Miten olette toimineet kun kollega muuttunut epäasialliseksi?
Viimeisen parin viikon aikana olen havahtunut kollegan huonoon käytökseen. Hän mielivaltaisesti arvostelee tekemiäni päätöksiä, mikä täysin absurdia ottaen huomioon sen liikkumavaran mitä eri sidosryhmät antavat. Painetta toimia tietyllä tavalla tulee joka suunnasta ja kaikkien miellyttäminen on matemaattinen mahdottomuus. Työnkuvaani lisättiin hiljattain huomattava määrä tehtäviä jotka hoidettava. Selviän kaikesta kyllä, mutta siitä en selviä jos hän ei osaa antaa työrauhaa.
Tapa miten hän arvostelee on vähän sama kuin jos minä haukkuisin työpäivän päätteeksi puolisoni siitä että jääkaappimme on tyhjä. Hän vastaisi että on menossa kyllä myöhemmin illalla kauppaan, vaan haukkuisin hänet sitten vielä siitäkin että miksei heti mene. Miettimättä tippaakaan että puolisolla saattaa olla meneillään muutakin tärkeää tekemistä.
Kollega korottaa ärsyyntyessään ääntään ja antaa ymmärtää että minun olisi syytä toimia siten kuin hän oli asian ajatellut. Olen korottanut ääntäni takaisin, vaan hän ei silti hoksaa että mitään yliotetta ei tule minusta saamaan. Kohta työt kärsivät jo siksi etten yksinkertaisesti halua tehdä asioita miellyttääkseni häntä.
Ja kaikista pahinta tässä on se, että kaikkia muita kollegoitamme hän kohtelee normaalin kunnioittavasti. Ei panettele eikä räyhää ja on joustava.
Kollega on itse alkanut oikoa työssään yksityiskohdissa siten, että jos itse tekisin samoin, niin hän hyvin nopeasti käskisi minua muuttamaan tapojani.
Ikäviä ihmisiä on helppo ymmärtää jos he ovat hankalia kaikille tai asioihin on joku selitys. Mutta tämä on mysteeri miksi hän on noin henkilökohtainen alistamisessaan minua kohtaan. Häneltä löytyy pitkäaikainen kumppani, isoja lapsia, omistusasunto, ystäviä, harrastuksia, on sosiaalista elämää, matkustelee ja töissä tulee muiden kanssa toimeen. Ei polta, eikä ole alkoholisti ja ulkonäkönsäkin ihan ok. Tehnyt tuota työtäkin niin pitkään ettei pitäisi kiristää vannetta. Se ei myöskään selitä tilannetta että hoitaisin työtehtäväni mitenkään huonosti.
Kommentit (18)
Minulle kävi juuri näin. Vaihdoin työpaikkaa.
Sama juttu, pysyä asiallisena ja kertoa oma kantansa, vaikka se olisikin hankalaa kun toinen korottaa ääntään puheesi päälle. Jos jankutus ei lakkaa niin sen voi katkaista lähtemällä pois tilanteesta.
Olemalla entistä asiallisempi ja ystävällisempi.
Vanhempani on epäasiallisen käytöksen mestari ja vihaa minua, kun en alennu hänen tasolleen ja vastaa asiattomasti.
Kannattaa häväistä jossain kehityskeskustelussa julkisesti. Sano siis jotain sopimatonta sopivassa paikassa.
Voisit muistuttaa että hän ei ole esihenkilösi ja sanoa, että joudut ottamaan työsuojeluun yhteyttä jos jatkaa. Jatkaa varmaan senkin jälkeen, mutta ei päin naamaa. Tyypillistä ulos savustamista tai sitten teillä on työssänne iso arvoristiriita, joka pitäisi jokatapauksessa jotenkin ratkoa. Muistathan että kaikissa töissä tärkeintä ei ole miellyttää ketään ja tehdä sen vuoksi päätöksiä. Ainakaan sellaisia joihin liittyy erityistä eettiistä ja moraalista kantaa.
Itse kerroin asiasta ylemmälle esihenkilölle ja hän puhui pomolle.
Pomo soi minulle, että aikoo jutella tämän " hankalan" työkaverin kanssa.
Tämä kielsi tietenkin kaiken, mutta yllättäen hänen käytöksensä minua kohtaan palautui normaaliksi.
