Jatkuva vaahtoaminen asuntokaupasta ja korkojen laskusta
Noin puolella aikuiskotitalouksia on asuntolainaa ja keskimäärin noin 100 000 e.
Kysymys kuuluukin: miksi pitäisi ostaa asunto, jos A. ei tarvitse b. ei ole varaa siihen ja c. onko Suomen talous tosiaankin kämppien myynnin varassa?
Kommentit (27)
"Velallisilla asuntokunnilla oli velkaa keskimäärin 94 000 euroa vuonna 2023."
Asuntovelka on investointivelkaa. Monet vauvaeläkeläiset eivät oikein ymmärrä, että investointeihin tarvitaan velkaa. Se laittaa yhteiskunnan pyörimään. Ruotsalaiset ovat ymmärtäneet tämän, ja siksi sen talous voi hyvin, tosin oma valuuttakin hieman auttaa.
Asuntokauppojen vilkastumisesta on jauhettu jo useita vuosia, mutta toisin on käynyt.
Vierailija kirjoitti:
Asuntovelka on investointivelkaa. Monet vauvaeläkeläiset eivät oikein ymmärrä, että investointeihin tarvitaan velkaa. Se laittaa yhteiskunnan pyörimään. Ruotsalaiset ovat ymmärtäneet tämän, ja siksi sen talous voi hyvin, tosin oma valuuttakin hieman auttaa.
Ruotsissahan on käytännössä ikuisia asuntolainoja. Maksetaan vain korkoja. Rahaa riittää näin investointeihin ja sijoituksiin kotimaassa ja ulkomailla. Suomalaiset maksavat niska limassa luukkuaan, joka nykymenoa on arvoton hyvin monissa osissa Suomea.
OP:n ja muiden rahastojen sulkeminen on pelästyttänyt pankkeja, kun asunnot eivät olekaan kultakaivos sijoittajille vaan kallista roskaa. Nyt yritetään epätoivoisesti saada tuulipukuja asuntokaupoille!
Nollakorot olivat niin pitkään että kaikki pienituloisetkin ottivat liian isoja lainoja. Asuntoja ostettiin liikaa ja liian kalliita, koska raha oli "ilmaista". Ei nykyinen korko ole edes iso vaan tosi pieni. 80-luvulla oli lähes 15 prosentin korkojakin. Nyt se on mitä, kolme? Jos näin pieni korko hyydyttää markkinat se kertoo siitä että asuntomarkkinat liiteli omissa sfääreissään kaukana todellisesta maksukyvystä.
Asuntobisnes on nyt vain niin seksikästä ja hypetyksen arvoista. Se että katto pään päällä on perustarve ei sitä ole.
Suosittelen pörssi osakkeita, ne saa nopeasti ostettua ja myytyä, asunnon myynti voi kestää vuosia.
Vierailija kirjoitti:
Asuntokauppojen vilkastumisesta on jauhettu jo useita vuosia, mutta toisin on käynyt.
No useita vuosia on kyllä liioittelu, koska vastahan asuntokauppa oli kuumimmillaan vuosikymmeniin vuonna 2022. Kauppa hidastui kun sota syttyi samana vuonna. Siitä on kohta kolme, vuotta, joten tilanteen vilkastumisesta ei ole voitu jauhaa useita vuosia, kun ei siinä edes ole useita vuosia välissä.
kun asuntokaupan trendien historiaan yleensä vertaa, niin ihan normaalin pituiselta vaikuttaa tämäkin trendi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuntovelka on investointivelkaa. Monet vauvaeläkeläiset eivät oikein ymmärrä, että investointeihin tarvitaan velkaa. Se laittaa yhteiskunnan pyörimään. Ruotsalaiset ovat ymmärtäneet tämän, ja siksi sen talous voi hyvin, tosin oma valuuttakin hieman auttaa.
Ruotsissahan on käytännössä ikuisia asuntolainoja. Maksetaan vain korkoja. Rahaa riittää näin investointeihin ja sijoituksiin kotimaassa ja ulkomailla. Suomalaiset maksavat niska limassa luukkuaan, joka nykymenoa on arvoton hyvin monissa osissa Suomea.
Kai sen lainapääoman joku Ruotsissakin maksaa?
Vierailija kirjoitti:
OP:n ja muiden rahastojen sulkeminen on pelästyttänyt pankkeja, kun asunnot eivät olekaan kultakaivos sijoittajille vaan kallista roskaa. Nyt yritetään epätoivoisesti saada tuulipukuja asuntokaupoille!
Ei. Tuulipuvuille ei edes anneta lainaa.
Ihmisillä on nykyään "sijoitusasenne" kaikkeen mitä he ostavat eli kaikesta pitäisi saada voittoa. Ennen ostettiin koti ja nyt pitäisi palata siihen.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä on nykyään "sijoitusasenne" kaikkeen mitä he ostavat eli kaikesta pitäisi saada voittoa. Ennen ostettiin koti ja nyt pitäisi palata siihen.
Kai nämäkin ihmiset jossain asuvat
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuntovelka on investointivelkaa. Monet vauvaeläkeläiset eivät oikein ymmärrä, että investointeihin tarvitaan velkaa. Se laittaa yhteiskunnan pyörimään. Ruotsalaiset ovat ymmärtäneet tämän, ja siksi sen talous voi hyvin, tosin oma valuuttakin hieman auttaa.
