Tiedättekö ihmisiä, jotka hymyilevät aina? Vaikka tapahtuisi mitä?

Naapuritalossa asuu mies, joka hymyilee jopa lunta luodessaan tai pyöräillessään ylämäkeä. Ihmettelin häntä aina. Sitten yhtenä päivänä hän kysyi minulta naama peruslukemilla, onko pankki auki. En saa hänestä selvää.

Joillakin on kasvojen luusto sellainen, että heidän perusilmeensä näyttää aina iloiselta (tai surulliselta, vihaiselta, yllättyneeltä...). Tai ehkäpä ylämäkeen polkiessa tai lunta luodessa ponnistellessa hänen kasvonsa ovat vain irveessä, jonka tulkitset hymyksi?

Mä itse olen luontaisesti aika hymytön ihminen, paitsi silloin kun minua jännittää. Silloin huomaan kasvoilleni nousevan suorastaan mielipuolisen hymyn. Kai se on joku defenssimekanismi julkisella paikalla.