Onko miehesi paras ystäväsi?

Mieluiten vietän aikaa hänen kanssaan, kuin kenenkään muun. Mutta silti joistain asioista puhun ihan vain bestikseni (nainen) kanssa.

Olen vuosien kuluessa huomannut, että mies vetää vanhoja asioita riitatilanteissa esiin ja käyttää niitä härskisti aseena toista vastaan. En luota, enkä todellakaan kerro henk.koht. asioitani hänelle, valitettavasti.

Voin luottaa häneen niin paljon kuin ihminen toiseen voi. Ollaan läheisiä.



ei mulla hänen veroisiaan ystäviä ole muita.

Vaikka mulla on kaksi tosi läheistä naispuolista ystävää niin kyllä mies on se jolle voi kertoa ne kaikkein kipeimmätkin asiat.

Voin luottaa häneen niin paljon kuin ihminen toiseen voi. Ollaan läheisiä. ei mulla hänen veroisiaan ystäviä ole muita.

Hänen kanssaan voidaan jutella sellaisistakin asioista, joita en koe voivani kertoa kenellekään muulle. Ja en ymmärrä tuota naisten kesken aika yleistä tapaa, että "tyttöjen kesken" parjataan niitä omia miehiä. Mulla se menee enemmänkin juuri päinvastoin eli ihmettelen miehelle muutamien kaverieni kotkotuksia. Jos miehen kanssa joku mättää niin sanon kyllä ihan suoraan miehelle. Siitä on varmaan enemmän apua kuin jos valitan jollekin ulkopuoliselle.

Eikä tämä henkinen läheisyys ole tehnyt meistä pelkkiä kämppiksiä vaan on lähentänyt myös fyysisesti.

Aiemmin ajattelin tiukasti, että ystävät ovat erikseen ja aviomies erikseen. Ettei suhdetta voi verrata.



Mutta nyt mies on paras ystäväni. Ei ole MITÄÄN asiaa, mitä hänelle en voisi kertoa. Hänen kanssaan voin keskustella sujuvasti lähes aiheesta kuin aiheesta.

Luotan häneen. Hän tuntee minut hyvin.

joten hän tuntee minut parhaiten

Vuosien aikana tosi ystävät ovat vähentyneet, tai lähinnä yhteyden pito on vähentynyt, jonka vuoksi vanhat ystävät eivät ole enää parhaita ystäviä. Mies on paras ystäväni. Jos eroaisimme, tuntisin oloni todella yksinäiseksi, koska minulla ei olisi enää ystäviä, vaan tuttavia ympärilläni.

Luotan häneen enemmän kuin keneenkään muuhun. Lisäksi hän on minulle läheisin ihminen (poislukien pienet lapsemme).

koska niin kuuluu olla.

Kakkosella hyvät perustelut, peesaan. En lisäksi tekisi lapsia muiden kanssa.

Meillä on samanlainen huumorintaju, vuosikymmenten varrella olemme jo oppineet toisemme tuntemaan, ja arvomme ovat samanlaiset. Olemme elämänkumppaneita.

siis paras ystäväni. Voidaan nykyään puhua aivan kaikesta - ihastukset mukaan lukien. Meidän suhde on myös jotenkin tasapainoisempi nykyään, annetaan toistemme olla niitä ihmisiä, joita olemme. Vähemmän meillä on nykyään romanttista kipinää, vaikka seksielämä onkin ihan vilkasta. Ehkä se on sitten se hinta?

mm.

voimme puhua kaikesta,

olemme samalla aaltopituudella,

yhteiset arvot ja ajatusmaailma

Mies on kumppani ja rakastaja. Ystävät minulla on naisia (ei sillä etten uskoisi, että mies ja nainen voivat olla ystäviä, mutta jotenkin ei omalla kohdallani toimi).

huumori,arvot,avoimuus,luotettavuus,turva jne jne,silti minulla on oman parhaat ystävät,mies on se mies,puoliso,kumppani,ystävät ovat niitä joille parjataan miestä:D

Ei ole mitään asiaa