Millainen on normaali energiataso 30-40-vuotiaalla ihmisellä?
Onko epänormaalia jos kolmekymppisenä joutuu energiavajeen ja masennuksen vuoksi jäämään pitkälle sairaslomalle ja työttömäksi sen vuoksi? Tai onhan se mutta tarkoitan, että mikä olisi se todellinen normaali kuinka paljon pitäisi jaksaa?
Minulle on todella vaikeaa aivan kaikki. No nykyään kyllä jaksan jo siivota, tehdä ruokaa ja käydä pesulla. Muut ovat ylimääräisiä ponnistuksia joiden kanssa taistelen ja jos teen jonain päivänä vähän enemmän niin toisena olen aivan kuutamolla enkä kykene paljon mihinkään.
Aiemmin kyllä kun masennus oli paha niin oli hyvin vaikeaa lähes mikään. Eli siitä on kyllä menty parempaan ja töissäkin välissä käynyt kunnes tipuin taas. Todella harmi, elämä valuu vähän ohi kun ei vain riitä puhti ja into. Onneksi vähän sosiaalisuutta saanut takaisin vaikka kyllä introverttina paljon viihtyy itsekseen.
Kommentit (18)
Minusta alkaa tuntua tuolle nyt kahta kuukautta vaille kahdeksankymppisenä.😓
Minä olen pitänyt jo 20 vuotta yllä 30 kwh energiatasoa.
Jäin alta kolmekymppisenä pitkälle kuntoutustuelle masennuksesta. Kyllä se mahdollista on.
Mittauta ferritiini, b12-tc2 ja d-vit -tasot + kilpirauhanen (TSH, T4V)
Jos ferritoini alle 75, niin rautaa naamaan. Kohenee energiatasot samalla.
Minulla oli tuossa iässä kaikkein raskainta, mutta minulla oli neljä pientä lasta ja puhkesi autoimmuunitulehdus. Eli tottakai voi olla. Nyt yli 50 v voin reilusti paremmin.
Ei voi sanoa normaalia aina. Koska osalla voi viedä (vai tuoda) energiaa lääkkeet, unenpuute, energiatason erilainen rytmi, ruokavalio, nesteytys, suolat, kävely, kylmyys, kuumuus, kaamos, hämäryys, liika kirkkaus, pitkät välimatkat eli matkustus, genetiikka ja dna (olemme erilaisia), kehon rakenne, sukupuoli osaksi, sairaudet, vaivat, hormonien vaikutus, harrastukset, tunnemaailma, maailmankuva, muiden käytös, menneisyys, traumat, kivut, ympäristö ja psykologiset tekijät jne.
Minä en ole oikein ikinä ymmärtänyt, että mikä siinä masennuksessa väsyttää ja tekee täysin toimintakyvyttömäksi. Ei kait minuakaan kiinnostaisi mikään epämukavuusalueella oleminen, kuten vaikkapa siivoaminen tai töissä käyminen. Aina se pitää tehdä vasten tahtoaan itseltä kysyen, että tätäkö tämä elämä tosiaan on loputtomiin? Aina vituttaa ja huokaus pääsee kun kotioven sulkee ja töihin lähtee, mutta pakkohan se nyt on perkele vieköön.
Periaatteessa normaalia terveenä ollessa on jaksaa suoriutua arjen työstä ja kodinhoidosta sekä olla itselle sopivassa määrin kiinnostunut ihmissuhteista ja kyetä ylläpitämään niitä ja myös nauttia vapaa- ajasta esimerkiksi harrastuksen puitteissa. Iän ei pitäisi 30-40 -vuotiaana alentaa voimia tässä mielessä. Käytännössä ongelmia on tietenkin monella, mutta ikä ei ole selittävä biologinen tekijä.
Joillakin voi vaikuttaa tilaan allergiat ja lihasten reagointi kylmään. Autoimmuunijutut. Vitamiinit.
Vierailija kirjoitti:
Minä en ole oikein ikinä ymmärtänyt, että mikä siinä masennuksessa väsyttää ja tekee täysin toimintakyvyttömäksi. Ei kait minuakaan kiinnostaisi mikään epämukavuusalueella oleminen, kuten vaikkapa siivoaminen tai töissä käyminen. Aina se pitää tehdä vasten tahtoaan itseltä kysyen, että tätäkö tämä elämä tosiaan on loputtomiin? Aina vituttaa ja huokaus pääsee kun kotioven sulkee ja töihin lähtee, mutta pakkohan se nyt on perkele vieköön.
Tässä sinulle masennuksen oireita listattuna, jos auttaisi ymmärtämään
- merkittävä painon lasku tai nousu
- ruokahalun muutokset
- unettomuus tai lisääntynyt unen tarve
- lähes päivittäinen väsymys tai voimattomuus
- liikkeiden ja mielen hidastuminen tai kiihtyneisyys
- arvottomuuden tai alemmuuden tunteet
- kohtuuttomat syyllisyyden tunteet
- vaikeudet ajatella, keskittyä tai tehdä päätöksiä sekä
- kuolemaan liittyvät mielikuvat tai itsemurha-ajatukset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ole oikein ikinä ymmärtänyt, että mikä siinä masennuksessa väsyttää ja tekee täysin toimintakyvyttömäksi. Ei kait minuakaan kiinnostaisi mikään epämukavuusalueella oleminen, kuten vaikkapa siivoaminen tai töissä käyminen. Aina se pitää tehdä vasten tahtoaan itseltä kysyen, että tätäkö tämä elämä tosiaan on loputtomiin? Aina vituttaa ja huokaus pääsee kun kotioven sulkee ja töihin lähtee, mutta pakkohan se nyt on perkele vieköön.
