Lue keskustelun säännöt.
Onko "hammasten" ollut joskus oikea muoto?
04.02.2025 |
On fraasissa "hammasten kiristys", nykyään oikea lienee "hampaiden".
Kommentit (39)
Vierailija kirjoitti:
Lammasten keristys
lammaksien se nykyisin on ... kun joidenkin juttuja lukee
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
33/38 vuoden kirkkoraamatussa noita tuon tyyppisiä käytetään: lammasten, kuningasten, jne.
Vierailija kirjoitti:
Tekareiden.
Takareiden
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Hammasten" on monikon genetiivi substantiiville hammaste joka juontuu sanasta hammastus, joka voi viitata vaikkapa hammaspyörän hampaiden koneistamiseen.
Ihan hyvää ja oikeaa kieltä siis.
Eikö pitäisi olla "hammasteen", vrt "kalusteen"?
Kyllä, hammaste on e-nomini niin kuin kaluste, kirje, huone jne., joten sen illatiivimuoto on hammasteen.
Hammasteen on genetiivi. Illatiivi olisi hammasteeseen. Vs. kirjeen - kirjeeseen, kalusteen, kalusteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elävää kieltä, mäkin aina sanon koiralle että laitetaas valjakset ja mennään katsomaan naapurin lammaksia. Ja jos meidän rekku ymmärtää mitä tarkoitan niin luulis ihmistenkin ymmärtävän ;-)
Tuossa on kyseessä nykysuomen substantiivien nominatiivimuotojen kahden eri -s-päätteen sekoittaminen. Toinen substantiivien nominatiivimuotojen -s-pääte tullee vanhasta latiivipäätteestä -s(e), toinen taas nykysuomessakin esiintyvästä translatiivipäätteestä -kse/-ksi. Kumpikin on leksikaalistuneiden substantiivien nominatiivimuodossa typistynyt päätteeksi -s, mutta päätteiden eri alkuperän vuoksi näiden nykysuomen sanatyyppien taivutus on erilainen.
Voi taivas, minulle oli kielioppi jo ennen vanhaan vaikeaa. Nyt opettaisin ulkomaalaiselle muita sanoja. Ne sanovat, että kaHVi ja muHVi äännetään eri tavalla. Vaikka suomea äännetään samoin kuin kirjoitetaan. Miten on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Hammasten" on monikon genetiivi substantiiville hammaste joka juontuu sanasta hammastus, joka voi viitata vaikkapa hammaspyörän hampaiden koneistamiseen.
Ihan hyvää ja oikeaa kieltä siis.
Ei. Oikea muoto olisi hammasteiden.
Eipäs vaan hammasteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Hammasten" on monikon genetiivi substantiiville hammaste joka juontuu sanasta hammastus, joka voi viitata vaikkapa hammaspyörän hampaiden koneistamiseen.
Ihan hyvää ja oikeaa kieltä siis.
Eikö pitäisi olla "hammasteen", vrt "kalusteen"?
Kyllä, hammaste on e-nomini niin kuin kaluste, kirje, huone jne., joten sen illatiivimuoto on hammasteen.
Hammasteen on genetiivi. Illatiivi olisi hammasteeseen. Vs. kirjeen - kirjeeseen, kalusteen, kalusteeseen.
Ei tuossa sanonnassa ole illatiivia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Hammasten" on monikon genetiivi substantiiville hammaste joka juontuu sanasta hammastus, joka voi viitata vaikkapa hammaspyörän hampaiden koneistamiseen.
Ihan hyvää ja oikeaa kieltä siis.
Ei. Oikea muoto olisi hammasteiden.
Eipäs vaan hammasteen.
Hammasteen - yksikön genetiivi. Hammasteiden - monikon genetiivi. (Aloituksen hammasten - monikon genetiivi.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten te osaatte näin hyvin kielioppia?
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän ne molemmat ovat ihan oikeita muotoja. Vähän niin kuin lasten ja lapsien.
