Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olen masentunut. Läheiset ovat yrittäneet patistaa lääkäriin.
29.05.2011 |
Olen vain kotona, mies käy töissä. Meillä lapsi, jonka hoidan, mutta itseäni en sitten ollenkaan. Hyvä kun suihkuun jaksan. Kyllä siivoan ja laitan ruokaa, mutta kaikki on kuin väkisin väännettyä, mun on ponnisteltava, että jaksan.
Itsestä huolehtimisen olen unohtanut, kuten meikkaamisen ja hiusten harjaamisen. Niinkin yksinkertaiset asiat. Ulos en halua mennä, naapurit vahtaa, pysyn mieluummin sisällä.
Kommentit (7)
Tiedän, että tarvitsen apua. Kiitos kannustuksesta, sitä ehkä hainkin kun tänne kirjoitin. Varaan ajan lääkäriin maanantaina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse elän vaikeaa kohtaa elämässä. En ole mennyt lääkäriin mutta ulkoilen, harjaan tukkaa, käyn suihkussa.
En ajattele naapureita, se ei ole este eikä hidaste liikkua ulkona ja tämä on minusta tärkeä huomio; kun tajuat että olet pysyt kotona ettei naapurit vahtaa!
Kenenkään ei ole pakko meikattava mutta hälärit voi soida jos ei harjaa tukkaa tai peseydy.
Kyllä sinne lääkäriin kannattaa raahautua jos olo on selvästi muuttunut. Se kyselee sitten lisää sielä sun olosta ja saat helpotusta!
Kun on pakko... eihän mua kukaan kestäis haisevana.
Mutta kun meikata ei tarvi eikä ole pakko muutakaan, jää ne mulla tekemättä.
ap
Paras kiitos olisi jos kirjoitat sitten kun oot tosiaan saanut apua ja miltä se tuntuu!
Voit vaikka saada jonkun toisen masentuneen heräämään hakemaan apua.
Toivottavasti osuu heti älykäs ja ymmärtäväinen ammattilainen kohdalle, miehen tuki tulee varmasti nyt tarpeeseen sulle etenkin jos joutuu vielä etsimään sellaisen ymmärtäväisen neuvolatädin, joskushan nekin osaa olla tosi tylyjä. Tai siis kemiat ei aina kohtaa kaikkien ihmisten välillä.
Kirkkaana edelleen oman lapsen tulevaisuus ja turvallisuus mielessä, niin jaksat hoitaa itsesi kuntoon. Sussa ei ole syytä, masennus on kemiallinen sairaus aivoissa ja pystytään hoitamaan!!!
*halaus*
Hyvä kun suihkuun jaksan.
Et harjaa hiuksia, ulos et mene koska naapurit vahtaa.
Jos sun käytös ei ole ennen ollu tällästä niin sä voit ihan mennä sinne lääkäriin.
Jos ihan tavalliset arkiset jutut tapahtuu ponnistellen niin ihan turhaan rasitat itseäsi.
Itseltä lapsi kuoli äskettäin, teen rutiinilla juttuja ne pitää pinnalla. Surua ja tunteita voi jakaa mutta se suru pitää käydä itse läpi.
En ole käynyt hakemassa lääkkeitä, en tajua miksi turruttaisin itseni. Minusta tunteet on sallittuja.
Et sanonut minkä ikänen sun lapsi on, joten moni asia voi selittyä silläkin että lapsi on pieni, uusi elämä ei ole ollut mitä olet odottanut tai hormoonit sekasin, imetys voi vaikuttaa jne.
Neuvolakin on hyvä paikka puhua. Tai etsiä jotain vertaisryhmää: olisko neuvolassa ilmotustaululla kerrottu paikka missä alueen naiset kokoontuu jutteleen? Avoimet kerhot voi auttaa ihan sillä että pääset muitten pienten lasten äitien kanssa juttelemaan.
4, joka nytten menee nukkumaan, öitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on varmasti kauheinta, mitä voi ihminen kokea, menettää lapsensa ennen aikojaan. :(
Alue: Aihe vapaa
Tuohan on upeaa, että olet päässyt noin pitkälle. Sinä tarvitset apua, se on selvä. Neuvolassa suu auki, jos et jaksa itse, pyydä että mies ottaa töistä vapaata ja menette yhdessä että asiat tulee sanottua siellä niinkuin ne on. Saatte lähetteen jonnekin tai jotain. Ajattele lapsesi kannalta tämä asia, masentunut tai kohta itsemurhan tehnyt äiti pilaa syyttömän lapsen, sun on parannuttava!