Sähköstä ymmärtävät, miten maadoitus toimii?

Jos joku jännitteinen osa koskee maadoitettuun osaan, niin siitä seuraa, että sulake palaa tai sitä ennen vikavirtasuojakytkin laukeaa.

Sulake palaa, ja nykyisissä laitteissa vikavirtasuoja laukeaa ensin. Vaarallisempi vika on jos nollajohdin puuttuu jostain syystä niin silloin nuo sulakkeet tai vikavirtasuojat eivät toimi.

Eli onko maadoituksen ainoa idea se, että sulake palaa? Muutoin koko maadoituspiiri on jännitteinen, jos sinne tulee jännite?

ap

Maadoituksella ei ole mitään tekemistä sulakkeen kanssa, kuten kaksi ylintä viestiä esittää.

Mutta energian katoamattomuuden laki? Salama on energiaa, mut sit se kuitenkin vaan katoaa.

Maadoituspiiri ei voi olla jännitteinen koska se on maadoitettu.Sulake aina löytyy jostain....jostain asti on sulaa kuparia ilmassa,,,

Vierailija kirjoitti:

Eli onko maadoituksen ainoa idea se, että sulake palaa? Muutoin koko maadoituspiiri on jännitteinen, jos sinne tulee jännite?

ap

Kyllähän maadoitus estää myös vaarallisen kosketusjännitteen muodostumisen ja sulakkeen palaminen estää muita vahinkoja.

Vierailija kirjoitti:

Eli onko maadoituksen ainoa idea se, että sulake palaa? Muutoin koko maadoituspiiri on jännitteinen, jos sinne tulee jännite?

ap

Periaatteessa noin juuri. Sähkö menee suorinta tietä maahan ja ainoa mikä sitä rajoittaa on sulake tai sen materiaalin kestävyys missä sähkö kulkee.

Jos kosket jännitteiseen piiriin etkä ole yhteyksissä mihinkään et saa sähköiskua. Älä kuitenkaan kokeile tätä, koska sähköiskun vaara on aina olemassa. Jos roikut yhdellä kädellä suurjännitejohdossa et saa todennäköisesti sähköiskua. Jos laitat toisen käden johdolle saat sähköiskun, koska käsien välissä oleva vastus eli keho on tarpeeksi iso antaakseen potentiaalieron käsien välille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli onko maadoituksen ainoa idea se, että sulake palaa? Muutoin koko maadoituspiiri on jännitteinen, jos sinne tulee jännite?

ap

Kyllähän maadoitus estää myös vaarallisen kosketusjännitteen muodostumisen ja sulakkeen palaminen estää muita vahinkoja.

Eli onko maadoitettu pelti jännitteinen tai vaarallinen, jos sulake ei laukea?

VAI EI?

Vierailija kirjoitti:

Maadoituksella ei ole mitään tekemistä sulakkeen kanssa, kuten kaksi ylintä viestiä esittää.

Kappas, diplomi-insinööri tuli paikalle vahvistamaan väitettä, että DI tietää kaiken, mutta ei ymmärrä mitään.

Maadoitus on turvajärjestelmä, jonka tehtävä on ohjata väärään paikkaan päässyt sähkö maahan. Maa on niin iso ja sen alla on niin iso sähkövastus, että sinne se kotisähkön 230v häviää.

Vierailija kirjoitti:

Eli onko maadoituksen ainoa idea se, että sulake palaa? Muutoin koko maadoituspiiri on jännitteinen, jos sinne tulee jännite?

ap

Ei ole. Maadoituksen idea on myös se että sinne maadoitettuun suuntaan on paljon pienempi resistanssi kuin ihmisruumiin läpi. Kyllä maadoitusjohdosta kiinni ottaminen tällin antaa jos sinne virtaa menee, mutta ei kuolettavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli onko maadoituksen ainoa idea se, että sulake palaa? Muutoin koko maadoituspiiri on jännitteinen, jos sinne tulee jännite?

ap

Periaatteessa noin juuri. Sähkö menee suorinta tietä maahan ja ainoa mikä sitä rajoittaa on sulake tai sen materiaalin kestävyys missä sähkö kulkee.

Jos kosket jännitteiseen piiriin etkä ole yhteyksissä mihinkään et saa sähköiskua. Älä kuitenkaan kokeile tätä, koska sähköiskun vaara on aina olemassa. Jos roikut yhdellä kädellä suurjännitejohdossa et saa todennäköisesti sähköiskua. Jos laitat toisen käden johdolle saat sähköiskun, koska käsien välissä oleva vastus eli keho on tarpeeksi iso antaakseen potentiaalieron käsien välille.

Jos näin on:

Syötetään suoraan maatolppaan virtaa pistorasiasta, ja jos kosket siihen niin onko niin että et saa sähköiskua, koska tällä virralla on suorempikin tie maahan, eli sitä tolppaa pitkin?

