Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
14-vuotiaan kesälomareissut lähi- ja etävanhemman kanssa. Hankaluuksia päätöksenteossa.
13.06.2011 |
Tilanne on se, että lähivanhempi (äiti) ja lapsen arkiperhe tekee yhteisen lomareissun Suomessa ja etävanhemmalla (isällä) on suunnitelmissa oma reissunsa, joka menee osittain päällekkäin lapsen arkielämän perheen reissun kanssa. Reissut luultavasti onnistuisivat jotenkin limitettynä niin, että lapsi menisi isän kanssa reissuun osaksi aikaa ja napattaisiin sitten jostakin ennalta sovitusta paikasta kyytiin jatkamaan osaksi aikaa reissua lähiperheen kanssa. Näin luultavasti toimitaankin. Mutta lapsen toivettahan on syytä noudattaa, kun se vain on mahdollista. Nyt hiukan yllättäen näyttää siltä, että lapsi ei välttämättä haluaisikaan lähteä isäan matkalle, koska matka suuntautuu vieraiden sukulaisten luo ja mukana on sisaruspuoli, jonka seurasta lapsi ei juuri välitä. Pitääkö lapsi "painostaa" matkustamaan isänsä kanssa vai annetaanko lapsen itse päättää? Ikää on siis jo 14v eli ei ole kyse pikkulapsesta. Hiukan pelkään sitä, että isä arvelee minun, lapsen äidin, painostavan lasta olemaan menemättä hänen kanssaan matkalle, vaikka siitä ei todellakaan ole kyse. Aiemmasta kokemuksesta tiedän myös, että lapsi ei "raaski" sanoa ei isälleen, kun tämä "kerjää" lasta reissuun, lapsi on itse kertonut olevan kyse tästä. Joten jos isä riittävän painokkaasti pyytää, lapsi lähtee. Onko sekään oikein? Miten äidin pitää tällaisessa tilanteessa toimia. Ajattelin yksinkertaisesti sanoa lapselle, että hän saa itse päättää.
Kommentit (10)
myös lapsen kanssa. En menisi sotkeentumaan tai valikoimaan puolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hyvä pitää läheisenä. Joten manipuloisin kaikin puolin häntä menemään, hän on liian nuori päättämään itsenäisesti.
14 ei itse pidä suhdetta isäänsä mitenkään ylivoimaisen tärkeänä - ei ainakaan tärkeämpänä kuin suhdetta kavereihin, jotka kaikki on kotona - mutta aikuinen ymmärtää, että pitkällä tähtäimellä sillä on paljonkin väliä. EHkä tämä olisi se tilaisuus, jossa hän oppisi tuntemaan ja hyväksymään myös sisaruspuolensa?
Meillä on osin samanlaista. Olen tyystin vetäytynyt ja antanut lapsen ihan itse päättää mitä haluaa tehdä. On hyvä oppia että omilla päätöksillään on tietynlaiset seuraukset. Osaa sitten aikuisena tehdä järkeviä päätöksiä.
Tuen lapsen yhdessäoloa isän kanssa täysillä. Ikinä en sano, ettet saa tehdä sitä tai tätä tai mennä silloin ja silloin. Kysymys on lapsen suhteesta isäänsä ja isi oli minullekin hyvin tärkeä henkilö kun itse olin lapsi. Olisi ollut kauheaa jos joku olisi yrittänyt estää minua olemasta tekemisissä oman isäni kanssa.
Välillä syntyy tilanteita, että lapsi ei haluaisi tehdä jotain mitä isä ehdottaa. Vaikka nyt esim. näitä sukulaisvieraita. Annan silloin isän ja lapsen neuvotella enkä puutu koko juttuun. Mielestäni se on lapsen etu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on osin samanlaista. Olen tyystin vetäytynyt ja antanut lapsen ihan itse päättää mitä haluaa tehdä. On hyvä oppia että omilla päätöksillään on tietynlaiset seuraukset. Osaa sitten aikuisena tehdä järkeviä päätöksiä. Tuen lapsen yhdessäoloa isän kanssa täysillä. Ikinä en sano, ettet saa tehdä sitä tai tätä tai mennä silloin ja silloin. Kysymys on lapsen suhteesta isäänsä ja isi oli minullekin hyvin tärkeä henkilö kun itse olin lapsi. Olisi ollut kauheaa jos joku olisi yrittänyt estää minua olemasta tekemisissä oman isäni kanssa. Välillä syntyy tilanteita, että lapsi ei haluaisi tehdä jotain mitä isä ehdottaa. Vaikka nyt esim. näitä sukulaisvieraita. Annan silloin isän ja lapsen neuvotella enkä puutu koko juttuun. Mielestäni se on lapsen etu.
Meillä tilannetta mutkistaa se, että lapsen isä on eronnut uudestaan ja tuntuu käyttävän tätä 14-vuotiasta lapsenvahtina nuoremmalle sisarukselle. Siksi 14-v on itse halunnut pitää taukoa ko. sisaruksen tapaamisesta. Taustaa valottaakseni isä ei aiempina vuosina juurikaan halunnut lasta mukaan reissuilleen (silloin kun vielä eli perhe-elämää uudessa liitossaan). Nyt haluaa, koska mukana on muuten vain tämä yksi pieni lapsi (eikä lapsella hoitajaa). 14-v on ihan itse tämän asiayhteyden hoksannut eikä pidä siitä yhtään. Hankala minun äitinä painostaa lasta menemään lapsenlikaksi reissuun vieraisiin sukulaisiin...
ap
Olen sanonut, että selvittää asiat isänsä kanssa suoraan puhumalla. Esim. tuossa tilanteessa lapsesi pitäisi pystyä sanomaan isällensä, ettei halua lapsenlikaksi. Ei mitään valkoisia valheita. Puhutaan asiat niinkuin ne on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kertoo isälleen saman mitä kertoi sinulle. Eli ei halua reissuun, koska pelkää joutuvansa lapsenvahdiksi. Rohkaise kertomaan, jotta pääsevät eteenpäin suhteesssaan.
että hän ei lähde yhteiseen vkl-reissuun, jos X (pienempi sisarus) tulee mukaan. Isä tuntui ymmärtävän. Sittemmin lapsi aina on kysynyt tuleeko X mukaan. Joskus tulo on vaikuttanut lapsen päätökseen kielteisesti, joskus ei ole haitannut. Kerran isä on 14v:n pyynnöstä jättänyt pienemmän vkl-reissusta pois. Eli kyse ei ole siitä etteikö isä tietäisi lapsen kantaa asiaan. Tälle reissulle tuo pienempi joka tapauksessa lähtee ja arvelen, että reissu tehdään pienemmän ehdoilla. Ymmärrettävää sinänsä. Sanoin jo lapsen isälle, että hänen täytyy itse kysyä lapselta haluaako tulla mukaan vai ei.
ap
Alue: Aihe vapaa
tilanteen itse isänsä kanssa.