Onko se kiusaamista jos
Ei halua olla työkaverin kanssa välttämättömyyttä enempää tekemisissä, koska se työkaveri puhuu loukkaavasti, kehuu jatkuvasti itseään ja on jotenkin todella outo?
Olen yrittänyt olla ystävällinen, vihjata huonosta käytöksestä rakentavasti tai vaan antaa olla, mutta aina vaan jatkuu loukkaava käytös, enkä jaksa enää. Muut ovat reagoineet samoin, ja nyt tuo työkaveri on lähinnä itsekseen, en tiedä kokeeko että häntä kiusataan.
Ollaanko me nyt kiusaajia sitten? Harmittaa hänen puolestaan, että jää yksin, mutta en vain jaksa enää uhrautua juttuseuraksi, oman hyvinvoinnin kustannuksella.
Kommentit (23)
Kellään samanlaisia kokemuksia tai neuvoja?
Vierailija kirjoitti:
Sekään ei ole kiusaamista että pimitetään tietoja, luodaan ns omia sääntöjä, tehdään kaikki päinvastoin mitä toinen pyytää.
Nyt en ymmärtänyt?
Vierailija kirjoitti:
Gaslight, gatekeep, girlboss
?
On tuo vähän kiusaamista vaikka ymmärrän sinuakin. Sano suoraan tälle tyypille mikä risoo. Rakentavalla tavalla.
Ei ole kiusaamista, jos asiallisesti hoidat hänen kanssaan välttämättömät työasiat, mutta et muuten ole tekemisissä. Eihän työkaverin kanssa tarvitse olla kaveri, kunhan työasiat pystyy hoitamaan.
Voithan sinä ottaa elämäntehtäväksesi loukkaantua vammaiselle naiselle,a😊
Vierailija kirjoitti:
On tuo vähän kiusaamista vaikka ymmärrän sinuakin. Sano suoraan tälle tyypille mikä risoo. Rakentavalla tavalla.
Miten se on kiusaamista? Yleensähän sitä pidetään kiusaamisena jos joku jätetään yksin, joo, mutta tässä tapauksessa kenenkään ei ole tarkoitus tahallisesti loukata tätä työkaveria, vaan lähinnä hänen seuransa tekee pahan olon, ja siksi vältellään. Miten se on siis kiusaamista jos vain yrittää suojella itseään toisen loukkauksilta? Pitäisikö väkisin vaan kestää kaikki?
Olen sanonut hänelle monta kertaa, esim että noin ei voi sanoa toiselle, tai tuo on epäkohteliasta, tai yrittänyt huumorin kautta osoittaa hänen jatkuvan omakehunsa omituisuuden, mutta ei mene mikään perille. Tyyppi on jotenkin ihan eri planeetalta kuin muut tuntemani ihmiset.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kiusaamista, jos asiallisesti hoidat hänen kanssaan välttämättömät työasiat, mutta et muuten ole tekemisissä. Eihän työkaverin kanssa tarvitse olla kaveri, kunhan työasiat pystyy hoitamaan.
Ok, no hyvä sitten. Todellakin olen ystävällinen ja asiallinen ja hommat hoidetaan kuten kuuluu. Rupesi vain mietityttämään kun huomasin muidenkin tehneen saman ratkaisun, että onko tässä jotain epäeettistä.
Jatkokysymys vielä, että pitäisikö kuitenkin kutsua mukaan lounaalle? Siis jos koko tiimi menee niin tietenkin, mutta onko ok jättää kutsumatta jos tiimistä vaikka 4/10 on menossa ja hän siinä kuikuilee selvästi halukkaana tulla mukaan?
Ollaan joskus kutsuttu, mutta se on sitten aina ihan eri dynamiikka, eikä lainkaan niin miellyttävä kokemus.
Vierailija kirjoitti:
Jatkokysymys vielä, että pitäisikö kuitenkin kutsua mukaan lounaalle? Siis jos koko tiimi menee niin tietenkin, mutta onko ok jättää kutsumatta jos tiimistä vaikka 4/10 on menossa ja hän siinä kuikuilee selvästi halukkaana tulla mukaan?
