Kontrollointi ja ylisuojelu

En tiedä onko näin raskaat aiheet sallittuja tällä palstalla,joten toivon että yp poistaa tämän aiheen,jos tämä aihe rikkoo tämän paikan sääntöjä millään tavalla.

Olen 35v ihminen,mulla on oma asunto,mutta oon aika paljon porukoideni luona,en lähde avaamaan syitä,koska sillä ei ole merkitystä.

Mulla on toki omat haasteeni, kuten varmasti kaikilla omansa tässä elämässä,enemmän tai vähemmän.

Omilla haasteillani tarkoitan sitä että,tarvitsen joissakin muutamissa asioissa pienimuotoista tukea,aivotoimintani on normaalia,enkä ole millään tavalla vammainen.

Edellisellä lauseella en missään tapauksessa halua halveerata vammaisia henkilöitä,en millään tavalla.

Mun suurin ongelma on siis kontrolloiva ja ylisuojeleva äiti.

En edes tarkkaan muista,milloin tämä on alkanut,tätä on kestänyt niin pitkään.

Siitä on useita vuosia aikaa,kun sain alkoholimyrkytyksen,olin lähellä kuolla,se saattaa olla syy,tai ainakin osasyy tuolle käytökselle.

Ei ole olemassa mitään sellaista asiaa,josta hän ei huomauttaisi,tai näkisi vaivaa,hän ylisuojelee mut hengiltä.

Hän on huomauttanut esimerkiksi siitä,että pidän puhelimiani ja tablettejani liian usein latauksessa.

Hän on myös huomauttanut mun orastavasta päänahka ongelmasta,ja siitä että mulla on korvat kamalassa kunnossa.

Hän on valittanut kuinka juon liian vähän,ja että kun käyn vessassa,pissa haisee ihan hirveältä.

Hän näkee vaivaa siitäkin,että juon energiajuomia,tai lähinnä silloin jos juon niitä hänen mielestä liikaa.

Ennen uuttavuotta ostin 6 energiajuomaa,hän sanoi ettei niitä kaikkia voi juoda kerralla,eikä samana päivänä.

Hän on joskus napissut myös mun alkoholin käytöstä,vaikka juon alkoholia aika harvoin

Hän napisi myös siitä,kun ostin joskus risteilyltä sikareita.

Ostin ne,koska halusin tietää miltä ne maistuu,se oli semmoinen päähänpisto ajatus.

Tuossa taannoin oli elämäni ensimmäinen matka ulkomaille,siis ns johonkin pidemmälle.

Mulla oli lentopelko,ja sen takia epäröin matkaa,sanoin etten lähtisi,ja hän raivostui.

Hän sanoi mulle asioita,jotka ovat liian painokelvottomia kirjoitettavaksi tähän.

Lopulta suostuin lähtemään,matka oli ihana ja suurenmoinen,en kadu hetkeäkään että lähdin,myöskään lento ei ollut pelottavaa,vaikka etukäteen niin luulin.

Jos menen lenkille,hän usein kysyy missäpäin kävin,hän ei kuitenkaan kysy joka kerta.

Kerran kun juttelin sisareni lasten kanssa,hän kysyi mistä puhuimme.

Tuolla kyseisellä lomamatkalla kokeilin vapea,hän on sanonut etten saa ostaa sitä itselleni.

Edellämainittu oli vain kokeilu.

Kerran hän sanoi,että jos muuttaisivat muualle,hän ei voisi jättää mua tänne.

Että mun pitäisi,siinä tapauksessa mitä ilmeisimmin,muuttaa heidän kanssa saman katon alle asumaan.

Ja että saisin oman huoneen.

En myöskään saa käyttää hänen ilmakiharrinta.

Säilytän henkkariani itse,mutta esimerkiksi risteilyllä,jos pyydän sitä takaisin,on hänen vaikeaa antaa sitä mulle.

Oletteko te kohdanneet ylisuojelua yms vastaavaa?