Lue keskustelun säännöt.
Eläinrakkaat kiihkoilijat vähättelevät ihmisten kärsimystä?
15.03.2025 |
Aina kun oon nähnyt netissä jonkun kertovan siitä kuinka eläimiin kohdistuva väkivalta ahdistaa, kyseinen henkilö jossain vaiheessa sanoo jotain "se että eläimiä satutetaan herättää syvempää vihaa kuin se että ihmisiä satutetaan" tai jotain vastaavaa.
Eläinten oikeudet ovat tärkeitä, mutta jotain rajaa siihen hörhöilyyn. On naurettavaa, että pienemmät olennot saavat enemmän empatiaa kuin suuremmat olennot eli ihmiset. Tuollaiset hörhöt eläinrakkaat antavat sympatiaansa/empatiaansa lähinnä eläimille, ei ihmisille.
Yleensä noin hörhöä eläinrakkautta selitetään sillä, että viaton eläin on puolustuskyvytön ja siksi on pahempaa, jos satutetaan viatonta eläintä. No kyllähän ihminenkin on viaton ja monesti puolustuskyvytön, jos joku hyökkää kimppuun. Eihan tuossa logiikassa ole mitään järkeä.
Kaikista vähiten empatiaa saavat sellaiset ihmiset, joita on kohdeltu väärin ja jotka traumatisoituneena käyttäytyvät kiukkuisesti. Ja alkoholisoituneet vanhat miehet eivät saa empatiaa ollenkaan. Itse olen 35-vuotias nainen, en siis ole puolustamassa itseni vuoksi vanhoja miesjuoppoja. Olen huvittunut, kuinka joidenkin eläinhörhöjen mieli toimii.
Kommentit (22)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap:n kaltaiset ihmiset ovat syy siihen miksi pidän eläimistä enemmän.
Suurin osa ihmisiä on kerrassaan kamalia (kuten näköjään myös sinä). Mutta kertaakaan en ole tavannut kamalaa kissaa. Jos tämä sinua suututtaa, voi voi.
No ei ihmisistä tarvi pitää, mutta pitää olla realistinen. Ei eläinten kärsimys ole tärkeämpää kuin ihmisten kärsimys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikeastihan se on päinvastoin, eläimiä kiusaavat ihmiset kiusaavat myös ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Ap:n kaltaiset ihmiset ovat syy siihen miksi pidän eläimistä enemmän.
Siis miksi? Koska hän kritisoi muita logiikan puutteesta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan tuossa totuuden siemen, mutta se extraempatia linkittynee siihen, että siinä joku käyttää valta-asemaansa väärin toiseen elävään olentoon. Yhtälailla lapsiin kohdistuvat rikokset herättävät voimakkaampia tunteita mitä aikuisiin, vaikka useimmiten se aikuinen uhrikin on ollut "viaton ja puolustuskyvytön", eikä sitä ansainnut millään muotoa.
Kyse ei ole siitä, etteikö teko olisi moitittava kohdistuneena ihan keneen ja mihin tahansa, vaan siitä, että käytetään tietynlaista vastuuasemaa väärin, kun tämä kohteena oleva olento ei edes voi huolehtia itse itsestään, ja sitten vielä käydään kimppuun.
Tai näin minä asian näen ja samalla ilmaisen, että kuka tahansa joka on sitä mieltä, että aikuisten ihmisten kesken toiseen kohdistuva väkivalta on jotenkin hyväksyttävämpää, tarvitsee apua.
"pienemmät" ja "suuremmat" niinkuin kooltaan? Arvoltaan ihmiset ja eläimet jaetaan suurelta osin samalla tavalla, ne joita tunnet yksilöinä / ryhmänä arvostetaan korkeammalle kuin ne joita et tunne. Kyllä oma lemmikki arvostetaan todennäköisesti korkeammalle, kuin joku puolituttu tai tuntematon.
Kyllä empatiaa saa ihmiset, joita toinen pahoinpitelee eteenkin dominoivata asemasta esim. vanhemmat lapsiaan.
