Missä päin puhutaan lihoAmisesta?
Kommentit (35)
Etelä-Hämeestä ja ainakin lapsuudessani siellä käytettiin lihota-muotoa; "minä lihoan niin helposti" yms. Nykykäytäntöä en osaa sanoa.
kankkuanpääläisittäin esimerkiksi. Niissä ns. välimurteissa ennenkuin alkaa pohjanmaan murteet Porista pohjoiseen päin mennessä.
Lihota ja lihoa ovat kaksi rinnakkaista versiota verbistä. Katso vaikka perussanakirjasta, siinä sanotaan, että lihota on se harvinaisempi muoto.
Lihota ja lihoa ovat kaksi rinnakkaista versiota verbistä. Katso vaikka perussanakirjasta, siinä sanotaan, että lihota on se harvinaisempi muoto.
minä lihon, sinä lihot, hän lihoo...
Eikä minä lihoan, sinä lihoat, hän lihoaa.
Lihota ja lihoa ovat kaksi rinnakkaista versiota verbistä. Katso vaikka perussanakirjasta, siinä sanotaan, että lihota on se harvinaisempi muoto.
minä lihon, sinä lihot, hän lihoo...
Eikä minä lihoan, sinä lihoat, hän lihoaa.
Lihota taipuu lihoan, lihoat, lihoaa, kun taas lihoa taipuu lihon, lihot, lihoo.
Varmaan amiksessa ja lähäriporukoissa
Maallikkokielipoliisit.
Varmaan amiksessa ja lähäriporukoissa
Maallikkokielipoliisit.
törmännyt ainoastaan vähän lukeneiden keskuudessa. Siis ihmisten jotka eivät lue hyvää kaunokirjallisuuttam lehtiä tms.
Mulle käy lihota, mutta koska on myös lihoa, niin pysähdyn ja reagoin tämän sanan kohdalla. Korva ei anna mitään varmaa vastausta siitä kumpi olisi väärin.
Olen syntyperäinen hesalainen.
Ihan kivoja nämä kielipohdinnat ja käännösapupyynnöt.
Varmaan amiksessa ja lähäriporukoissa
Maallikkokielipoliisit.
Totta puhuen itse olen tuohon muotoon törmännyt ainoastaan vähän lukeneiden keskuudessa. Siis ihmisten jotka eivät lue hyvää kaunokirjallisuuttam lehtiä tms.
vaikka sieltä perussanakirjasta, löytyy ihan sieltäkin.
Siis kumpi oli se jota ne vähemmän lukeneet käyttävät? Mulle käy lihota, mutta koska on myös lihoa, niin pysähdyn ja reagoin tämän sanan kohdalla. Korva ei anna mitään varmaa vastausta siitä kumpi olisi väärin.
Olen syntyperäinen hesalainen.
Ihan kivoja nämä kielipohdinnat ja käännösapupyynnöt.
ammattilaisena en oikein arvosta tuommoisia luokitteluja, mutta maallikkokielipoliisi varmaan tarjoaa sulle vastauksen.
lihota-muotoa. Näin olen päätellyt. Lihota on looginen taivutusmuoto kaiketi, kun ajattelee vaikka laihtua, juosta jne. Lihoa on vaikeampi. Ei tule heti "mieleen", ellei ole lukenut paljon kirjallisuutta ja lehtiä. Minulle lihota-sana pn tosi vieras, mutta viime aikoina - kiitos tämän palstan- olen törmännyt muutamaan sitä sanaa käyttävään ihmiseen.
Siis kumpi oli se jota ne vähemmän lukeneet käyttävät? Mulle käy lihota, mutta koska on myös lihoa, niin pysähdyn ja reagoin tämän sanan kohdalla. Korva ei anna mitään varmaa vastausta siitä kumpi olisi väärin.
Olen syntyperäinen hesalainen.
