vl:pariskunnat

on se sen verran henkilökohtainen asia ja sitä haluaa pitää niin tärkeässä arvossa. Helposti menee huulenheiton puolelle. Omien siskojen kanssa on puhuttu eniten seksuaalisesta elämästä, ja jotakin parhaiden kavereiden kanssa.

On vähän kiinni luonteesta, ei niinkään uskosta.

Mutta ehdottomasti olen sitä mieltä, että seksi mittenkään ei kuulu seurusteluaikaan. Se tahrii sen kaunista viattomuutta, ja sillä miten seksuaalista aluetta pitää puhtaana, on oikeastikin vaikutusta avioliittoon. Harmi en muista jotakin tutkimusta, missä siitä aiheesta oli. pitkittyneet seurustelut ja seksuaalisuuden hyväksyminen ennen avioliittoa tietää myös avioliittoon sille saralle ongelmia. Se asia tavallaan ei ole niin pyhää jne.

Seksuaaliset halut ovat kovat, kun muistelen omaa seurustelua, lopussa, ennen häitä oli todella vaikeaa, ja ei meinannut haluta olla illalla edes toisen kanssa, kun halut kävivät niin kovaksi. Huono omatunto pitemmälle menemisestä kyllä tuli, ja oli ihana jatkaa kun sai anteeksannon ja siitä samalla voimaa. Voimaa sai jo naimisissaolevilta juteltuamme silloin.

on se sen verran henkilökohtainen asia ja sitä haluaa pitää niin tärkeässä arvossa. Helposti menee huulenheiton puolelle. Omien siskojen kanssa on puhuttu eniten seksuaalisesta elämästä, ja jotakin parhaiden kavereiden kanssa.

On vähän kiinni luonteesta, ei niinkään uskosta.

Mutta ehdottomasti olen sitä mieltä, että seksi mittenkään ei kuulu seurusteluaikaan. Se tahrii sen kaunista viattomuutta, ja sillä miten seksuaalista aluetta pitää puhtaana, on oikeastikin vaikutusta avioliittoon. Harmi en muista jotakin tutkimusta, missä siitä aiheesta oli. pitkittyneet seurustelut ja seksuaalisuuden hyväksyminen ennen avioliittoa tietää myös avioliittoon sille saralle ongelmia. Se asia tavallaan ei ole niin pyhää jne.

Seksuaaliset halut ovat kovat, kun muistelen omaa seurustelua, lopussa, ennen häitä oli todella vaikeaa, ja ei meinannut haluta olla illalla edes toisen kanssa, kun halut kävivät niin kovaksi. Huono omatunto pitemmälle menemisestä kyllä tuli, ja oli ihana jatkaa kun sai anteeksannon ja siitä samalla voimaa. Voimaa sai jo naimisissaolevilta juteltuamme silloin.

on se sen verran henkilökohtainen asia ja sitä haluaa pitää niin tärkeässä arvossa. Helposti menee huulenheiton puolelle. Omien siskojen kanssa on puhuttu eniten seksuaalisesta elämästä, ja jotakin parhaiden kavereiden kanssa.

On vähän kiinni luonteesta, ei niinkään uskosta.

Mutta ehdottomasti olen sitä mieltä, että seksi mittenkään ei kuulu seurusteluaikaan. Se tahrii sen kaunista viattomuutta, ja sillä miten seksuaalista aluetta pitää puhtaana, on oikeastikin vaikutusta avioliittoon. Harmi en muista jotakin tutkimusta, missä siitä aiheesta oli. pitkittyneet seurustelut ja seksuaalisuuden hyväksyminen ennen avioliittoa tietää myös avioliittoon sille saralle ongelmia. Se asia tavallaan ei ole niin pyhää jne.

Seksuaaliset halut ovat kovat, kun muistelen omaa seurustelua, lopussa, ennen häitä oli todella vaikeaa, ja ei meinannut haluta olla illalla edes toisen kanssa, kun halut kävivät niin kovaksi. Huono omatunto pitemmälle menemisestä kyllä tuli, ja oli ihana jatkaa kun sai anteeksannon ja siitä samalla voimaa. Voimaa sai jo naimisissa olevilta juteltuamme silloin.