Ollaan joskus kutsuttu, mutta se on sitten aina ihan eri dynamiikka, eikä lainkaan niin miellyttävä kokemus.
Ei tarvitse kutsua . Ei meilläkään kutsuta kaikkia mukaan ja se on ihan fine.
Meillä taas työpaikalla on muita nälvivä ja itseään jatkuvasti kehuva ja esilletuova henkilö. Hän on hyvin suosittu jostain syystä.
Ymmärrän että kismittää mutta ei kannata päästää ihon alle, hänellä voi olla omia henkisiä ongelma, kukaan ei tiedä.
Toisaalta jos joku kehuu itseään tai korostaa omia vahvuuksiaan niin eihän se ole muilta pois vaan hyvää itsetietoisuutta, joka taas menee heikon identiteetin omaavilla ihon alle joka tapauksessa.
Kannattaa myös miettiä tarkkaan mikä on loukkaamista ja mikä ei. Jos tuo vaikka ilmi, miten toinen ei toimi hyvin muita kohtaan tai laiminlyö/tekee väärin tarkoituksella sovittuja, ei noudata parasta tapaa tehdä hommia, niin se voi toisesta tuntua loukkaavalta mutta omaa työpaikkaansa ei kannata lusmujen, idioottien ja muiden kusipäiden takia riskeerata.
Jos et itse uskalla jostain syystä puhua hänelle suoraan, toki aina voit avata suusi ja kertoa työhyvinvointivastaavalle tai vaikka esimiehelle ja hän voi järjestää tiimipalaverin, jotta ryhmähenki olisi jatkossa parempi. Jos et halua kertoa kenestä on kyse syystä tai toisesta niin ehdota yleistä työhyvinvointikeskustelua. Jos sekään ei auta niin suosittelen kertomaan kenestä on kyse, jotta esimies voisi itse keskustella hänen kanssaan.
Meilläkin on yksi outo tiimissä, ja kyllä siitä tulee itselle välillä kiusaajafiilis, kun hänen jutut aiheuttaa sellaisia merkitseviä katseita meissä muissa. Mutta jos joku puhuu ihan outoja, niin pitäisikö siinä vain sitten näytellä että ei tässä mitään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On tuo vähän kiusaamista vaikka ymmärrän sinuakin. Sano suoraan tälle tyypille mikä risoo. Rakentavalla tavalla.
Miten se on kiusaamista? Yleensähän sitä pidetään kiusaamisena jos joku jätetään yksin, joo, mutta tässä tapauksessa kenenkään ei ole tarkoitus tahallisesti loukata tätä työkaveria, vaan lähinnä hänen seuransa tekee pahan olon, ja siksi vältellään. Miten se on siis kiusaamista jos vain yrittää suojella itseään toisen loukkauksilta? Pitäisikö väkisin vaan kestää kaikki?
Olen sanonut hänelle monta kertaa, esim että noin ei voi sanoa toiselle, tai tuo on epäkohteliasta, tai yrittänyt huumorin kautta osoittaa hänen jatkuvan omakehunsa omituisuuden, mutta ei mene mikään perille. Tyyppi on jotenkin ihan eri planeetalta kuin muut tuntemani ihmiset.
Kiusaaminen ja haukkuminen on toki aina väärin mutta joillakin on tarve jatkuvaan omakehuun. Itse en sitä työpaikalla ymmärrä koska se on turhaa mutta toisaalta ei se ole minulta mitään pois.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän että kismittää mutta ei kannata päästää ihon alle, hänellä voi olla omia henkisiä ongelma, kukaan ei tiedä.
Toisaalta jos joku kehuu itseään tai korostaa omia vahvuuksiaan niin eihän se ole muilta pois vaan hyvää itsetietoisuutta, joka taas menee heikon identiteetin omaavilla ihon alle joka tapauksessa.