Ruotsissahan on käytännössä ikuisia asuntolainoja. Maksetaan vain korkoja. Rahaa riittää näin investointeihin ja sijoituksiin kotimaassa ja ulkomailla. Suomalaiset maksavat niska limassa luukkuaan, joka nykymenoa on arvoton hyvin monissa osissa Suomea.
Kai sen lainapääoman joku Ruotsissakin maksaa?
Ei maksa. Se kierrätetään aina uusiin lainoihin pankkien sisällä ja välillä.
Mutta ne ikuiset asuntolainatkin on vähän myytti. Koskevat Ruotsissa lähinnä Tukholmaa ja sen lähistöä. Jossain Uumajan tienoilla on sitten jo tarjolla halpoja, muutaman kymppitonnin tai sadan tonnin asuntoja ja pientalojakin, jotka ihmiset kyllä maksavat pois.
Ei suomen talous ole asuntojen myynnin varassa. Mutta gryndereille se on tehnyt hyvät tienestit ja maa hanmuuttoteollisuudelle, jotka yhdessä on rakentaneet maan täyteen neukkukuutioita joihin tuodaan asukkaat muualta elämään verovaroin sponssattuna. Mukaan liittyy koulutusteollisuus kun jo 185 000 ulkomaalaista opiskelee päätoimisesti suomen kieltä ja kirjoittamaan valtion sponssaamana.
Koko syndikaatti pyörii valtiovelalla ja omaa kansaa tukistamalla.
Kellään suomalaisella ei aikuisen oikeasti ole varaa 200 000 kaksioon tai ei edes tosiaan ole mitään järkeä sellaiseen sitoutua.
Vierailija kirjoitti:
Asuntobisnes on nyt vain niin seksikästä ja hypetyksen arvoista. Se että katto pään päällä on perustarve ei sitä ole.
Asuminen on perustarve, mutta kenelläkään ei ole perustarvetta rakentaa sulle asuntoa ilmaiseksi. Jos haluat jonkun tekevän niin, tee itse ja kokeile kuinka saat materiaaleja ja tarvikkeita ja osaavia työntekijöitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuntovelka on investointivelkaa. Monet vauvaeläkeläiset eivät oikein ymmärrä, että investointeihin tarvitaan velkaa. Se laittaa yhteiskunnan pyörimään. Ruotsalaiset ovat ymmärtäneet tämän, ja siksi sen talous voi hyvin, tosin oma valuuttakin hieman auttaa.
Ruotsissahan on käytännössä ikuisia asuntolainoja. Maksetaan vain korkoja. Rahaa riittää näin investointeihin ja sijoituksiin kotimaassa ja ulkomailla. Suomalaiset maksavat niska limassa luukkuaan, joka nykymenoa on arvoton hyvin monissa osissa Suomea.
Miksi valehtelet? Ruotissa on jo vuosia sitten muuttunut laki että pitää myös lyhentää lainaa ja itseasiassa suomessa on ikilainat kun lainaajat uusii lainojaan ikuisesti, maksaen korkojakin uudella lainalla. Tästä uutisoidaan uusien lainojen ottamisella vaikka oikeasti kyse on vanhojen lainojen uusimisesta.
Vierailija kirjoitti:
OP:n ja muiden rahastojen sulkeminen on pelästyttänyt pankkeja, kun asunnot eivät olekaan kultakaivos sijoittajille vaan kallista roskaa. Nyt yritetään epätoivoisesti saada tuulipukuja asuntokaupoille!
Asunnot ei koskaan ole tuottaneet ja 2% tuotolla olleet varsin huonoja sijoituksia. Nytkin saa paremman määräaikaisella tilillä. Lisäksi se raha on riskittömästi ja likvidiä. Asuntosijoittaminen kannatti ennen ylirakentamista, nyt kun on massiivinen ylitarjonta esim. Hesassa oikotiellä ilmoitettu yli 6000 asuntoa vuokralle tyhjillään. Koko sijoitusmuoto on pilattu.
Vierailija kirjoitti:
Nollakorot olivat niin pitkään että kaikki pienituloisetkin ottivat liian isoja lainoja. Asuntoja ostettiin liikaa ja liian kalliita, koska raha oli "ilmaista". Ei nykyinen korko ole edes iso vaan tosi pieni. 80-luvulla oli lähes 15 prosentin korkojakin. Nyt se on mitä, kolme? Jos näin pieni korko hyydyttää markkinat se kertoo siitä että asuntomarkkinat liiteli omissa sfääreissään kaukana todellisesta maksukyvystä.
Ei pankit isoja lainoja pienituloisille myöntänyt. Tällaiset mutukirjoitukset eivät anna mitään lisäarvoa tähän keskusteluun.
Nordean mukaan sen luotto- ja tallennusvolyymit kasvoivat, mutta asunto- ja yritysluottojen markkinat pysyivät vaisuina Pohjoismaissa.
Nordea uskoo kuitenkin asuntomarkkinoiden olevan elpymässä. Tähän viittaa Nordean mukaan se, että uusien lainalupausten kysyntä jatkoi kasvuaan."
Pankit elävät laina-asiakkaistaan ja ylihintaisia sijoitusrahastoja ja -instrumentteja ostavista. Kun suomalaiset ymmärrettävistä syistä, ovat varovaisia ja säästävät, yritetään maagisella puheella kääntää lamaa nousukaudeksi. Tätä harrastaa pankit ja VVM:n virkamiehet. Kansa ei ole kuitenkaan tyhmää vaan realistista.