Exässä roikkuva ystävä
Mitä sanoisin ystävälleni, joka on alkanut roikkua exässään? Tilannehan ei ole yksinkertainen, vaan tämä ex asuu satojen kilometrien päässä ja eivät ole nähneet toisiaan kunnolla vuosikausiin.
Ystäväni näennäisesti elää omaa elämäänsä, mutta on aina innoissaan, kun on saanut viestejä tältä exältään. Tähän asti olen vain seurannut vierestä, ja minusta tämä ex-mies on lähinnä alkoholisoitunut rassukka, mutta koska en asiasta totuutta tiedä, en ole kehdannut sanoa mitään. Asia on kuitenkin alkanut jo selvästi hallitsemaan ystäväni ajatuksia. Ainakin puheissa tämä ex on alkanut esiintyä yhä useammin, kuitenkin salaperäisenä hahmona, mutta outoja haaveita jopa yhteisestä tulevaisuudesta on vilahdellut, ja silti, he eivät ole edes tavanneet toisiaan vuosiin. Ystäväni kärsii aina, kun viestejä ei tulekaan, ja saattaa olla monta viikkoa hiljaista, että miehestä ei kuulu mitään. Sitten kun on taas ollut sellainen viikonloppu, että viestejä on vaihdeltu, on puhe täynnä ihanaa tulevaisuutta, jota kannattaa odottaa. En osaa päättää, kuuluuko minun ystävänä sanoa ääneen, että pitäisikö tavata ja selvittää tilanne ja jatkaa elämää sen mukaisesti. En edes tiedä, mikä olisi se toinen vaihtoehto, pitäisikö ehdottaa, että palaa maan pinnalle ja lopettaa exästään haaveilun? Vai pitääkö mun vaan olla hiljaa ja seurata vierestä, kun mielestäni toksinen mies leikkii ystäväni tunteilla?
Onko tämmöinen unelmaleikki tervettä? Vai kuuluuko keski-ikäisen käytökseen? Olenko huono ystävä, jos puutun, vai olenko huono ystävä, jos annan tämän kylmää-kuumaa-leikin jatkua? Ja olisiko mielipiteelläni edes mitään arvoa?
Ai niin, ainakin ystäväni on nyt sinkku, ja taitaa roikkua tässä exässään, kunnes jotain tapahtuu.
Kommentit (15)
Aikaa kun kuluu, niin ne huonot muistot alkaa haalistua, ja mieli alkaa muovata sellaista uutta ihannehenkilöä siitä exästä.
Näin siis ollut itselläni aina kun eron työstäminen on ollut kesken. Pikkuhiljaa mennyt ohi. "Pahimmillaan" olen tämän myötä tehnyt exän kanssa sovinnon menneistä, mutta mitään yhteenpaluita ei onneksi ole tapahtunut.
Onneksi siis siksi, kun tuon vaiheen mentyä on sitten selkeämmin taas muistanut ne syyt, miksei suhteessa ollut hyvä olla.
Oletteko keskustelleen kuitenkin asiasta, vai ootko tähän asti vain kuunnellut hehkutusta ja surua? Mun mielestä ihan hyvin voisit varottaa, jotenkin varovasti. Jos on tommosta, että viestejä tulee harvakseltaan ja heti ollaan onnen kukkuloilla, niin tuossa voi käydä huonosti. Tai voiko olle molemmilta vain leikkiä eikä tarkotuskaan ole mitään muuta kuin viestitellä? Kysymällähän se selviäisi. Et mun mielestä oo huono ystävä, päin vastoin. Mut toisen reaktiosta on tietysti mahdoton arvata mitään.
Jos se kerta sulle kertoo näistä viesteistä ja tyypistä ylipäätään, ja toisaalta suree sulle silloin, kun ei miehestä kuulu mitään, niin tietysti saat sanoa, mitä mieltä oot tilanteesta. Eihän sun tarvi mitään ehdotonta neuvoa antaa, mutta minä ainakin kyselisin ystävältäni, että missä mennään ja mitä aikovat. Jos siis tuo sureminen on todellista ja sitä on usein.
Vierailija kirjoitti:
Anna toisen elää elämäänsä.
Kyllä mun mielestä ystäväänsä voi varottaa, tai ainakin jutella aiheesta. Ite ainakin toivoisin, että ystävät ois kiinnostuneita mun elämästä.
Kuulostaa vähän siltä että, heillä oli aika vuoristoratainen se edellinenkin suhde. Ja niin tutulta, että taitaa viestitellä minun exäni kanssa. Joo, ja exäni oli alkoholisoitunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna toisen elää elämäänsä.
Kyllä mun mielestä ystäväänsä voi varottaa, tai ainakin jutella aiheesta. Ite ainakin toivoisin, että ystävät ois kiinnostuneita mun elämästä.
Samaa mieltä. Ystävä on se, joka uskaltaa puhua vaikeistakin asioista. Outo ajatus, että pitäisi "antaa elää omaa elämäänsä" ja katella vierestä, kun toinen kärsii. Sitä vartenhan ystävät on, että voidaan yhdessä peilata ja punnita näkemyksiä. Ei tietenkään mitään määräyksiä jaeta, vaan keskustellaan.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa vähän siltä että, heillä oli aika vuoristoratainen se edellinenkin suhde. Ja niin tutulta, että taitaa viestitellä minun exäni kanssa. Joo, ja exäni oli alkoholisoitunut.
