Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Kuinka kauan esikoisesi reagoi uuden vauvan tuloon? Meillä vauva nyt 2kk ja

Vierailija
12.06.2011 |

heti alusta on 4-vuotias ollut "kriisissä". Valtavan huomiohakuinen, täysin tottelematon, kiukuttelee suurimman osan ajasta. Vauvaa hoitaa kyllä ja halaa paljon...

Kommentit (6)

Vierailija
1/6 |
12.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mutta sitä seurasi toinen, pahempi, kun vauva täytti vuoden.



Huomiota, syliä, omaa aikaa vain esikoiselle. Kyllä se siitä!

Vierailija
2/6 |
12.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä tota oli ekat puol vuotta; kiukuttelua, ilkeilyä, tottelemattomuutt jne. Sit helpotti. Mutta... Kun vauva lähti n 9kk ikäisenä liikkeelle, se alkoi taas. Jatkuvasti on tuuppimassa pienempää nurin tai tekemässä muuta pahaa, eikä usko mitään, ei tottele yhtään. Aika hajalla aletaan olla. Mutta kai se JOSKUS tästä. Kummitätini sanoi että hänen kokemuksellaan vuoden päästä tästä helpottaa. Et sillee...

Pyydä apua neuvolasta jos alkaa järki mennä, tsemppiä!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/6 |
12.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

että silloin kun lapsi tekee pienemmälle sisarukselle jotain pahaa, ette huomioi sitä isompaa sisarusta millään lailla. Ei siis mitään toruja, haukkuja, jäähyjä tms. mutta annatte sille pienemmälle ihan älyttömästi empaattista huomiota. Eli lohdutatte, otatte syliin, hoivaatte ja alatte tehdä jotain kivaa. Ja isompi pääsee mukaan vasta sitten kun tulee asiallisesti mukaan.



Tämä ei siis auta ap:ta, jos lapsi ei tee pahaa pienemmälle.



Mutta meillä tuo "supernannyn" ohje toimi tosi hyvin. Sitähän se isompi sillä toiminnallaan hakee, huomiota. Ja äidiltä se huonokin huomio on parempaa kuin ei huomiota ollenkaan.



Ja tämä tietysti edellyttää sitä, että AINA kun se isompi sisarus tekee vähänkin jotain hyvin ja oikein, häntä kehutaan ja halitaan ja jätetään taas silloin vaikka se pienempi vähemmälle.

Vierailija
4/6 |
12.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja nyt se reagointi on isosiskon (4) taholta pahimmillaan! Leluista kelpaavat vain ne, jotka ovat pienemmällä. Vaikka huoneessa olisi 1287 lelua, niin pitää saada juuri se, mikä on pikkusiskon kädessä ja tietysti se pitää siskon kädestä repiä... Jne. Näitä konflikteja on vaikka miten.

Vierailija
5/6 |
13.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta sellaista kai sisarusten elämä on:-(

Vierailija
6/6 |
13.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

edelleen puoli vuotta syntymästä erittäin hankala. Yrittää koko ajan vahingoittaa vauvaa: raapii, lyö, puristaa, kaatuu päälle, puree, huitoo tai heittää leluilla. En voi mennä metriä kauemmaksi vauvasta tai esikoinen ehtii hyökätä. Saan blokattua useimmat vahingoittamisyritykset, mutta päivittäin moni pääsee suojauksesta läpikin. Lyö ja potkii myös minua, tänä aamunakin sain pahan tällin potkusta ohimoon kun poika heräsi vierestäni. En tosiaan tiedä, mitä tehdä, huomioimme molemmat miehen kanssa esikoista niin paljon kuin mahdollista ja viikonloppuisin käymme ihan kahdestaan jossain kivoissa leikkipaikoissa jne. Ja vauva nukkuu aamupäivisin parin tunnin päikyt, joten esikoinen saa silloinkin päivittäistä jakamatonta huomiota, en tee silloin mitään kotitöitä. On yritetty ekstrahuomiot, jäähyt ja pahanteon seurauksena huomiotta jättämiset tai lelujen takavarikoimiset, mistään ei ole ollut apua. Mutta hän on jo vauvasta asti ollut vaativa, ihan koko ajan piti vauvana kantaa sylissä ja nukkua ihan kiinni (edelleen toinen vanhemmista nukkuu hänessä kiinni) ja huomiota pitäisi saada koko ajan, joka sekunti. Vaativuutta lukuunottamatta oli ihan "normaali" lapsi ennen pikkusisaruksen syntymää kuitenkin. Kauhulla odotan sitä, että vauva lähtee liikkeelle ja alkaa tavoitella esikoisen leluja, siitähän vasta riemu repeää.