Ihan kivoja nämä kielipohdinnat ja käännösapupyynnöt.
ammattilaisena en oikein arvosta tuommoisia luokitteluja, mutta maallikkokielipoliisi varmaan tarjoaa sulle vastauksen.
mielipiteesi tuohon lihota-sanaan. Sen yleisyyteen vaikkapa kaunokirjallisuudessa ja sanan etymologiaa myös.
lihota-muotoa. Näin olen päätellyt. Lihota on looginen taivutusmuoto kaiketi, kun ajattelee vaikka laihtua, juosta jne. Lihoa on vaikeampi. Ei tule heti "mieleen", ellei ole lukenut paljon kirjallisuutta ja lehtiä. Minulle lihota-sana pn tosi vieras, mutta viime aikoina - kiitos tämän palstan- olen törmännyt muutamaan sitä sanaa käyttävään ihmiseen.
Sekoitat verbejä, joissa on ihan eri tyypin johtimia.
Yleiskielen filosofia muuten ei ole se, että sen pitäisi olla mahdollisimman monimutkaista ja vaikeaa, vaan sen on tarkoitus olla mahdollisimman helppoa kaikille käyttäjille.
Siis kumpi oli se jota ne vähemmän lukeneet käyttävät? Mulle käy lihota, mutta koska on myös lihoa, niin pysähdyn ja reagoin tämän sanan kohdalla. Korva ei anna mitään varmaa vastausta siitä kumpi olisi väärin.
Olen syntyperäinen hesalainen.
Ihan kivoja nämä kielipohdinnat ja käännösapupyynnöt.
ammattilaisena en oikein arvosta tuommoisia luokitteluja, mutta maallikkokielipoliisi varmaan tarjoaa sulle vastauksen.
Sano kiitos suomen kielen ammattilainen mielipiteesi tuohon lihota-sanaan. Sen yleisyyteen vaikkapa kaunokirjallisuudessa ja sanan etymologiaa myös.
"lihota" on harvinaisempi, mutta sen mukaan molemmat käy. Itse käytän "lihoa"-verbiä, mutta en pidä "lihota"-muotoa mitenkään vääränä - se vaan sopii toisen kielikorvaan paremmin.
Etymologia on ihan sama, kantasana on liha, mutta johdin on eri.
lihota-muotoa. Näin olen päätellyt. Lihota on looginen taivutusmuoto kaiketi, kun ajattelee vaikka laihtua, juosta jne. Lihoa on vaikeampi. Ei tule heti "mieleen", ellei ole lukenut paljon kirjallisuutta ja lehtiä. Minulle lihota-sana pn tosi vieras, mutta viime aikoina - kiitos tämän palstan- olen törmännyt muutamaan sitä sanaa käyttävään ihmiseen.
Sekoitat verbejä, joissa on ihan eri tyypin johtimia.
Yleiskielen filosofia muuten ei ole se, että sen pitäisi olla mahdollisimman monimutkaista ja vaikeaa, vaan sen on tarkoitus olla mahdollisimman helppoa kaikille käyttäjille.
jotkut käyttävät lihota-sanaa? Tai kuullostaa?
lihota-muotoa. Näin olen päätellyt. Lihota on looginen taivutusmuoto kaiketi, kun ajattelee vaikka laihtua, juosta jne. Lihoa on vaikeampi. Ei tule heti "mieleen", ellei ole lukenut paljon kirjallisuutta ja lehtiä. Minulle lihota-sana pn tosi vieras, mutta viime aikoina - kiitos tämän palstan- olen törmännyt muutamaan sitä sanaa käyttävään ihmiseen.
Sekoitat verbejä, joissa on ihan eri tyypin johtimia.
Yleiskielen filosofia muuten ei ole se, että sen pitäisi olla mahdollisimman monimutkaista ja vaikeaa, vaan sen on tarkoitus olla mahdollisimman helppoa kaikille käyttäjille.
No lihoa-muotohan on helpompi. Miksi jotkut käyttävät lihota-sanaa? Tai kuullostaa?
