Onneksi miehen lapset lähtevät tänään.
Onneksi tämä viikonloppu on kohta taas takana. Miehen lapset ovat olleet perjantaista asti ja olen ihan rättiväsynyt. Lapset ovat 2 ja 4 vuotiaat ja vaativat jatkuvaa passaamista. Asunto on taas aivan sekaisin ja sotkuinen, kuten aina, kun nuo lapset ovat täällä. Nämä tapaamis viikonloput ovat aina yhtä hullunmyllyä,enkä todellakaan tunne,että olisin saanut levätä raskaan työviikon jälkeen. Oma lapseni on jo 9 vuotias ja niin paljon helpompi,kuin mieheni lapset. Hänen kanssaan ei tarvitse enää murehtia syöttämisestä,yövaipoista,pukemisesta,kiukuttelusta eikä itkukohtauksista.
Nyt saan tai saamme levähtää melkein 2 viikkoa, kunnes miehen lapset taas tulevat. Tänään silti vielä edessä siivousta,lakanoiden vaihtoa ja huokaisu helpotuksesta, kun lapset lähtevät. Huomenna palaa taas normaali arki. Vihdoinkin !
Kommentit (44)
olisi asettanut itseäni tuohon tilanteeseen. Ainakin pitäisin itselläni oman kämpän ja sieltä tapailisin miestä.
On oikeasti raskasta katsella pitkin sohvia venyviä teinejä, jotka vain syövät ja venyvät-venyvät-venyvät... Kesällä viikkokausia.
Tuon ikäiset osaavat jo siivota jälkensä, kerätä lelut, tavarat ja vaatteet paikoilleen. Todellakin, jopa 2-vuotias tekee nuo jutut. 2- ja 4-vuotias myös pukevat itse, 4-vuotias jo kaikki vaatteet ja 2-vuotias suurimman osan, ja tietenkin myös syövät itse. No, ruuat joudutte heille laittamaan ja syömistä vahtimaan, mutta ei heitä varmasti syöttää tarvitse. Kasvattakaa niitä lapsia!
Kai ap tiesit sen että kun alat suhteeseen miehen kanssa jolla on pieniä lapsia entisestä suhteesta käy juuri näin. Siinä ei paljon itkut sitten auta.
Tsemppiä! Varmasti tiivistä! Stressaaavaa varmasti myös lapsille. 2 ja 4-vuotiaat ovat kovin touhukkaassa iässä. Toivottavasti järjestettä harvinaiset viikonloput isin kanssa heidän aika lailla heidän ehdoillaan. Varmasti myös kova paikka lapsille ja kiukuttelevat tavallista enemmän. Ehkäpä helpottaisi jos voisitte suunnitella heidän vierailu viikonloput etukäteen, siten että ne sisältäisivät aina koko porukan lisäksi aikaa isän kanssa, jolloin saisit itsekkin hengähtää. Jos mahdollista voi myös ruuat yms. suunnitella vähän etukäteen, jolloin jää enemmän aikaa huolettomammalle yhdessäololle.
Mieheni lapset syötetään vielä kotona ja molemmilla on öissä siellä myös vaippa. Lapset eivät osaa pukea itse, eikä siivota omia jälkiään. Me toki koitamme jatkuvasti,että lapset oppisivat toimimaan yllämainituissa asioissa itse,mutta jos niitä ei kotona opeteta, niin hankalaa heidän on tapojaan täällä muuttaa. 4 vuotiaalla esim. on aina tutti mukana, kun tulevat meille.
Elämä on todella valintoja täynnä. Mielestäni minulla on oikeus olla väsynyt ja helpottunut lepohetkestä, kun lapset lähtevät.
että av:lla mistään ei saa valittaa, sillä asiat ovat joko yksinomaan hyviä tai pahoja, ja pahoista asioista pitäisi vaan hankkiutua eroon. Missään nimessä asioissa ei ole molempia ominaisuuksia, tai päätöksiä tehdä kompromisseina, joissa otetaan kaikki puolet huomioon.
ap:lle! Sympatiani ovat sun puolella.
En minäkään jaksa toisten lapsia edes yhtä kokonaista päivää. Omat kyllä menee :)
ajattele miten paljon helpompaa ja varmasti onnellisempaa sun elämä on kuin miehesi joka ei pääse sinun lapsesta ollenkaan rauhaan vaan joutuu asumaan sen kans 24/7.
"Onneksi miehen lapset lähtevät tänään".Ajatteleekohan miehesi "Onneksi vaimon lapsi lähtee 9 vuoden päästä"
vasta kun sitten kun viimeinenkin lapsi muuttaa pois kotoa. En jaksa uusperheiden säätämistä, enkä tykkää toisten lapsista, en voi olettaa, että kukaan tykkää minunkaan lapsistani.
Sitten kun olen omillani, tapaan miestä vapaasti missä vaan, ei lapsia lojumassa ja vanumassa missään.
Enkä myöskään halua altistaa lastani isänsä uusien naisten vihalle.
SÄ saat kokea just noita tuntojasi, ymmärrän ne täysin, itse en jaksaisi toisen miehen lapsia, kun omat on isoja. Siksi teen näin.
"NO MITÄS MENIT POKAAMAAN UKKOMIEHEN, sitä saa mitä tilaa kun hajottaa toisten perheen!"
Jos olisin ollut lasten äiti ja valittanut,kun en jaksa pieniä lapsiani, olisin saanut sympatiat ja av mammojen täyden tuen. Uusperheessä arki ja tässä tapauksessa vkonloput ovat välillä oikeasti raskaita. Ja olen ottanut huomioon, kun mieheni tapasin, hänen lapsensa. Olen ollut tietoinen tästä kuuluisasta "paketista", joka tulee usein mukana. Ja totta tuokin,että mieheni joutuu sietämään omaa lastani vielä vuosia saman katon alla. Kerron kuitenkin suoraan,etten aina hypi kattoon ,kun mieheni lapset tulevat joka toinen vkonloppu. Ja myös mieheni on ajoittain väsynyt. Normaalistihan 4 vuotias osaa itse syödä ,mutta tässä tapauksessa molemmat ovat täysin autettavia. Jos niin nauttisin pienten lasten passaamisesta ja vaipanvaihdosta, niin enköhän lapsia olisi enemmän hankkinut.
Eikö se uusperheiden elämä sit ookkaan niin ihquu???
ettei lapsille ole toisessa kodissa opetettu mitään saati heitä kasvatettu ja kaikki työ täytyy tehdä siinä "äitipuolen kodissa" ????
jotta saisin isin huomion, vaikka äidin luona ja päiväkodissa osaisinkin jo syödä. Kai niitä lapsia on sentään päiväkodissa omatoimisuuteen opetettu ?
miehen, joka on hylännyt lapsensa ja perheensä kun lapset ovat olleet tosi pieniä?
ettei lapsille ole toisessa kodissa opetettu mitään saati heitä kasvatettu ja kaikki työ täytyy tehdä siinä "äitipuolen kodissa" ????
muiden kun minun kanssani.
Ajattele miten paljon helpompaa sulla kuitenkin on kun miehellä; sinä pääset hänen lapsistaan taas pariksi viikoksi eroon, hän joutuu sietämään sinun lastasi ilmeisesti jatkuvasti.