Lue keskustelun säännöt.
Voi että, jotenkin tylsä lukea täältä yo-juhlajärjestlyjuttuja viikkokausia
05.06.2011 |
kun tietää, että itse ei kait pääse siitä sitten ikinä "nauttimaan" :( siis että olisi ylioppilaan äiti ja saisi järkätä hienot juhlat.
Ammikseen kun nuo menivät/menevät, keskiarvo jäi vähän alle 7, eikä niitä lukio oikein kiinnostanut muutenkaan.
Toki jotkut juhlat varmaan voi järjestää sitten ammattiinkin valmistuvalle, mutta ei se ehkä nyt ihan sama ole... ja en tiedä kehtaanko kutsua niitä harvemmin nähtäviä vanhoja sukuluaisia (kuten vanhoja setiäni ja tätejäni joiden kanssa ei muuten ole pidetty hirveästi yhteyttä), luulevat vaan että joku lahjankerjuujuttu, kun eihän se ammattiin valmistuminen ole niin hienoa kuin ylioppilaaksi tulo... (ainakin mitä olen täältä oppinut).
Kommentit (8)
että ylioppilaaksi pääseminen olisi hienompaa kuin ammattiin valmistuminen. Yo:than on vasta matkan puolivälissä, amiksesta saa ammatin itselleen ja voi mennä töihin. Tai halutessaan jatkaa amk:hon tai yliopistoonkin nykyisin pääsee(tosin on aika vaikeaa).
Kyllä saat olla ylpeä siitä, että lapsesi valmistuvat ammattiin. Ja saat pitää yhtä hulppeat juhlat kuin ylioppilaille pidetään.
T: Yksi yo
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kerro jo kutsussa, että vietätte valmistujaisia. Voithan tehdä siitä vaikka miten hienon puutarhajuhlan ja sukujuhlan samalla!
Itsellänikin kouristaa joskus kaiho, kun ajattelen että nuorimmat lapseni eivät luultavasti koskaan valmistu mihinkään ammattiin, löydä puolisoa tai saa lapsia. He ovat sen verran vaikeasti vammaisia. Mutta kai tilalle tulee jotakin muuta. Ehkä heillä on ystäviä ja juhlimme kesäjuhlia muuten vain. Tai minä alan varamummiksi vaikka yh:n lapsille :)
mutta jotenkin se ei tunnu niin perinteikkäältä...
- esim. hattu, en tiedä onko ammattiin valmistuville jotain hattuja tai ostaako niitä kukaan (ja kalliimpia ovat varmasti kuin yo-hatut). Ja onko niitten ostaminen jotenkin hassua hienostelua, kun ei enemmistö kait niitä osta.
- valokuvaus - meneekö ammattiinvalmistuva valokuvaajalle. no toki VOI mennä milloin vaan, mutta ei tässäkään oikein ole mitään perinnettä kai..
- ei äidin lyyraa
- juhlan koristeluteema - ei yo-hattuja kakkuihin ja leivoksiin...
No, aina voi toki luoda omat perinteet ja tehdä kuten haluaa, mutta kun mä olen aina elämässä "joutnut" melkein joka asiassa muutenkin tekemään "erilailla kuin perinteet" (lapsuus, omat opiskelut, häät, lasten saanti-ikä jne.)... ois niin kiva ollut edes kerran tehdä joku asia perinteisesti.
ap
Tyyli, sanavalinnat, lauserakenne kaikissa sama?
Tämän avauksen kommentitko? Eivät ole ainakaan tässä avauksessa yhden ihmisen kommentteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tyyli, sanavalinnat, lauserakenne kaikissa sama?
Miten sama? Esim. lauserakennettahan aika pitkälle säätelee äidinkielen kirjoitussäännöt...
No, mutta itse en ainakaan ole kirjoittanut kuin ne viestit missä on alla "ap".
ap
Siis oikeesti, vaikka itse olen yo niin olen erittäin tyytyväinen että mun vanhimmat lapset eivät menneet lukioon. Kaksi ovat amiksella (no tyttö lukee kombin kylläkin) ja poika joka nyt lopetti peruskoulun menee myös sinne. Yo ei ole tänä päivänä mitään verrattuna mitä se oli 20v sitten, jostain syystä. Mielestäni ne jotka valmistuvat ammattiin ovat tehneet mahtavan työn, usein heillä myös siinä sivussa duunipaikka. Toki jos tietää että haluaa lääkärisi tai insinöörikst tms on hyvä mennä lukioon mutta suurin osa lukiolaisista päätyvät ns normaaliin ammattiin vaikka menevät pidemmän kaavan mukaan. Arvostusta ammattikouluun ihmiset. Ja miettikää oikeesti - kuinka moni lukiolainen verr amilainen on iltaisin ja viikonloppuisin töissä??? Niinpä...
ja anna sukulaisten ajatella mitä haluavat. Nuori aikuinen ansaitsee juhlat, ja ammattiin valmistuminen on hieno saavutus.