Hasten ja hapsien
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elävää kieltä, mäkin aina sanon koiralle että laitetaas valjakset ja mennään katsomaan naapurin lammaksia. Ja jos meidän rekku ymmärtää mitä tarkoitan niin luulis ihmistenkin ymmärtävän ;-)
Tuossa on kyseessä nykysuomen substantiivien nominatiivimuotojen kahden eri -s-päätteen sekoittaminen. Toinen substantiivien nominatiivimuotojen -s-pääte tullee vanhasta latiivipäätteestä -s(e), toinen taas nykysuomessakin esiintyvästä translatiivipäätteestä -kse/-ksi. Kumpikin on leksikaalistuneiden substantiivien nominatiivimuodossa typistynyt päätteeksi -s, mutta päätteiden eri alkuperän vuoksi näiden nykysuomen sanatyyppien taivutus on erilainen.
Voi taivas, minulle oli kielioppi jo ennen vanhaan vaikeaa. Nyt opettaisin ulkomaalaiselle muita sanoja. Ne sanovat, että kaHVi ja muHVi äännetään
Kyllä noista tuo tavunloppuinen h kuulostaa erilaiselta. Eri äänteet ovat eri äänneympäristöissä erilaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Hammasten" on monikon genetiivi substantiiville hammaste joka juontuu sanasta hammastus, joka voi viitata vaikkapa hammaspyörän hampaiden koneistamiseen.
Ihan hyvää ja oikeaa kieltä siis.
Ei. Oikea muoto olisi hammasteiden.
Eipäs vaan hammasteen.
Yksikössä noin, edellinen on monikko.
Vierailija kirjoitti:
Miten te osaatte näin hyvin kielioppia?
Opiskelin suomen kieltä pääaineenani. Mutta osasin kyllä nämä sijamuotoasiat jo koulussa, koska ne kiinnostivat mua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elävää kieltä, mäkin aina sanon koiralle että laitetaas valjakset ja mennään katsomaan naapurin lammaksia. Ja jos meidän rekku ymmärtää mitä tarkoitan niin luulis ihmistenkin ymmärtävän ;-)
Tuossa on kyseessä nykysuomen substantiivien nominatiivimuotojen kahden eri -s-päätteen sekoittaminen. Toinen substantiivien nominatiivimuotojen -s-pääte tullee vanhasta latiivipäätteestä -s(e), toinen taas nykysuomessakin esiintyvästä translatiivipäätteestä -kse/-ksi. Kumpikin on leksikaalistuneiden substantiivien nominatiivimuodossa typistynyt päätteeksi -s, mutta päätteiden eri alkuperän vuoksi näiden nykysuomen sanatyyppien taivutus on erilainen.
Voi taivas, minulle oli kielioppi jo ennen vanhaan vaikeaa. Nyt opettaisin ulkomaalaiselle muita sanoja. Ne sanovat, että kaHVi ja muHVi äännetään eri tavalla. Vaikka suomea äännetään samoin kuin kirjoitetaan. Miten on?
Arvelisin, että tuo kertomasi ulkomaalaisten mielipide liittyy siihen, että vokaalit a ja u saavat niitä seuraavan konsonantin h kuulostamaan erilaiselta, koska a ja u äännetään kieli eri asennossa. Vokaalin u jälkeen konsonantti h kuulostaa ehkäpä jonkinlaiselta h:n ja f:n välimuodolta, eli ulkomaalaisen korvin eri äänteeltä kuin h.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä täällä päin on aina hampaita kiristetty ja pesty, ei hammasten
"Iktu ja hammasten kiristys" on peräisin Raamatusta, edellisestä raamatunkäännöksestä (v. 1938). Varmasti sielläkin päin joku on lukenut.
Ohiksena sivuten ko ilmaisua: työnsin vuoden vanhaa lapsenlastani rattaisa ja hän veti pepun alla olevaa solumuovialustaa ja työnsi sitä suuhunsa, niin 3 v isoveli kysyi, että onko tuo nyt sitä hammasten kiristystä? Mistä lie oppinut koko ilmaisun😅
Ei. Oikea muoto olisi hammasteiden.