Jaa..miten niin seksuaalisuuden hyväksyminen tietää avioliiton sille saralle ongelmia? Ei ole niin pyhää..mina en vaan ymmarta sun pointti. Nimeenomaan oman seksuaalisuuden hyväksyminen pikemminkin on perusta yhteiselle seksielämälle. Pitää olla sujut itsensä kanssa seksuaalisesti, vasta sitten alkaa avatua "ihanat puutarhat" . Ja jos on tavannut toisen puoliskonsa, Sen Oikean, niin ihanaa on yhdessä opetella ja harjoitella, hyväksyä omaa seksuaalisuuttaan..Voiko ihanampaa Luoja enää luoda? ;)

Tuollaisesta toiminnasta ei seuraa varmaankaan mitään hyvää. Tuli mieleeni, että haluaisit keskustella seksistä ystäviesi kanssa, jotta saisit "hyväksyntää" omille synneille. Se ei varmasti olisi rakennukseksi kenellekään. Mitä tarvetta uskovaisella seurustelevalla olisi puhua seksistä? Seksiä kun on kaikki muukin kuin yhdyntä. Eikä seksi kuulu elämään ennen avioliittoa. Ja jos kuuluu, niin paljon on jo pielessä.

Meidän seurustelu ei ollut myöskään uskovaisten seurustelua. Siitä tehtiin parannusta useita kertoja, yritettiin ja langettiin uudestaan. Tiesin, että ollaan menossa naimisiin, se oli selvää pitkän aikaa, mutta se ei tee syntiä yhtään pienemmäksi. Aina en edes halunnut toimia oikein, vaikka niin uskottelinkin itselleni. Omassatunnossa tunsin, että usko ja luottamus oli mennyt, kuolema ei olisi minua taivaaseen vienyt. Kuitenkin Jumala varjeli meitä molempia ja antoi kaiken anteeksi ja voimaa jatkaa uskovaisena. Nyt kun ajattelen sitä varjelusta ja anteeksiantamusta, jota saimme vaikeina aikoina ennen avioliittoa, olen hurjan kiitollinen. Sitä samaa varjelusta ja anteeksiantamusta toivon teillekin, mutta sitä ei katumatta voi saada. Katumukseen liittyy se, että ymmärtää synnin synniksi ja haluaa elää Jumalan tahdon mukaan.

Tuli ehkä liian suorasukainen viesti, koska vl tai ylipäänsä minkään ihmisryhmän leimaaminen yhden esimerkin perusteella ärsyttää. Tämä ketjun aloittaja oli esittänyt kysymyksen niille jotka ovat vanhoil.lestadiolaisia, joten keskustelu menee nyt vähän harhaan. Yleistäminen/leimaaminen saa puolustuskannalle koska esittämäsi esimerkki on aika provosoiva. Jokainen meistä, oli sitten uskovainen tai ei, kaipaa toisten ihmisten kunnioitusta. Kaikkea toisen arvomaailmaan liittyvää ei välttämättä ymmärrä, mutta tärkeintä olisi että voisimme hyväksyä toisiamme ja keskustella rakentavassa hengessä. Sorry että ärsyynnyin, mutta toivon että jaksaisit kunnioittaa kuitenkin jokaista ihmistä oli sitten minkälainen tausta hyvänsä. Siihen itsekin pyrin. Ystävällisesti Mise 56

Aika vaarallisilla vesillä liikutte poikaystäväsi kanssa. Seurusteluun kuuluu toki läheisyys ja hellyys, mutta seksi ei seurusteluun kuulu. Seksi on kaikkea muutakin kuin yhdyntää. Kuvailemasi perusteella te ette ole yhdynnässä mutta lähes kaikkea muuta teettekin. Sellaisen neuvon olen itse kuullut, että " välttäkää hyväilemästä alueita jotkä jäävät uimapuvun alle" , ja mielestäni se on aika hyvä neuvo. Mieti myös, mitä tekisit jos jäisit kiinni tuollaisesta toiminnasta, jos vaikkapa vanhempasi yllättäisivät teidät?



Se, että uskovaiset pidättäytyvät seksistä ennen avioliittoa, on siunaus, vaikka nyt sinusta ei ehkä siltä tunnukaan. Kun olette menneet naimisiin ja aloittaneet avioelämän, huomaat tämän. Eteen tulee ongelmia, sellaisia joita et ehkä nyt osaa kuvitella. Seksuaalisuus on arka asia, ja sillä voi haavoittaa toista todella paljon. Jos koet tätä kaikkea jo nyt, ja suhteesi sitten ei etenekään avioliittoon, haavat voivat olla todella syvät.



Toivotan kärsivällisyyttä sinulle ja kumppanillesi! Avioliitto on paljon muutakin kuin seksiä, senkin tulet huomaamaan. Hellyys, vastuuntunto toisesta ja kiintymys toteutuvat (hyvässä) avioliitossa myös ilman seksiä!

Haluaisin kysyä miksi seksi on niin vaietu asia lestaadiolisten keskuudessa?

Se on niin arkipäivää, mutta jokainen häpeää puhua siitä?

Itse voisin puhua, joskus oli skiva puida onglemia kun sillä saralla niitä aiona välillä on?