Vierailija kirjoitti:

Eli onko maadoituksen ainoa idea se, että sulake palaa? Muutoin koko maadoituspiiri on jännitteinen, jos sinne tulee jännite?

ap

Laitteen metallisesta kuoresta on suora yhteys sähkökaapin nollakiskoon. Tuon kiskon jännite ei voi nousta suurillakaan virroilla. Jos laite vikaantuu siten että vaihejohtimen eriste rikkoutuu ja se koskettaa metallikuoreen, silloin alkaa kulkea vaihtovirta vaihejohdin--> metallikuori --> maadoitusjohdin --> nollakisko. Jos virta pysyttelee alle sulakkeen palamisvirran, silloin metallisessa kuoressa on vaihtojännite. Mutta tuo vännite ei voi olla 220 volttia vaan muutamia voltteja, sillä metallikuoren ja sähkökaapin nollakiskon välinen resistanssi on olematon.

Vierailija kirjoitti:

Maadoitus on turvajärjestelmä, jonka tehtävä on ohjata väärään paikkaan päässyt sähkö maahan. Maa on niin iso ja sen alla on niin iso sähkövastus, että sinne se kotisähkön 230v häviää.

MUTTA eikö sana ohjata jo kerro, että siinä maadoituspiirissä kulkee koko ajan virta??? Onko tähän turvallista koskea???

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli onko maadoituksen ainoa idea se, että sulake palaa? Muutoin koko maadoituspiiri on jännitteinen, jos sinne tulee jännite?

ap

Periaatteessa noin juuri. Sähkö menee suorinta tietä maahan ja ainoa mikä sitä rajoittaa on sulake tai sen materiaalin kestävyys missä sähkö kulkee.

Jos kosket jännitteiseen piiriin etkä ole yhteyksissä mihinkään et saa sähköiskua. Älä kuitenkaan kokeile tätä, koska sähköiskun vaara on aina olemassa. Jos roikut yhdellä kädellä suurjännitejohdossa et saa todennäköisesti sähköiskua. Jos laitat toisen käden johdolle saat sähköiskun, koska käsien välissä oleva vastus eli keho on tarpeeksi iso antaakseen potentiaalieron käsien välille.

Voidaanko tällaisesta olla varmoja, jollei kukaan kokeile?

Vierailija kirjoitti:

Maadoituksella ei ole mitään tekemistä sulakkeen kanssa, kuten kaksi ylintä viestiä esittää.

No on sillä, mikäli maajohtoon vuotava virta nostaa sulakkeen tai johdonsuojakytkimen virran niin suureksi, että se laukeaa.

Itse asiassa koko maajohdon suojavaikutus perustuu siihen, että se laukaisee sulakkeen ja tekee piirin jännitteettömäksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli onko maadoituksen ainoa idea se, että sulake palaa? Muutoin koko maadoituspiiri on jännitteinen, jos sinne tulee jännite?

ap

Periaatteessa noin juuri. Sähkö menee suorinta tietä maahan ja ainoa mikä sitä rajoittaa on sulake tai sen materiaalin kestävyys missä sähkö kulkee.

Jos kosket jännitteiseen piiriin etkä ole yhteyksissä mihinkään et saa sähköiskua. Älä kuitenkaan kokeile tätä, koska sähköiskun vaara on aina olemassa. Jos roikut yhdellä kädellä suurjännitejohdossa et saa todennäköisesti sähköiskua. Jos laitat toisen käden johdolle saat sähköiskun, koska käsien välissä oleva vastus eli keho on tarpeeksi iso antaakseen potentiaalieron käsien välille.

Jos näin on:

Syötetään suoraan maatolppaan virtaa pistorasiasta, ja jos kosket siihen niin onko niin että et saa sähköiskua, koska tällä virralla on suorempikin tie maahan, eli sitä tolppaa pitkin?

Ei. Suurin osa virrasta menee tolppaa pitkin, mutta osa virrasta kulkee ihmisen kautta. Jos et koske mihinkään muuhun kuin maatolppaan(=leijut ilmassa) tai olet täysin eristetty et saa sähköiskua.

No jos asut esim. jossain ennen 90-lukua rakennetussa kerrostalossa, suojamaadoitettuja pistorasioita ei yleensä välttämättä edes ole kuin keittiössä ja kylpyhuoneessa. Ja jos kytket suojamaadoittamattomaan pistorasiaan suojamaadoitetun laitteen (kuten esim. metallikoteloisen PC-koneen), suojamaadoitushan ei silloin toimi, kuten ei siinäkään tapauksessa jos kytket suojamaadoittamattoman laitteen ihan mihin tahansa pistorasiaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maadoitus on turvajärjestelmä, jonka tehtävä on ohjata väärään paikkaan päässyt sähkö maahan. Maa on niin iso ja sen alla on niin iso sähkövastus, että sinne se kotisähkön 230v häviää.

MUTTA eikö sana ohjata jo kerro, että siinä maadoituspiirissä kulkee koko ajan virta??? Onko tähän turvallista koskea???

Kuten joku jo totesi, maajohdon jännite on niin pieni, ettei siitä ole vaaraa sinulle. Edellyttäen, että kaikki on kunnossa. Ja koska sitä ei voi tietää, niin kannattaa olla koskematta.