Sitä en tiedä mitä pomo hänelle sanoi, mutta itse ajattelen, että minun olisi pitänyt avata suuni aiemmin, koska siedin sitä paskamaista käytöstä useamman kuukauden.
Onko radikalisoitunut persuksi, joka alkanut vihata naisia?
Ja tarkennan että nyt parin viikon aikana olen lopullisesti havahtunut että tämä on henkilökohtaista. Aiemmin pystyin lokeroimaan käytöksen ärtyneen tai stressaantuneen oireiluna ja jotenkuten tulin asian kanssa toimeen. Minulle taisi riittää se miten hän oli pääsääntöisesti asiallinen.
Nyt hän on ylittänyt käytöksellään kaikki rajat ja kertakaikkisen ikävä tilanne varsinkin siitä näkökulmasta että tulen reagoimaan tähän miten tahansa, niin todennäköisesti myös oma imagoni saa damagea muiden kollegoiden silmissä.
Älä reagoi ollenkaan, naama peruslukemille ja ohita hänen kommenttinsa. Kokeile, miten hän siihen reagoi. Tai sitten suora ja asiallinen keskustelu, kissan nostaminen pöydälle. Tai keskustelu esihenkilön kanssa.
Välillä törmää siihen, että joku testailee reaktioita. Etsiikö kiusattavaa, vaikka päällepäin asiat ovatkin hyvin?
Mitä kollegat sanovat, kun kerrot asiasta? Ovatko huomanneet saman? Tietävätkö jotain henkilön taustoista, mistä voisi olla hyötyä?
Kuulostaa että on riitatilanne, ääniä korotettu ja ristiriitoja. Pitäisikö sopia neutraali tapa kommunikoida, ettei tilanne pahene tai stressaannu kaikki. Mihin palautteet pitäisi laittaa tai korjausehdotukset, mitä firma haluaa. Onko päätöksissä sitten vikaa vai ei ole. Mitä jos ei puhele ylimääräisiä, vaan hommat eteenpäin, voiko olla erillään. Mitä ratkaisuja voisi löytyä.
Itsekin kokenut vastaavaa muutaman kerran ja olen lopulta väsynyt ja lähtenyt pois firmasta. Keskustelu auttoi eräänkin kanssa vain hetken, mustamaalaus jatkui ehkä viikon päästä. Yleensä tällaiset ihmiset kieltävät kaiken ja hoitavat likaisen työnsä niin salassa ja ovelasti ettei kovin helpolla jää todisteita. Hovin jäsenet eivät sitten kieli, kun haluavat olla suosiossa ja pitää näin työpaikkansa. Todella karua, mutta yllättävän yleistä.
Vierailija kirjoitti:
Mitä kollegat sanovat, kun kerrot asiasta? Ovatko huomanneet saman? Tietävätkö jotain henkilön taustoista, mistä voisi olla hyötyä?
Olen pysynyt tyylikkäänä enkä ole työpaikallani puhunut selän takana muista kollegoista. Näin haluaisin että asia olisi jatkossakin.
Muuten melkoisen erikoista tuossa kollegani huokailussa, ärsyyntymisessä ja äänen korottamisessa on se kuinka olen muiden kollegoideni silmissä ja entisessä työpaikassa sellaisen ihmisen maineessa jonka kanssa tehdään mielellään yhteistyötä.
Ja muutenkin vähän erikoinen keskustelunavaus avautua kollegalle että hlö X kohtelee huonosti. Heidän reaktio voi hyvin todennäköisesti olla ajatus että tahallaan mustamaalaan muita - heidän näkökulmastahan X on hyvä tyyppi kun muille hän on asiallinen.
Mitä nyt tällaista kokenut vastaavaa, niin tuossa sellainen homma että vaikka hän jokseenkin parantaisikin käytöstään niin kuitenkin välillänne on vihaa tms ikävää vielä viiden vuoden päästäkin. Hän ei satavarmasti ole sitä mieltä että olisi tehnyt mitään väärää ja tuota helposti sinuun ärsyyntymistä tekee varmasti jatkossakin vaikka jättäisikin pahemmat ylilyönnit tekemättä. Tuollaisille ihmisille ei vaan voi täysin antaa anteeksi vaikka kuinka aikaa kuluisi.
Pysy aikuisena. Itse käyttäydyn vastaavassa tilanteessa korostetun asiallisesti.