Lue keskustelun säännöt.
Jatkuva vaahtoaminen asuntokaupasta ja korkojen laskusta
30.01.2025 |
Noin puolella aikuiskotitalouksia on asuntolainaa ja keskimäärin noin 100 000 e.
Kysymys kuuluukin: miksi pitäisi ostaa asunto, jos A. ei tarvitse b. ei ole varaa siihen ja c. onko Suomen talous tosiaankin kämppien myynnin varassa?
Kommentit (27)
Asuntojen vaihdoille on aina tietty määrä luontaista tarvetta. Vaihdetaan isompaan, pienempään, itselle sopivampaan, työn perässä jne.
Jos asuntokauppa painuu liian alas, se tarkoittaa että osa oikeasta asunnonvaihtotarpeesta jää tyydyttymättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"90-luvulla kesti pari kuukautta ja hinnat romahti 60% puolessa vuodessa"
Ei tuollaista romahdusta ollut. Asuntojen hinnat laskivat pahimmillaan noin 30%.
Vierailija kirjoitti:
"90-luvulla kesti pari kuukautta ja hinnat romahti 60% puolessa vuodessa"
Ei tuollaista romahdusta ollut. Asuntojen hinnat laskivat pahimmillaan noin 30%.
Mene muualle valehtelemaan. Asuntoja sai 90-luvun lamassa jopa muutamalla tonnilla Hesan keskustasta kun niiden vastikkeiden maksusta halusi perikunnat eroon. Oli myös pakkohuutokauppoja, joiden pitämisen sannan hallitus esti lakimuutoksella ja nykyään lainat annetaan anteeksi ja ulosottovirasto varastoi tuhansia asuntoja.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä on nykyään "sijoitusasenne" kaikkeen mitä he ostavat eli kaikesta pitäisi saada voittoa. Ennen ostettiin koti ja nyt pitäisi palata siihen.
Ennen, ainakin viime vuosituhannella, asunnon ostaminen oli elämäntehtävä. Asunto piti ostaa, että olisi kunnollisen ihmisen kirjoissa. Vuokralla asuvat olivat epäonnistuneita elämässään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"90-luvulla kesti pari kuukautta ja hinnat romahti 60% puolessa vuodessa"
Ei tuollaista romahdusta ollut. Asuntojen hinnat laskivat pahimmillaan noin 30%.
Mene muualle valehtelemaan. Asuntoja sai 90-luvun lamassa jopa muutamalla tonnilla Hesan keskustasta kun niiden vastikkeiden maksusta halusi perikunnat eroon. Oli myös pakkohuutokauppoja, joiden pitämisen sannan hallitus esti lakimuutoksella ja nykyään lainat annetaan anteeksi ja ulosottovirasto varastoi tuhansia asuntoja.
Pakkohuutokaupat ja pakkomyynnit ovat eri asia. Niitä oli kuitenkin lopulta varsin vähän vaikka "aika kultaa muistot" ihmisten mielestä silloin joka toinen osti arvoasunnon puoli-ilmaiseksi. Keskimäärin asuntojen hinnat laskivat lamassa aika lailla sen mainitsemani 30%.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuntovelka on investointivelkaa. Monet vauvaeläkeläiset eivät oikein ymmärrä, että investointeihin tarvitaan velkaa. Se laittaa yhteiskunnan pyörimään. Ruotsalaiset ovat ymmärtäneet tämän, ja siksi sen talous voi hyvin, tosin oma valuuttakin hieman auttaa.
Ruotsissahan on käytännössä ikuisia asuntolainoja. Maksetaan vain korkoja. Rahaa riittää näin investointeihin ja sijoituksiin kotimaassa ja ulkomailla. Suomalaiset maksavat niska limassa luukkuaan, joka nykymenoa on arvoton hyvin monissa osissa Suomea.
Kai sen lainapääoman joku Ruotsissakin maksaa?
Ei maksa. Se kierrätetään aina uusiin lainoihin pankkien sisällä ja välillä.
Mutta ne ikuiset asuntolainatkin on vähän myytti. Koskevat Ruotsissa lähinnä
Nykyään jokainen ruotsalainen joutuu lyhentämään lainan pääomaa 3% vuodessa ellei ole laittanut käsirahaa vähintään 30% (silloin prosentti on 2%). Mitään ikuisia asuntolainoja ja pelkkää korkojen maksua ei ole ollut vuosikymmeniin. :D
Ei näin pitkäkestoista asuntomarkkinoiden hyytymistä ole suomen historiassa koskaan tapahtunut. 90-luvulla kesti pari kuukautta ja hinnat romahti 60% puolessa vuodessa. Nyt jo toista vuotta ja asuntojen pyyntihinnat kuplahinnoissa ilmeisesti kun lainaraha edelleen ilmaista.