" sukunimi on? Mulla se on isäni sukunimi, ei esimerkiksi äitini sukunimi. Ja se äidinkin tyttönimi on hänen isänsä sukunimi. Joten kun oikein tarkasti ajatellaan niin mikä ja mistä se oma nimi tulee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleensä ennen avioliittoa ollaan oltu vähintään useita vuosia yhdessä. Hyvin on mahtanut yhteiselo sujua silloin omilla sukunimillä. Miksi se pitäisi avioliitossakaan vaihtaa samaan? Eihän se rakkaus voi herranjumala sentään olla siitä kiinni, onko sama sukunimi vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Mitä järkeä on mennä naimisiin ylipäätään, jos suku ei sillä yhdisty? Voihan kaksi ihmistä vannoa rakkautta toisilleen ihan kahden kesken ilman pappeja ja virallisia dokumentteja.
Et taida ymmärtää avioliiton juridisia puolia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi lapskulta, kyllä jokainen saa ihan itse päättää pitääkö oman nimensä vai ottaako miehen nimen. Tiedän että sua suututtaa kun et saa päättää toisten nimistä.
Ap:lla ei ole miestä ja siksi haluaa kieltää kaikilta aviovaimoilta sukunimenmuutokset, ettei kukaan tajuaisi ap:n olevan sinkku.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä perheellä pitää sana nimi olla. Ihan sama kuka sen vaihtaa.
Miksi pitää? Kyllä me ollaan ihan oikea perhe vaikka on eri sukunimet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jokainen saa ihan itse päättää, pitääkö sukunimensä vai vaihtaako, si sitä väkisin muuteta. Enemmistö naisista ottaa miehen sukunimen. Kyllä sinäkin ap vielä jonakin päivänä löydät miehen ja ymmärrät sitten näitä asioita.
Mä otin miehen nimen ja vuosien mittaan tajusin, etten todellakaan kuulu siihen sukuun. Olen ihan erilainen arvomaailmaltani, kuten oma lapsuuden perheeni. Haluaisin oman nimeni takaisin, mutta ne kulut. Onhan se toisaalta pelkkä nimi...
Vierailija kirjoitti:
Mikä se "oma" sukunimi on? Mulla se on isäni sukunimi, ei esimerkiksi äitini sukunimi. Ja se äidinkin tyttönimi on hänen isänsä sukunimi. Joten kun oikein tarkasti ajatellaan niin mikä ja mistä se oma nimi tulee?
Omani ei ole kummankaan vanhempani eikä kyllä puolisonikaan, vaan pelkästään minun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jokainen saa ihan itse päättää, pitääkö sukunimensä vai vaihtaako, si sitä väkisin muuteta. Enemmistö naisista ottaa miehen sukunimen. Kyllä sinäkin ap vielä jonakin päivänä löydät miehen ja ymmärrät sitten näitä asioita.
Nykyään alle puolet naimisiin menevistä ottaa miehen sukunimen. Tervetuloa tähän päivään.
Ei ole koskaan ollut pakko vaihtaa sukunimeään! Naimisiin voi mennä ja pitää oman sukunimensä. En ymmärrä aloitusta.
Aiheen vierestä, osaako joku sanoa että voiko pari halutessaan vaihtaa sukunimiä päittäin? :D Onko se laillista? Niin että kun Maija Meikäläinen ja Teuvo Teikäläinen menevät naimisiin, heistä tuleekin Maija Teikäläinen ja Teuvo Meikäläinen?
Vierailija kirjoitti:
Mikä se "oma" sukunimi on? Mulla se on isäni sukunimi, ei esimerkiksi äitini sukunimi. Ja se äidinkin tyttönimi on hänen isänsä sukunimi. Joten kun oikein tarkasti ajatellaan niin mikä ja mistä se oma nimi tulee?
Se on juuri se joka sinulle on vauvana annettu. Se on sinun oma sukunimi, oli se sitten äidin tai isän.
Itse asiassa Suomessa ei ole alunperin avioliitoissa vaihdettu sukunimiä.
"Naisten sukunimen vaihtaminen avioiduttaessa oli eurooppalainen muoti-ilmiö, joka rantautui Pohjolaan säätyläisten kautta 1700-luvulla, tiettävästi Ranskasta. Aluksi muodin omaksuivat aateliset, sittemmin tapa levisi myös muiden säätyläisten pariin.
Talonpoikaiston keskuudessa nimen vaihtaminen alkoi yleistyä vasta 1800-luvun mittaan Länsi-Suomesta alkaen. Itäsuomalaiseen talonpoikaistraditioon oli puolestaan kuulunut vuosisatoja se, että nainen pitää avioliitossa oman sukunimensä mutta lapset saavat isän sukunimen."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä perheellä pitää sana nimi olla. Ihan sama kuka sen vaihtaa.
Miksi pitää? Kyllä me ollaan ihan oikea perhe vaikka on eri sukunimet.
Mies ja hänen lapsensa ovat Virtasia. Sitten siellä asuu joku neiti Järvinen, joka synnytti ne lapset, siivoaa ja laittaa ruokaa.
No sitten lapsille myös vain äidin sukunimi koska vain äidistä voi olla varma, isä voi olla kuka tahansa.