"Pakollinen ruotsinopiskelu on käytännössä ajan tuhlausta. Hyvin harva suomenkielinen pystyy kommunikoimaan ruotsiksi vuosien opiskelun jälk

Onhan  se totta. Vaikka itselle on hyötyä, en näe mitä hyötyä siitä on Kiteeläiselle autonasentajalle ikinä. Moni heistä ei puhu sanakaana ruotsia koulun ulkopuolella koskaan. Kielet kun on vielä sellaisia helppoja opittavia aikuisiälläkin. Lausumista ei ehkä täydellisesti opi, mutta tärkeintä on se että ymmärtää ja puhuu ymmärrettävästi. Suomessa lon outo tapa niuhottaa siitä lausumisesta niin paljon että sitten vaietaan monella kielellä. 

ja Ruotsissa on niin paljon murteita ettei opiskelu auta lainkaan edes Ruotsin suuntaan

ja konsernien kieli on aina englanti ei koskaan ruotsinkieli

Ruotsin opettelun pakottaminen on jäänne Suomen alamaisuudesta Ruotsille ja on saatava pois heti

Aivan totta. Asun Ruotsissa ja olen joutunut opettelemaan kielen täysin uudestaan. Lisämausteena on se, että kouluruotsi pyrkii puskemaan läpi ja yleensä katsotaankin aika oudosti kun sanon jotain kouluruotsilla. 

Joo, oma kokemus tuo, ettei tullut käytettyä kouluvuosien jälkeen kuin satunnaisesti. Ja olin töissä matkailualalla. Nyt 40 vuotta myöhemmin hiukan apua, kun Norjan suuntaan kontakteja. 

Vierailija kirjoitti:

Aivan totta. Asun Ruotsissa ja olen joutunut opettelemaan kielen täysin uudestaan. Lisämausteena on se, että kouluruotsi pyrkii puskemaan läpi ja yleensä katsotaankin aika oudosti kun sanon jotain kouluruotsilla. 

Höpö höpö. Kielen oppiminen ei tapahdu tuolla tavalla. Olen kirjoittanut pitkästä ruotsista ällän ja se oli mainio pohja kielen syvemmälle oppimiselle. 5 vuotta ollut täällä töissä ja olen tyytyväinen.  

Minusta se on vähän väärin että ruotsin kielestä on ylipäätään etua, kun sitä pitää opetella niin pienen väestönosan takia. Olen itseasiassa kielten ystävä enkä sinänsä kieliä vastaan, mutta tämä oikeasti stressaa minua. Olen tosi monta kertaa elämässäni joutunut tuntemaan huonommuutta suomalaisena, joka ei osaa kunnolla ruotsia. Tuo on ihan älytöntä kun sitä ajattelee. 

Vierailija kirjoitti:

Minusta se on vähän väärin että ruotsin kielestä on ylipäätään etua, kun sitä pitää opetella niin pienen väestönosan takia. Olen itseasiassa kielten ystävä enkä sinänsä kieliä vastaan, mutta tämä oikeasti stressaa minua. Olen tosi monta kertaa elämässäni joutunut tuntemaan huonommuutta suomalaisena, joka ei osaa kunnolla ruotsia. Tuo on ihan älytöntä kun sitä ajattelee. 

Ei siitä mitään etua ole. Suomenkielisille haitaksi se pakollinen opiskelu on juonittu.

Vierailija kirjoitti:

Minusta se on vähän väärin että ruotsin kielestä on ylipäätään etua, kun sitä pitää opetella niin pienen väestönosan takia. Olen itseasiassa kielten ystävä enkä sinänsä kieliä vastaan, mutta tämä oikeasti stressaa minua. Olen tosi monta kertaa elämässäni joutunut tuntemaan huonommuutta suomalaisena, joka ei osaa kunnolla ruotsia. Tuo on ihan älytöntä kun sitä ajattelee. 

