Lue keskustelun säännöt.
Heh, kävin tossa synnyttämässä ja näin synnärillä nuoren äidin jolla oli oma aamutakki mukana
28.05.2011 |
Kyllä pisti kateeksi. Kaikki mammat kulki siellä sairaalan vetimissä ja mahat pömpötti turvoksissa niin tämä äiti oli niin viimosen päälle laitettu, laiha ja omat kuteet oli mukana. Pinkit yökkärihousut ja musta aamutakki jossa oli pinkki tekoturkisreuna.
:O Olin ihan että häh!
Myönnän, olin aika kateellinen.
Kommentit (13)
ottaa omat kuteet mukaan sairaalaan. Ihan puhtaina pysyivät, mutta ei pienet veritahrat olisi haitanneet. Tärkeintä oli mukavuus ja se, että sai olla omissa vaatteissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
päivisin omia vaatteita sairaalassa, ihan vaan säilyttääkseni mielenterveyteni kaiken myllerryksen keskellä. En olisi kestänyt ajatusta että olen joku sänkyyn kahlittu nauta niissä kaavuissa, noin niin kuin kärjistetysti sanottuna. Öisin sitten käytin niitä kaapuja -ja olihan se ihanaa heittää joka aamu hikinen ja verinen kaapu vaan pyykkikoriin ja ottaa uusi puhdas tilalle. Kuopus syntyy kuukauden päästä ja aion toimia samoin.
Hyvän provon muuten keksit, mutta vastasimpa nyt silti.
Kun tulee uuden vauvan kanssa kotiin, kuka haluaa ruveta heti pyykkäämään veitahraisia ja maitoisia vaatekasoja? Mitä ihmeen väliä sillä on, miltä näyttää sairaalassa ollessaan. Kaikki vierailijatkin sitäpaitsi kiinnittää huomionsa vauvaan eikä äidin ulkonäköön.
...ja minullakin oli omat vaatteet mukana. :) Ja jaksoin laittautuakkin. En tykkää siis olla oudoissa paikoissa yötä, joten otin siksi niin paljon omaa mukaan kuin pystyin, mikäs olisikaan tilanteessani ollut parempaa, kuin omat vaatteet! :)
Kun tulee uuden vauvan kanssa kotiin, kuka haluaa ruveta heti pyykkäämään veitahraisia ja maitoisia vaatekasoja? Mitä ihmeen väliä sillä on, miltä näyttää sairaalassa ollessaan. Kaikki vierailijatkin sitäpaitsi kiinnittää huomionsa vauvaan eikä äidin ulkonäköön.
Miten niin? Mä ainakin tsiikailin osastollakin salaa toisia äitejä. Samoin vieraana katson aina, miltä äiti näyttää. Vauvat on kaikki saman näköisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oliko sillä monet pinkit yökkärihousut? Kun minä ainakin sairaalassa ollessa hikoilin, sain jälkivuodosta tahroja ym, että halusin laittaa ne pöksyt monta kertaa päivässä pesuun.
Mut ei mulla ainakaan likaantunut ne sairaalan kuteet jälkivuodosta. Oli meinaan sairaalan siteet pikkasen isompia kuin mulla kotona.
Mut siis ihmettelin sitä naista kyllä. Eka olin, et mitä vittua kuka toi luulee olevansa mut sitte tajusin, et kai oon vaan kateellinen.
Itekki olisin halunut olla sen näköinen varmaan.
Oli vaan niin outoo kun kaikki muut oli jotenkin niin raadollisen näkösiä. Tiättekö? (siis minä itse mukaan lukien)
Niin miten se nainen oli niin niin ku hyvännäköinen jo siellä synnärillä?
Itse olin onneissani sairaalan mukavista vaatteista, niitä oli pestykin niin monta kertaa että olivat ihanan pehmeät. Ja vaikka monta kertaa päivässä sai vaihtaa uudet ja raikkaat päälle, ah.
Kun tulee uuden vauvan kanssa kotiin, kuka haluaa ruveta heti pyykkäämään veitahraisia ja maitoisia vaatekasoja? Mitä ihmeen väliä sillä on, miltä näyttää sairaalassa ollessaan. Kaikki vierailijatkin sitäpaitsi kiinnittää huomionsa vauvaan eikä äidin ulkonäköön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mammoilta kun kuljin omissa vaatteissa.
Kun tulee uuden vauvan kanssa kotiin, kuka haluaa ruveta heti pyykkäämään veitahraisia ja maitoisia vaatekasoja? Mitä ihmeen väliä sillä on, miltä näyttää sairaalassa ollessaan. Kaikki vierailijatkin sitäpaitsi kiinnittää huomionsa vauvaan eikä äidin ulkonäköön.
Miten niin? Mä ainakin tsiikailin osastollakin salaa toisia äitejä. Samoin vieraana katson aina, miltä äiti näyttää. Vauvat on kaikki saman näköisiä.
Siis vertailin et aijjaa, noh on tuonkin maha vielä aika turvoksissa :) Ja et noh on toikin aika väsähtäneen näköinen tai et oho, onpa tuossa nuoren näköinen äiti ja sillä on jo neljä lasta! (Miehensä tuli käymään osastolla lapsikatraan kanssa ja kiinnitin vain huomioni siihen, et olivat aika nuoria mut tehneet jo monta lasta)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun tulee uuden vauvan kanssa kotiin, kuka haluaa ruveta heti pyykkäämään veitahraisia ja maitoisia vaatekasoja? Mitä ihmeen väliä sillä on, miltä näyttää sairaalassa ollessaan. Kaikki vierailijatkin sitäpaitsi kiinnittää huomionsa vauvaan eikä äidin ulkonäköön.
Miten niin? Mä ainakin tsiikailin osastollakin salaa toisia äitejä. Samoin vieraana katson aina, miltä äiti näyttää. Vauvat on kaikki saman näköisiä.
Kyllähän niitä muita äitejä siellä käytävillä aamutakeissa haahuili, mutta en todellakaan ollut heidän ulkonäöstään kiinnostunut! Omaa vauvaa siinä lähinnä tuli tuijoteltua ja sitten olikin jo lähtö kotiin.
Mutta en kyllä muutenkaan ole erityisen kiinnostunut omasta tai toisten ulkonäöstä, myönnetään. Voin hyvin mennä ilman meikkiä kaupungille tms.
Olin siis valkannut mukaani siistejä mukavia omia vaatteita joita pidin päälläni, en niitä sairaalan rättejä. Kävin suihkussa, pesin hampaani, kampasin tukkani, reippailin käytävällä, ja lähdin kotiin toisena päivänä. Katteli ne muakin siellä pitkään, mutta mun paranemista ainakin edisti se, että oma olo oli raikas ja siisti, eikä maito- ja veritahrainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mut toisaalta oli niin vapauttavaa, kun synnäriltä tuli kotiin vain yksi reppu ja vauva. Ei siis ollut mitään älytöntä pakkaus/purkausrumbaa (siinäkin oli jo oma hommansa, kun isompien lasten yöpymislaukut piti purkaa ja pestä likavaatteet jne). Helpotti kyl, et itellään oli vaan tuo reppu, jossa oli äitiyshousut ja paita sekä alusvaatteet joissa olin saapunut synnyttämään.
Mut oishan se ollu kiva, jos ois voinu olla hienoissa vaatteissa ja kauniina... :)
Kun minä ainakin sairaalassa ollessa hikoilin, sain jälkivuodosta tahroja ym, että halusin laittaa ne pöksyt monta kertaa päivässä pesuun.