Jos joku on kiukkuinen ja ehkä jopa väkivaltainenkin alkoholin väärinkäyttäjä niin eipä siitä juuri empatiaa saa vaikka olisi kuinka traumatisoitunut. Tämä siksi koska ihmiset näkevät ensin ulkomuodon sekä käytöksen ja tekevät sen perusteella päätöksen "haluanko tietää lisää" jolloin vasta tuo trauma paljastuisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eläimiä kohtaan on paljon helpompi kokea myötätuntoa kuin ihmisiä kohtaan. Enkä tuon sanomisella tarkoita, että se on hyvä niin, joskus vaikeatkin asiat on tekemisen arvoisia, mutta se helppous selittää sen miks sitä tapahtuu
En kyllä itse tuollaisia kommentteja usein kuule.
Varmaan se logiikka on siinä että ne eläimet eivät ole tehneet mitään, eivätkö voi itse auttaa itseään. Ihmiset joskus ovat syyllisiä omiin ongelmiinsa ja voisivat tehdä asialle jotain. Ei kukaan pakota ihmisiä juomaan ja ei kukaan voi saada alkoholistia lopettamaan, ehkä siksi miesjuopot eivät herätä sympatiaa, koska he eivät ole samallalailla olosuhteiden uhreja ilman mitään vaikutusvaltaa.
En minäkään hirveästi empatiaa tunne henkilöitä kohtaan jotka käsittelevät traumojaan aiheuttamalla kärsimystä muille. Jos olet lapsena joutunut seksuaalisen väkivallan kohteeksi se on kamalaa ja voi aiheuttaa vaikka mitä traumoja ja sen voin ymmärtää, mutta jos itse rupeat raizkaamaan lapsia niin siihen loppuu empatia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"pienemmät" ja "suuremmat" niinkuin kooltaan? Arvoltaan ihmiset ja eläimet jaetaan suurelta osin samalla tavalla, ne joita tunnet yksilöinä / ryhmänä arvostetaan korkeammalle kuin ne joita et tunne. Kyllä oma lemmikki arvostetaan todennäköisesti korkeammalle, kuin joku puolituttu tai tuntematon.
Kyllä empatiaa saa ihmiset, joita toinen pahoinpitelee eteenkin dominoivata asemasta esim. vanhemmat lapsiaan.
Jos joku on kiukkuinen ja ehkä jopa väkivaltainenkin alkoholin väärinkäyttäjä niin eipä siitä juuri empatiaa saa vaikka olisi kuinka traumatisoitunut. Tämä siksi koska ihmiset näkevät ensin ulkomuodon sekä käytöksen ja tekevät sen perusteella päätöksen "haluanko tietää lisää" jolloin vasta tuo trauma paljastuisi.
On kyllä irvokasta, että omat tutut arvotetaan korkeammalle kuin tuntemattomat. Missä on se kuuluisa TASA-ARVO? Ainiin, se on pelkkää hyvesignalointia monesti.
Saathan sinä multa empatiaa joka päivä kun lähetän sulle kissan ja koiran kuvia, sinä raukka juoppo ukkeli e r a k k o,a
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eläimiä kohtaan on paljon helpompi kokea myötätuntoa kuin ihmisiä kohtaan. Enkä tuon sanomisella tarkoita, että se on hyvä niin, joskus vaikeatkin asiat on tekemisen arvoisia, mutta se helppous selittää sen miks sitä tapahtuu
Ehkä tuo on jotain autismia. Autistit ymmärtää helpommin eläimiä kuin ihmisiä. Itse pidän tosi outona, että eläimen kärsimys herättää enemmän ahdistusta kuin ihmisen kärsimys. Ja olen siis eläinrakas itsekin, en vain mitenkään tosi överisti.
Vierailija kirjoitti:
En kyllä itse tuollaisia kommentteja usein kuule.
Varmaan se logiikka on siinä että ne eläimet eivät ole tehneet mitään, eivätkö voi itse auttaa itseään. Ihmiset joskus ovat syyllisiä omiin ongelmiinsa ja voisivat tehdä asialle jotain. Ei kukaan pakota ihmisiä juomaan ja ei kukaan voi saada alkoholistia lopettamaan, ehkä siksi miesjuopot eivät herätä sympatiaa, koska he eivät ole samallalailla olosuhteiden uhreja ilman mitään vaikutusvaltaa.
En minäkään hirveästi empatiaa tunne henkilöitä kohtaan jotka käsittelevät traumojaan aiheuttamalla kärsimystä muille. Jos olet lapsena joutunut seksuaalisen väkivallan kohteeksi se on kamalaa ja voi aiheuttaa vaikka mitä traumoja ja sen voin ymmärtää, mutta jos itse rupeat raizkaamaan lapsia niin siihen loppuu empatia.