Ruotsin kielestä on etua, jos menee Ruotsiin töihin, mutta Suomessa ruotsin kielen "etu" perustuu ainoastaan keinotekoisiin vaatimuksiin, ei todelliseen kielen tarpeeseen.

Vierailija kirjoitti:

Onhan  se totta. Vaikka itselle on hyötyä, en näe mitä hyötyä siitä on Kiteeläiselle autonasentajalle ikinä. Moni heistä ei puhu sanakaana ruotsia koulun ulkopuolella koskaan. Kielet kun on vielä sellaisia helppoja opittavia aikuisiälläkin. Lausumista ei ehkä täydellisesti opi, mutta tärkeintä on se että ymmärtää ja puhuu ymmärrettävästi. Suomessa lon outo tapa niuhottaa siitä lausumisesta niin paljon että sitten vaietaan monella kielellä. 

Eikös perinteisesti Suomessa ole nimenomaan heikosti opetettu ääntämistä, ja keskitytty enemmän kielioppiniuhotukseen. Vanhemman väen kouluaikaan pisteytyssysteemi oli sellainen, että virheistä sai miinuspisteitä, ja joissain tapauksessa sanan jättäminen pois lauseesta oli pienempi virhe kuin sen kirjoittaminen väärässä muodossa. Tällainen on tietysti tuhoisaa millekään kunnon kommunikaatiolle. Ääntämisen opettaminen on myöhempää perua. Kai siitäkin voi liikaa niuhottaa, mutta ääntäminen on kyllä ymmärrettävyydelle tosi tärkeää. Ja ymmärrettävyys pitäisi olla se ykkösjuttu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan  se totta. Vaikka itselle on hyötyä, en näe mitä hyötyä siitä on Kiteeläiselle autonasentajalle ikinä. Moni heistä ei puhu sanakaana ruotsia koulun ulkopuolella koskaan. Kielet kun on vielä sellaisia helppoja opittavia aikuisiälläkin. Lausumista ei ehkä täydellisesti opi, mutta tärkeintä on se että ymmärtää ja puhuu ymmärrettävästi. Suomessa lon outo tapa niuhottaa siitä lausumisesta niin paljon että sitten vaietaan monella kielellä. 

Eikös perinteisesti Suomessa ole nimenomaan heikosti opetettu ääntämistä, ja keskitytty enemmän kielioppiniuhotukseen. Vanhemman väen kouluaikaan pisteytyssysteemi oli sellainen, että virheistä sai miinuspisteitä, ja joissain tapauksessa sanan jättäminen pois lauseesta oli pienempi virhe kuin sen kirjoittaminen väärässä muodossa. Tällainen on tietysti tuhoisaa millekään kunnon kommunikaatiolle. Ääntämisen opettam

Nykyään kieltä opetetaan siten, että korostetaan kommunikaatiota. Esim. ruotsin kuunteluisaa on eri alueitten kieltä. 

Olen tyytyväinen, että lapseni otti ruotsin opiskelun tosissaan. Haki valmistumisen jälkeen koko viime syksynä töitä Suomesta. Ei tärpännyt. Lähetti 10 hakemusta Ruptsiom ja kuukaudessa hänellä oli hyvä vakituinen työ omalta alalta. 

Minulle on ollut hyötyä ruotsista ja osaan sitä melko hyvin. Töissä se on eduksi että osaa hoitaa ruotsinkieliset ja riikinruotsalaiset kontaktit.  Alkupaniikin jälkeen jopa murteet ymmärtää joten kuten.  Pitkä ruotsin opetus riittää pitkälle jos vaan tottuttelee sitä käyttämään. 

Koomista että äijä joka on (käytännössä valtion rahoittamana) opetellut kirkkoslaavia useamman vuoden pitää ruotsin kieltä tarpeettomana. 

Maahanmuuttajat voivat saaada vapautuksen ruotsin opiskelusta