Lue keskustelun säännöt.
12-vuotiaani ka tippui 8,5:stä 7,6:een. Käytös seiska..
04.06.2011 |
Murrosikä alkoi tytölläni vauhdikkaasti viime vuonna. Menkat alkoi ja muutkin merkit. Tytöstä on tullut nyrpeäkasvoinen ja tiuskiva, vaikka hakeekin joskus hellyyttä ja kainaloa minulta.
Koulusta hän on myöhästellyt paljon, koska on mennyt myöhään nukkumaan. Olen yh, enkä ole vuorotyöni takia päässyt vahtimaan nukkumaanmenoja ja heräämisiä. Puheluihin hän ei herää aamuisin. En voi vielä ainakaan pariin vuoteen vaihtaa työaikoja.
Numerot menivät tokarissa laidasta laitaan: 6-10. Huonoiten meni niissä aineissa mistä ei pidä, kuten et, liikunta ja musiikki. Fysiikasta, kemiasta, matikasta ja kuviksesta sai ysiä ja kymppiä.
Onkohan toivoa, että koulumenestys paranee kun murrosiän kuohunta helpottaa? Itselläni oli vastaavaa, mutta myöhemmin kävin lukion ja yliopiston suht mukavilla arvosanoilla.
Kommentit (8)
todistuksesta?
Oletko ollut opettajan kanssa yhteydessä, miten tytär vanhempainvartissa käyttäytyi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ehkäpä tuo tasoittuu yläasteella. Ja joku liikunta ja musiikki ei merkkaa mun mielestä, ellei halua sitten painottaa niitä ja lähteä niitä lulemaan ees.. 7,6 on kohtuullinen kyllä mun mielestä. Tsemppia
murkkuiän hormonimyrsky päällä ja kokeilee rajojaan...koulu ei jaksa kiinnostaa...valvonee pitkään ja siksi ei jaksa keskittyä. Tietää ettei kotona voida seurata aina mitä tekee. Jos ei kesän jälkeen normaalijuttelut auta eikä ole mahdollisuutta saada toista aikuista auttamaan seurannassa niin koulukuraattoriin yhteys. Osaavat jutella ja motivoida, meillä murkkupoika alkoi tsempata kun kuraattorin kanssa kävi juttuja läpi. Ei kuraattorilla käynti ole paha asia vaan sieltä voi saada paljon hyvää mukaan. Tsemppiä!
että tietää numeroiden laskun syyn. Yritin olla kannustava ja sanoin, että tsemppaa sitten ensi vuonna. Kerroin kuitenkin olevani ylpeä noista hyvistä numeroista. Ope ei ole ollut minuun yhteydessä. Vanhempainvartissa ei ole ollut mitään negatiivista sanottavaa.
ap
Lapsestasi tulee kovapalkkainen diplomi-insinööri - eikä se ole välttämättä ollenkaan huono juttu ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että tietää numeroiden laskun syyn. Yritin olla kannustava ja sanoin, että tsemppaa sitten ensi vuonna. Kerroin kuitenkin olevani ylpeä noista hyvistä numeroista. Ope ei ole ollut minuun yhteydessä. Vanhempainvartissa ei ole ollut mitään negatiivista sanottavaa. ap
Hyvä, että kannustat. Kun itse on harmissaan, on se jo askel parempaan. Toki kuohuja tulee, ja on hyvä, että niissä on rinnalla vahva vanhempi.
Tsemppiä ja kaikkea hyvää sydämestäni toivon sinne.
Koska lapsesi joutuu olemaan paljon itsekseen, ehkä voisin ehdottaa ottaa arjen rutiineihin mukaan kahdenkeskinen aika sinun ja lapsesi kanssa.
Meillä on rutiinina viikonloppuna kävellä metsän halki paikalliseen ostoskeskukseen, pintapuolisena motivaationa käydä isossa kirjastossa, kampaajalla tai kaupoissa... mutta se pääsyy on se tunnin kävely kahdestaan metsän poikki. Puhutaan, tai ollaan vaan hiljaa yhdessä. Nuo kävelyt ovat kuitenkin se aika, jolloin juttelemme rauhassa hankalammistakin asioista ilman keskeytystä.
Esimurkku tarvitsee vanhempaa. Meille tuo kävely on hyvä, ehkä teille joku muu juttu, vaikka yhteinen harrastus antaisi mahdollisuuden jutella ihminen ihmiselle? Koulumenestys aaltoilee, se on ihan normaalia. Mutta koulumenestys myös määrittää tulevaisuuden valintoja aika tavalla, siksi olet oikeutetusti huolissasi.
Keskusteluyhteyden ylläpitäminen ja uudelleenluominen on murkun kanssa ihan äärimmäisen tärkeää. Vanhempana on hirmuisen vaikeaa jättää se lapsi taakse ja suhtautua murkkuunsa kuin siihen aikuiseen joka hänestä on kasvamassa.
Kyllä se siitä.