Lue keskustelun säännöt.
Onko "hammasten" ollut joskus oikea muoto?
04.02.2025 |
On fraasissa "hammasten kiristys", nykyään oikea lienee "hampaiden".
Kommentit (39)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tekareiden.
Se on nykyään takareiden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Hammasten" on monikon genetiivi substantiiville hammaste joka juontuu sanasta hammastus, joka voi viitata vaikkapa hammaspyörän hampaiden koneistamiseen.
Ihan hyvää ja oikeaa kieltä siis.
Vierailija kirjoitti:
"Hammasten" on monikon genetiivi substantiiville hammaste joka juontuu sanasta hammastus, joka voi viitata vaikkapa hammaspyörän hampaiden koneistamiseen.
Ihan hyvää ja oikeaa kieltä siis.
Eikö pitäisi olla "hammasteen", vrt "kalusteen"?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielenkiintoista. Katsoin kielitoimiston sanakirjasta, siellä ei ollut tätä taivutusmuotoa. -ten-pääte liittyy konsonanttiloppuisiin sanoihin, mutta myös sellaisiin sanoihin, joiden vartalo on konsonanttiloppuinen. Hammas ja allas eivät kielitoimiston sanakirjan mukaan saa -ten-päätettä monikon genetiivissä, mutta kannas saa, samoin pallas. En osaa sanoa, miksi, enkä äkkiseltään löytänyt myöskään selitystä. Minusta hammasten voisi olla ihan oikeakin muoto, mutta vähän vanhahtavan kuuloinen kyllä.
Vierailija kirjoitti:
"Hammasten" on monikon genetiivi substantiiville hammaste joka juontuu sanasta hammastus, joka voi viitata vaikkapa hammaspyörän hampaiden koneistamiseen.
Ihan hyvää ja oikeaa kieltä siis.
Monikon genetiivi olisi "hammasteiden". Hammasten on yksikön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Hammasten" on monikon genetiivi substantiiville hammaste joka juontuu sanasta hammastus, joka voi viitata vaikkapa hammaspyörän hampaiden koneistamiseen.
Ihan hyvää ja oikeaa kieltä siis.
Eikö pitäisi olla "hammasteen", vrt "kalusteen"?
Mon. gen. "Hammasteiden"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Hammasten" on monikon genetiivi substantiiville hammaste joka juontuu sanasta hammastus, joka voi viitata vaikkapa hammaspyörän hampaiden koneistamiseen.
Ihan hyvää ja oikeaa kieltä siis.
Eikö pitäisi olla "hammasteen", vrt "kalusteen"?
Kyllä, hammaste on e-nomini niin kuin kaluste, kirje, huone jne., joten sen illatiivimuoto on hammasteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiinasta voi tilata ihan tavalliset tekohampaat. Ne voi sovittaa yksilöllisesti, kuten vaikka hammassuojat. Halvimmat noin 10e.
Että on aikoihin eletty.
Alkuperäinen oikea muoto. Tai siis alkuperäisempi kuin "hampaiden" - kun mennään tarpeeksi kauas taaksepäin, niin se olisi kai jotain "hampase-te-ne". Tuossa siis "-te" olisi monikko ja "-ne" olisi genetiivin tunnus, ja itse asiassa myös "-se" taitaa olla latiivipääte, mutta viimeksi mainittu lienee leksikaalistunut sanan osaksi kuten monessa nykysuomen s-loppuisessa substantiivissa on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän ne molemmat ovat ihan oikeita muotoja. Vähän niin kuin lasten ja lapsien.
Elävää kieltä, mäkin aina sanon koiralle että laitetaas valjakset ja mennään katsomaan naapurin lammaksia. Ja jos meidän rekku ymmärtää mitä tarkoitan niin luulis ihmistenkin ymmärtävän ;-)
Olihan ennen oikein sanoa akkuna, palttoo tai huulipumada.
Kyllä täällä päin on aina hampaita kiristetty ja pesty, ei hammasten
Vierailija kirjoitti:
Elävää kieltä, mäkin aina sanon koiralle että laitetaas valjakset ja mennään katsomaan naapurin lammaksia. Ja jos meidän rekku ymmärtää mitä tarkoitan niin luulis ihmistenkin ymmärtävän ;-)
Tuossa on kyseessä nykysuomen substantiivien nominatiivimuotojen kahden eri -s-päätteen sekoittaminen. Toinen substantiivien nominatiivimuotojen -s-pääte tullee vanhasta latiivipäätteestä -s(e), toinen taas nykysuomessakin esiintyvästä translatiivipäätteestä -kse/-ksi. Kumpikin on leksikaalistuneiden substantiivien nominatiivimuodossa typistynyt päätteeksi -s, mutta päätteiden eri alkuperän vuoksi näiden nykysuomen sanatyyppien taivutus on erilainen.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä täällä päin on aina hampaita kiristetty ja pesty, ei hammasten
"Iktu ja hammasten kiristys" on peräisin Raamatusta, edellisestä raamatunkäännöksestä (v. 1938). Varmasti sielläkin päin joku on lukenut.
Jos tarpeeksi moni lausuu tuolla tavalla niin se on oikein.