En myöskään käsitä yhteyttä sanojen kuullostaa ja lihota välillä, kyse on aivan eri asioista. Yritä nyt sinäkin uskoa, että se lihota on ihan oikea muoto, vaikka sinä et sitä käytäkään.
lihota-muotoa. Näin olen päätellyt. Lihota on looginen taivutusmuoto kaiketi, kun ajattelee vaikka laihtua, juosta jne. Lihoa on vaikeampi. Ei tule heti "mieleen", ellei ole lukenut paljon kirjallisuutta ja lehtiä. Minulle lihota-sana pn tosi vieras, mutta viime aikoina - kiitos tämän palstan- olen törmännyt muutamaan sitä sanaa käyttävään ihmiseen.
Sekoitat verbejä, joissa on ihan eri tyypin johtimia.
Yleiskielen filosofia muuten ei ole se, että sen pitäisi olla mahdollisimman monimutkaista ja vaikeaa, vaan sen on tarkoitus olla mahdollisimman helppoa kaikille käyttäjille.
No lihoa-muotohan on helpompi. Miksi jotkut käyttävät lihota-sanaa? Tai kuullostaa?
En myöskään käsitä yhteyttä sanojen kuullostaa ja lihota välillä, kyse on aivan eri asioista. Yritä nyt sinäkin uskoa, että se lihota on ihan oikea muoto, vaikka sinä et sitä käytäkään.
Mietin vain, että kuka ja missä sitä käytetään. Enkä ole ap, joka tässä alunperin asiaa on pohtinut. Lähinnä kiinnostaa minuakin, että missä päin Suomea tällainen muoto on vallalla, koska on jotenkin niin outo, vaikkakin OIKEA.
lihota-muotoa. Näin olen päätellyt. Lihota on looginen taivutusmuoto kaiketi, kun ajattelee vaikka laihtua, juosta jne. Lihoa on vaikeampi. Ei tule heti "mieleen", ellei ole lukenut paljon kirjallisuutta ja lehtiä. Minulle lihota-sana pn tosi vieras, mutta viime aikoina - kiitos tämän palstan- olen törmännyt muutamaan sitä sanaa käyttävään ihmiseen.
Sekoitat verbejä, joissa on ihan eri tyypin johtimia.
Yleiskielen filosofia muuten ei ole se, että sen pitäisi olla mahdollisimman monimutkaista ja vaikeaa, vaan sen on tarkoitus olla mahdollisimman helppoa kaikille käyttäjille.
No lihoa-muotohan on helpompi. Miksi jotkut käyttävät lihota-sanaa? Tai kuullostaa?
En myöskään käsitä yhteyttä sanojen kuullostaa ja lihota välillä, kyse on aivan eri asioista. Yritä nyt sinäkin uskoa, että se lihota on ihan oikea muoto, vaikka sinä et sitä käytäkään.
Mietin vain, että kuka ja missä sitä käytetään. Enkä ole ap, joka tässä alunperin asiaa on pohtinut. Lähinnä kiinnostaa minuakin, että missä päin Suomea tällainen muoto on vallalla, koska on jotenkin niin outo, vaikkakin OIKEA.
Veikkaisin Varsinais-Suomea, mutta se on vain arvaus. Suomen murteiden sanakirjasta voisi katsoa, mutta mulla ei ole sitä, eikä myöskään pääsyä semmoisiin korpuksiin, joista asian voisi tarkistaa.
Toisaalta se voi olla myös semmoinen rinnakkaismuoto, jota esiintyy ympäri Suomea, murrealueesta riippumatta.
yhden ihmisen kuullut sanovan elämäni aikana lihota. Hän on synty-tamperelainen miesystäväni. Hän myös sanoo kuullostaa, erillainen (vaikkei mitenkään kait liitykään toisiinsa) sekä kirjoittaa enääN.
Mun tuttavapiirissä kukaan ei käytä vihdasta nimitystä vasta, en kyllä silti pidä vastasta puhuvia vähä-älyisempinä.