Onkohan kolme neljästä sinkusta 5-kymppisestä miehestä alkoholistoitunut :D Siltä välillä vaikuttaa :(
Mun kaveri nimittäin roikkuu jonkunnäkösessä etäsuhteessa selvästi alkoholisoituneen miehen kanssa. Välillä tapaavat, hyvin harvakseltaan, ja sitten saattaa olla taas monta viikkoa, ettei kuulu edes viestiä. Välillä näkevät, ja sen voimilla menee sitten pari viikkoa. Kaverini on täysillä mukana ja odottaa viestejä ja tapaamista, en olisi niin varma tästä unelmien poikamiehestä, joka siellä jossain kaupungin humussa hummaa. Oon myös ite huomannut, että tarjonta on melko suppeaa, jos alkoholisti ei kelpaa. Joten ratkaisuni on olla sotkeutumatta miehiin, johan saan ihan tarpeeksi sydämetykytyksiä, kun seuraan vierestä tuota kaverini meininkiä. Eli sinänsä hieman samassa tilaneessa ap:n kanssa. Mitä ihmettä siihen oikeasti voi sanoa? Elän mukana ja koitan pitää kaverini järjissään, siinä täysin epäonnistuen, mutta vierellä kuitenki kulkien.
Vierailija kirjoitti:
Anna toisen elää elämäänsä.
Anna elää joo, mutta älä anna rikkoa itseään.
Ole välillä tylsän realisti, jos ystäväsi ei sitä juuri nyt pysty olemaan. Mun mielestä oisit huono ystävä, jos nyt näet kaikki vaaran merkit, mutta et sanoisi mitään, koska et halua puuttua toisen elämään. EI ystävyys yhteen miehenroikaleeseen kaadu.
Asia ei kuulu sinulle lainkaan. Omassa avioliitossa rakkauden lisäksi oli aina lujaa ystävyyttä. Rakkaus loppui mutta ystävyys jäi. Soitellaan ja tavataan edelleen vaikka erottiin vuosia sitten.Tosiystävää ei hylätä. Ei etenkään silloin kun ystävällä on vaikeaa. Silloin luja ysävyys lujittuu lisää. Ja huono ystävyys päättyy. Anna olla. Ei kuulu sinulle.
Kaksi reppanaa löytäneet toisensa. Ihkua.
En sallisi ystävän puuttua liikaa omaan elämääni. En hyväksyisi enkä sallisi sitä. Sellaiset "ystävät" eivät mielestäni ole ystäviä. Ystävyyteen kuuluu tasa-arvo ja kunnioitus. Siihen ei kuulu rajattomuus, manipulointi ja holhoaminen. Ystävä ei ole edunvalvoja.
Vierailija kirjoitti:
En sallisi ystävän puuttua liikaa omaan elämääni. En hyväksyisi enkä sallisi sitä. Sellaiset "ystävät" eivät mielestäni ole ystäviä. Ystävyyteen kuuluu tasa-arvo ja kunnioitus. Siihen ei kuulu rajattomuus, manipulointi ja holhoaminen. Ystävä ei ole edunvalvoja.
Eivät ole holhoajia, totta. Mutta mihin kohtaan saa vetää rajat, että ystävä pitäköön ex-haaveilunsa omana tietonaan, eikä jatkuvasti rasita ystäviään spekuloimalla? Minusta se ei ole mitään holhoamista, jos sanoo, että eroon oli syynsä, joten kannattaako roikkua ja rikkoa itseään yhä enemmän. Jos toinen ei siitä tajua, niin ihan sama.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En sallisi ystävän puuttua liikaa omaan elämääni. En hyväksyisi enkä sallisi sitä. Sellaiset "ystävät" eivät mielestäni ole ystäviä. Ystävyyteen kuuluu tasa-arvo ja kunnioitus. Siihen ei kuulu rajattomuus, manipulointi ja holhoaminen. Ystävä ei ole edunvalvoja.
Eivät ole holhoajia, totta. Mutta mihin kohtaan saa vetää rajat, että ystävä pitäköön ex-haaveilunsa omana tietonaan, eikä jatkuvasti rasita ystäviään spekuloimalla? Minusta se ei ole mitään holhoamista, jos sanoo, että eroon oli syynsä, joten kannattaako roikkua ja rikkoa itseään yhä enemmän. Jos toinen ei siitä tajua, niin ihan sama.
Minusta liika puuttuminen pyytämättä on holhoamista. Tukeminen on taitolaji. Vain pariskunta itse tietää täyden totuuden suhteestaan. Kaikkea ei kerrota muille. Ystävän asia ei ole ottaa kantaa onko ero oikein vai väärin. Sen päätöksen pari tekee itse. Tukeminen ei tarkoita sitä, että tarjotaan toisille omasta mielestä parhaita valmiita ratkaisuja. Ystävältä odotan myötätuntoa ja kuuntelemista. Väkivalta olisi eri asia. Erotessa muistellaan hyviä ja huonoja aikoja sekä käydään läpi eroprosessia. Pohditaan suhteen tilaa ja tulevaisuutta. Rakkaussuhde voi päättyä, muuttua ystävyydeksi tai jatkua. Joskus se sammuu ja syttyy uudelleen. Siitä päättää pari itse.
Sanotaan että on aina ollut tietyn tyyppisiä ulospäin suuntautuneita miehiä, joita nainen ei voi vastustaa. Onko ne hymyhuulet kuten laulussa vai jokin katse silmissä.
Jotkut mielestäni voivat vangita naisen mielen vaikka olisivat muuten millaisia sikoja tahansa. Tunnen kaksi tallaista " luottamusta" tai väristyksiä tuovia henkilöitä.
Anna toisen elää elämäänsä.