Tässä sinulle masennuksen oireita listattuna, jos auttaisi ymmärtämään
- merkittävä painon lasku tai nousu
- ruokahalun muutokset
- unettomuus tai lisääntynyt unen tarve
- lähes päivittäinen väsymys tai voimattomuus
- liikkeiden ja mielen hidastuminen tai kiihtyneisyys
- arvottomuuden tai alemmuuden tunteet
- kohtuuttomat syyllisyyden tunt
Joo, mutta mistä nuo kumpuaa? Tiedän tyyppejä, jotka on erittäin masentuneita, vaikka voisin koska tahansa vaihtaa siviilielämäni heidän kanssaan. Lähinnä mua vituttaa nuo, ja he tuntuvat elämälle epäkiitollisilta. Sitten itse piiskaan itseni paskemmilla eväillä jatkamaan normaalia elämää.
Pitkät sairaslomat, uupuminen ja masennus ovat kyllä valitettavasti hyvinkin yleisiä tässä ikäluokassa. Mikä nyt sitten on normaalia?
Olen 35-vuotias ja koen olevani fyysisesti hyvässä kunnossa ja energisempi kuin ennen, en oikein usko että perusterveellä ikä nyt vielä vaikuttaisi kovin paljoa vaikuttaisi jaksamiseen, paitsi ehkä baarissa riekkumisen suhteen. Olen aina ollut jotenkin matalaenerginen ja olin nuorempanakin usein väsynyt ja tavallisetkin asiat veivät helposti kaikki voimat.
Ehkä olisi hyvä käydä lääkärissä, tutkia veriarvot ym. ettei ole mitään fyysistä? Mutta itsellä jaksaminen on lisääntynyt sitä mukaa, kun olen saanut ja oppinut tekemään enemmän asioita vapaasti ja oman mielen ja kiinnostuksen mukaan. Silloin energiaa on, mutta jos arki on pakkopullaa, ajaudun uupumukseen, masennukseen ja ahdistukseen ja kaikki on raskasta.
Makaan työpäivän jälkeen käsi munissa sohvalla niinku Al Bindy
Vierailija kirjoitti:
Minä en ole oikein ikinä ymmärtänyt, että mikä siinä masennuksessa väsyttää ja tekee täysin toimintakyvyttömäksi. Ei kait minuakaan kiinnostaisi mikään epämukavuusalueella oleminen, kuten vaikkapa siivoaminen tai töissä käyminen. Aina se pitää tehdä vasten tahtoaan itseltä kysyen, että tätäkö tämä elämä tosiaan on loputtomiin? Aina vituttaa ja huokaus pääsee kun kotioven sulkee ja töihin lähtee, mutta pakkohan se nyt on perkele vieköön.
Ei ymmärretä kun ei ole kokenut masennusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ole oikein ikinä ymmärtänyt, että mikä siinä masennuksessa väsyttää ja tekee täysin toimintakyvyttömäksi. Ei kait minuakaan kiinnostaisi mikään epämukavuusalueella oleminen, kuten vaikkapa siivoaminen tai töissä käyminen. Aina se pitää tehdä vasten tahtoaan itseltä kysyen, että tätäkö tämä elämä tosiaan on loputtomiin? Aina vituttaa ja huokaus pääsee kun kotioven sulkee ja töihin lähtee, mutta pakkohan se nyt on perkele vieköön.
Tässä sinulle masennuksen oireita listattuna, jos auttaisi ymmärtämään
- merkittävä painon lasku tai nousu
- ruokahalun muutokset
- unettomuus tai lisääntynyt unen tarve
- lähes päivittäinen väsymys tai voimattomuus
- liikkeiden ja mielen hidastuminen tai kiihtyneisyys
- arvottomuuden tai alemmuude
mutta mistä nuo kumpuaa? Tiedän tyyppejä, jotka on erittäin masentuneita, vaikka voisin koska tahansa vaihtaa siviilielämäni heidän kanssaan. Lähinnä mua vituttaa nuo, ja he tuntuvat elämälle epäkiitollisilta. Sitten itse piiskaan itseni paskemmilla eväillä jatkamaan normaalia elämää.
No valitse sitten ihmeessä masennus, jos se on sun mielestä valintakysymys ja sun elämä masentuneena olisi parempaa. Ja sulla on kyllä todellakin paskat eväät elämään, kun empatiakyky on nolla.
Vierailija kirjoitti:
Mittauta ferritiini, b12-tc2 ja d-vit -tasot + kilpirauhanen (TSH, T4V)
Jos ferritoini alle 75, niin rautaa naamaan. Kohenee energiatasot samalla.
Mulla oli 23, sanottiin että ihan hyvä ja masennusnappia naamaan. Otin kuitenkin mieluummin rautanappia.
Mulla oli oman vanhemman pitkän sairauden ja kuoleman jälkeen yksi vuosi aivan lähes kokonaan energiat poissa. Kotona jaksoin lähinnä haahuilla ja ystäviäkään en jaksanut kuin vähän kerrallaan.
Nyt 40+ olen paremmassa kunnossa. Osa-aikainen työ menee ok (raskas työ sinänsä) ja sen lisäksi on jopa muutama harrastus. Ja itseni elätän, en tukia tarvitse. Tosin en vieläkään ole super energinen, mutta pärjään.
Täytyy vielä lisätä että joskus olin kyllä hyvin ahkera ja tekevä. Oli intoa ja kiinnostusta. Tykkäsin kovasti haastaa itseäni. Nyt tuntuu, että joku "ruuvi" on löysällä noiden asioiden suhteen eikä vain toimi vaikka kuinka haluaisi olla ja tehdä kuten ennen.