Kannattaa myös miettiä tarkkaan mikä on loukkaamista ja mikä ei. Jos tuo vaikka ilmi, miten toinen ei toimi hyvin muita kohtaan tai laiminlyö/tekee väärin tarkoituksella sovittuja, ei noudata parasta tapaa tehdä hommia, niin se voi toisesta tuntua loukkaavalta mutta omaa työpaikkaansa ei kannata lusmujen, idioottien ja muiden kusipäiden takia riskeerata.
Jos et itse uskalla jostain syystä puhua hänelle suoraan, toki aina voit avata suusi ja kertoa työhyvinvointivastaavalle tai vaikka esimiehelle ja hän voi järjestää tiimipalaverin, jotta ryhmähenki olisi jatkossa parempi. Jos et halua kertoa kenest
Hänen omakehut ovat siis sellaisia aivan absurdeja. Esim puhuu itsestään, että on niin kaunis että voisi helposti olla vaikka malli, vaikka on kasvoiltaan oikeasti todella.. epäviehättävä. Tai hehkuttaa korkeaa koulutustasoaan ja osaamistaan, vaikka on käynyt amk:n, joka sinänsä ihan hieno saavutus, mutta ei nyt sentään mikään väitöskirja :D Ja siis meillä muilla osalla maisterin paperit, eikä todellakaan koeta olevamme mitään huippuja sen takia. Eli olisiko hänellä sitten huono itsetunto?
Olen kyllä sanonut hänelle monesti suoraan, ei sen suhteen ome ongelmaa. Ei vain mene perille jostain syystä. Hiljenee hetkeksi ja sitten taas alkaa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä taas työpaikalla on muita nälvivä ja itseään jatkuvasti kehuva ja esilletuova henkilö. Hän on hyvin suosittu jostain syystä.
Sama juttu. Kehuu ulkonäköään, puhuu pahaa yli rajojen toisista ja silti saa pelkkiä kehuja pomoilta. Vihjailee ja piilovttuilee esim miten inhoaa tietynlaista sisustusta, vaatetusta jne kun tietää toisella olevan just sellaiset
Vierailija kirjoitti:
On tuo vähän kiusaamista vaikka ymmärrän sinuakin. Sano suoraan tälle tyypille mikä risoo. Rakentavalla tavalla.
Ei ole. Jos et jostain tykkää, ei tarvitse kaveerata. Kummankin ajanhaaskausta vaan.
T: Se yksinäinen, se ulkopuolinen
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän että kismittää mutta ei kannata päästää ihon alle, hänellä voi olla omia henkisiä ongelma, kukaan ei tiedä.
Toisaalta jos joku kehuu itseään tai korostaa omia vahvuuksiaan niin eihän se ole muilta pois vaan hyvää itsetietoisuutta, joka taas menee heikon identiteetin omaavilla ihon alle joka tapauksessa.
Kannattaa myös miettiä tarkkaan mikä on loukkaamista ja mikä ei. Jos tuo vaikka ilmi, miten toinen ei toimi hyvin muita kohtaan tai laiminlyö/tekee väärin tarkoituksella sovittuja, ei noudata parasta tapaa tehdä hommia, niin se voi toisesta tuntua loukkaavalta mutta omaa työpaikkaansa ei kannata lusmujen, idioottien ja muiden kusipäiden takia riskeerata.
Jos et itse uskalla jostain syystä puhua hänelle suoraan, toki aina voit avata suusi ja kertoa työhyvinvointivastaavalle tai vaikka esimiehelle ja hän voi järjestää tiimipalaverin, jotta ryhmähenki olisi jatkossa parempi. Jos et halua kertoa kenest
Niin ja ne loukkaukset ovat myös sellaisia, outoja, tyyliin "Miten et muka ole koskaan katsonut Lost sarjaa? Oletko tyhmä?" Työhön liittyen hänellä ei ole ollut koskaan mitään moitteita minulle, koska olen ollut talossa pidempään ja siksi osaavampi.
Sekään ei ole kiusaamista että pimitetään tietoja, luodaan ns omia sääntöjä, tehdään kaikki päinvastoin mitä toinen pyytää.