Röntgenkuva ja säteily

Mistä sen voisi tietää, kuka on saanut syöpänsä röntgenkuvasta ja kuka ei. Eihän sitä mistään voi saada selville.

Eihän sitä kukaan voi sanoa mistä se syöpä on tullut.

Miten paljon lapsistanne on otettu kuvia? Onko täällä röntgenhoitajaa paikalla antamaan tietoa kuinka paljon riskiä lisää, kun vuosien varrella on otettu keuhkokuvat edestä ja sivulta, poskionteloista ja kädestä ja hampaista?

Vierailija kirjoitti:

Miten paljon lapsistanne on otettu kuvia? Onko täällä röntgenhoitajaa paikalla antamaan tietoa kuinka paljon riskiä lisää, kun vuosien varrella on otettu keuhkokuvat edestä ja sivulta, poskionteloista ja kädestä ja hampaista?

Ei tuollainen lisää yhtään mitään riskejä. Ihan normaaleja kuvia joita kaikista otetaan.

Jos säteily huolestuttaa, ennemmin tsekkaisin huoneilman radonin.

Keuhkokuva vastaa säteilyannokseltaan noin 1 vuorokauden maapallolla elävän joka tapauksessa saamaa taustasäteilyannosta. Poskiontelokuva vielä vähemmän. Eli ei mitään syytä olla huolissaan.

Vierailija kirjoitti:

Miten paljon lapsistanne on otettu kuvia? Onko täällä röntgenhoitajaa paikalla antamaan tietoa kuinka paljon riskiä lisää, kun vuosien varrella on otettu keuhkokuvat edestä ja sivulta, poskionteloista ja kädestä ja hampaista?

Entinen Säteilyturvakeskuksen tarkastaja (nykyisin muissa töissä) vastaa: kukaan ei tiedä varmasti. Ei ole mitään keinoa selvittää, lisäävätkö muutamat röntgen-kuvat lapsuudessa myöhemmän syövän riskiä. Jos jokin lisäys on, se on niin pieni, että se ei erotu kaikista muista syistä aiheutuneista syövistä. 

Ymmärtääkseni asiaa ei voi verrata taustasäteilyyn, kun röntgenkuvassa säteily tulee niin pienessä ajassa ja yhteen osaan elimistöä. 

Olisitteko huolissaan asiasta, jos olisitte ap:n housuissa?

Saat pahempaa säteilyä puhelimesta jota pidät aina vieressä.

Osalla on varmaan enemmänkin kuvia napsittu pienenä.

En usko, että puhelimen säteilyä voi verrata röntgensäteilyyn.

Vierailija kirjoitti:

En usko, että puhelimen säteilyä voi verrata röntgensäteilyyn.

En ole koskaan lukenut, että röntgenistä olisi jollekin haittaa. Sen sijaan auringon polttamia tissejä näkee telkkarista joka viikko. Ruskettunut iho on joillekin niin tärkeää.

Itse koen niin, että röntgen/tt-kuvauksen tarve on ollut tärkeämpi kuin mahdollinen pieni kasvava syöpäriski. 

Ja kumpaakin lastani kuvattiin alle 18 v muutaman kerran. Oli hammasröntgeniä, polvea, keuhkoa jne.

Olisitteko ap:n tapauksessa huolissanne?

Vierailija kirjoitti:

En usko, että puhelimen säteilyä voi verrata röntgensäteilyyn.

Voi ja ei. Kyllä ne molemmat ovat sähkömagneettista säteilyä ja sitä kautta samanlaisia ominaisuuksia, mutta on niissä merkittäviä erojakin kuten että toinen on ionisoivaa säteilyä ja toinen ei.

Nykyvanhusten lapsuudessa otettiin keuhkotaudin leviämisen takia yhtenään röntgenkuvia lapsista. Ne kuvaukset tehtiin kouluissa.

Ja luulen, että silloin säteilymäärät laitteissa oli moninkertaisia nykyisiin verrattuna.

Vierailija kirjoitti:

Olisitteko ap:n tapauksessa huolissanne?

Olen enemmän huolissani ap:n mielenterveydestä kun hän miettii ihan tyhjänpäiväisiä ihan tosissaan.

Eiköhän se ole pahempi riski, jos joku tauti jää hoitamatta siksi, että ei otettu kuvia.

Mun lapsella on lastenreuma, joka vaatii röntgenkuvauksia säännöllisen epäsäännöllisesti eri puolilla kehoa. Niitä on siis ollut matkan varrella aika paljon, ja lisäksi lääkitys on immuunipuolustuksen lamauttava, eli jos jossain syntyisi sellainen solumuutos, joka johtaisi syöpäkasvaimeen, olisi tavallista suurempi riski, ettei elimistö tunnistaisi ja nitistäisi sitä.

 

Tästä huolimatta lisääntynyt syöpäriski ei käytännössä näy tilastoissa, vaan on lähinnä teoreettinen. Siis että kuka tahansa tajuaa, että tästä loogisesti TÄYTYY seurata kohonnut riski, mutta ei se silti näy tilastoissa millään merkittävällä tavalla. Jos noita tutkimuksia ei ole kymmeniä vuodessa, altistus on pieni.

 

Ymmärrän myös, että tästä seuraava vähän kohonnut syöpäriski on huomatttavasti pienempi ongelma kuin se, että tauti vöistämättä tuhoaa nivelet ja munuaiset.

Aapeenkin kohdalla suosittelen vaikka kysymään lääkäriltä, että mikä on se riski-hyltysuhde, jonka perusteella noita tutkimuksia on määrätty. 

Miten lapsesi pärjää reuman kanssa? Otetaanko hänestä miten usein seurantakuvia?