Lue keskustelun säännöt.
saako aikuisena hylätä lapsensa?
23.06.2011 |
aina kun täällä kysyy miten suhtautua vanhempiensa asioihin, vastataan että he tehköön mitä huvittaa.
mua vihastuttaa tollanen esim.
mun serkkujen äiti kuoli viinaan. heidän isä oli yksin ehkä 2 vuotta ja aina läheinen koko suvulle, lapsensa pitivät ja tarvitsivat häntä. Perhe oli rikkinäinen ja kaikilla lapsilla on alko-ongelma nyt. Kun isä löysi uuden juopon naisen, tämä nainen haukkui koko suvun ja esti miestä tapaamasta lapsiaan. nyt tämä tossukka ukkeli ei ole vuosiin pitänyt lapsiinsa yhteyttä eikä nähnyt lastenlapsiaan, jotka juuri syntyivät...
Kommentit (6)
Eikä normaali ihminen hylkää vanhempiaan.
On kuitenkin paljon ihmisiä, jotka ovat jotain muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikä normaali ihminen hylkää vanhempiaan.
On kuitenkin paljon ihmisiä, jotka ovat jotain muuta.
Jos naiset on juoppoja niin miten selvä se isä on?
Mutta ap:n esimerkki olikin alkkisperheestä, siellä eivät normisäännöt yleensä päde...
Oma isäni "hylkäsi" minut 15 vuodeksi ollessani reilu parikymppinen. Kyseessä narsisti, joka kohteli muutakin perhettään todella huonosti. Hänen tyylinsä oli katkaista yhteydenpito, jos asiat eivät menneet hänen haluamallaan tavalla. Samaa taktiikkaa muistan hänen käyttäneen myös aikoinaan omaan äitiinsä. Omalta osaltani "katkos" kesti hänen kuolemaansa saakka.
Surullisinta tässä lienee, että "hylkääminen" on tapa hoitaa asiat myös meidän sisarusten kesken. Asioista ei siis keskustella, vaan välit laitetaan poikki, tuosta noin vaan. Samalla katkeavat myös välit lasten eli serkusten kesken, jotka eivät vielä ole tietoisia menneistä. Todella sääli!
perheen kuuluisi olla tärkein. Ei jonkun vieraan tyypin (juopon) genitaalit.