Siis mitä väliä sillä on, että onko tehnyt mitään? Jokainen ansaitsee empatiaa kaltoinkohtelun kohteeksi joutuessaan, paitsi ehkä sarjamurhaajat, mutta he ovat äärimmäisiä tapauksia. On ihan järjetöntä ajatella, että lähinnä puhtoiset eläimet ansaitsee empatiaa.
Tunnen erään psykopaatin, joka rakastaa kissaansa enemmän kuin ihmisiä. Ja hän on tehnyt seksuaalirikoksia. Kunnon eläinhörhö-ihmisvihaaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eläimiä kohtaan on paljon helpompi kokea myötätuntoa kuin ihmisiä kohtaan. Enkä tuon sanomisella tarkoita, että se on hyvä niin, joskus vaikeatkin asiat on tekemisen arvoisia, mutta se helppous selittää sen miks sitä tapahtuu
Ehkä tuo on jotain autismia. Autistit ymmärtää helpommin eläimiä kuin ihmisiä. Itse pidän tosi outona, että eläimen kärsimys herättää enemmän ahdistusta kuin ihmisen kärsimys. Ja olen siis eläinrakas itsekin, en vain mitenkään tosi överisti.
Kaikki kärsimys herättää ahdistusta. Eläinten, vauvojen ja muuten täsmällisesti tunteitaan ilmaisemaan kykenemättömien eniten, koska ei voi/osaa auttaa täsmällisesti, eivätkä osaa kertoa tilanteestaan. Se nimenomaan ahdistaa, huoli ja keinottomuus.
Usein samat ihmiset välittävät sekä ihmisistä että eläimistä, ja samat ovat julmia molemmille. Sarjamurhaajat ovat usein harjoitelleet eläimillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eläimiä kohtaan on paljon helpompi kokea myötätuntoa kuin ihmisiä kohtaan. Enkä tuon sanomisella tarkoita, että se on hyvä niin, joskus vaikeatkin asiat on tekemisen arvoisia, mutta se helppous selittää sen miks sitä tapahtuu
Ehkä tuo on jotain autismia. Autistit ymmärtää helpommin eläimiä kuin ihmisiä. Itse pidän tosi outona, että eläimen kärsimys herättää enemmän ahdistusta kuin ihmisen kärsimys. Ja olen siis eläinrakas itsekin, en vain mitenkään tosi överisti.
Voit sinä sen sellaiseksikin määritellä, maailmassa on outoja ja autistisia ihmisiä
On olemassa inhimmillinen ja epäinhimmillinen. Jälkimäisillä puuttuvat sosiaaliset taidot, empatiaakyky, myös äo on huomattavasti pienempi. Niiltä ei voi odottaa enemmän, vaan vaan sitä muka, mihin ne kykenevät. Ja mihin ne kykenevät tai sitten ei, sitä sa näet ja ymmärrät itsekin. Nyt kun sanon, että tämmöisiä meidän joukossa on 60 %, niin mitä odottat? Ajattele, niitä on enemmän kun puolet meidän joukosta. Kaikesta kauhein on se, että myös niiden jälkeläiset perivät niiden geenit. Elikä tunnevammaisuus, vähäinen äo, empatian poissaolo tulevat tulevaisuudessa vaan lisäntymään tuplaanopeaa tahti. Niitä tunnistat myös siitä, että he vihastuvat joka ikiselle piennelekin asialle ja reagoivat melkeon raivokkasti. He eivät voi itsellesi mitään, koska he ovat todella sairaita, kehitysvammaisia. He ovat ensimmäisiä, ketkä hyökkävät toisten kimppun, kun jollakin on hyvää parfyymi. Silloin huudellaan, että heillä on allergiaa, et voi käyttää. Jos olet niistä parempi, kauniimpi, fiksumpi, he hyökkävät myös. Alentamalla, kiusamalla tai suorastaan jotain vahinkoa tekemällä. Silloin he sanovat, että se oli inhimmillinen virhe. Vaika olikin epäinhimmillinen. Elikä ota asiaa järjellä, älä tunteilla. Mitä viisammaksi tulet, sitä enemmän alat ymmärtää eikö tarvi enää kysellä, koska silloin tiedät jo. Ja muista tämä luku, minkä kerroin. Sitten et ihmetelee, miksi niin monet meidän joukosta.
tekopyhää porukkaa