Millaista seksiä harrastatte?

meillä ainakin on kaikki käytös,kädet, suu ym. mutta ei mitään leluja, toisemme saamme ihan vielä omia avuin tyydytettyä, seksiä saattaa olla pariki kertaa viikossa.

onko se niin väärin, eikä oman puolison kanssa saa harrastaa sellaista seksiä kun haluaa?

meillä on kaksi ihanaa lasta ja kolmatta odotellaa!



silloin vaan taukoa jos olen lomalla pari viikkoa.

Mitä tarkoitat sillä, että seksi on vaiettu asia? Missä siitä vaietaan, seuroissako..;)?

Ei mutta oikiasti, eihän esim juuri seurojen puitteisiin oikeen minun mielestä sovi seksistä puhuminen. Mutta muuten, kotona ja ystävien kanssa, me ei ainakaan olla vaiettu. Miehen kanssa ollaan puhuttu PALJON ja hyvien, tarkkaan valikoitujen ystävien kanssa. Minä en halua noin henk.kohtaisista asioista lörpötellä kenelle sattuu.. Ja toisaalta, ei kai tämä uskovaisena eläminen vaikuta mitenkään tuohon, montako kertaa viikossa seksiä harrastetaan tms.. niin, että jotenkin ihmetyttää koko aloitus..

juu ei seuroissa siitä tarvi puhua.

Eiku aattelin vaan kun ei meidän ystäväpiirissä kukaan ala puhuu,kaikki jotenki häpee sitä.

Enepi puhutaan sitten epäuskosten kans, niitä meillä tällä hetkellä enempi, täällä ei kauheesti ole ees uskovaisia.



mä enoikee osaa kirjottaa ajatuksia tähän.



mut pääasiassa aattelin sitä kysyy että puhutteko te paljonmuiden kans seksistä?

ite tarvis sitä jonka kans vois joskus puhuu ja pohtia asioita, kun se oma mies ei aina ole se kaikista parhian jolle puhua,

Onko ongelmia?

Sorry huono ulosanti.

Mä en laske itte miten usein pupuillaan:=)



T. Hellari

Jokaisella on lupa sanoa mikä ottaa pattii/ mietityttää/ surettaa... Mutta myös mikä ilostuttaa :)



En tiedä mistä johtuu jos ette ole pystyneet puhumaan.

Ehkäpä kukaan teistä ei ole rohjennut aloittaa keskustelua, mutta kaikki haluaisivat jutella kuitenkin jos olisi mahdollisuus. Näin luulisin.



Sen sijaan että ihmettelet, miksi vl:t ei puhu, ala puhumaan itse :)

Kyllä vl:t puhuvat, vaikka ei kaikki puhu kaikki. Aina mahtuu moneen junaan ihmisiä!

Tuntui kauhean yleistävältä tuo aloitus sinun ;)

Ei pahalla!

ne on sit vaan mun ystäväpiiris, kun jotain siihen iittyvää sanoo niin on sáanu katseita että ,itä sä tollasia puhut.

en hallua yleistäää, anteeks vain, ei tarkotus.

Minä en kyllä edes lähimpien ystävien kanssa puhu avoimesti seksiin liittyvistä asioista. Se on minulle intiimi alue, joka liittyy minun ja mieheni välisiin keskusteluihin. Kirjoittaen olen avoimempi, mutta siinäkin on joku raja, vaikka se ei niin selkeä olekaan kuin puhuessa.

alotuksestasi on aikaa jo paljo mutta vieläkö vastailisit...

mä oon monesti miettiny tota samaa...ei munkaan kaverit mitään puhu.me vielä ollaan seurusteluasteella,mutta silti..rakastunut kun on,välillä tekis mieli muittenkin seurassa antaa edes pikku pusu..meiän kaverit on niin " sulkeutuneita" vai miten sen nyt sanois..ikinä en oo nähny kenenkään suutelevan,halaavan avoimesti..käsikädessä sentään uskalletaan istua..

kyllä mäkin aika tarkkaan katon missä sitä suudellaan.kyllä tuola kaduilla näkee välillä niin intiimejä kohtauksia että hävettää muiden puolesta.mutta jos kaveriporukassa ollaan neljän seinän sisällä ja tekis mieli pikkupusu poskelle antaa niin en viitti ku ei muutkaan ikinä..

ja ikinä ei mistään puhuta..monesti oon miettinyt mitä kaikkea muut tekee ennen naimisiin menoa?kerroppa mikä kaikki teillä oli sallittua?esim näitkö miestäsi alasti ennen avioliittoa?inhoan sanaa suuseksi,mutta kysyn kuitenkin,harrastitteko sellasta?mun mielestä meillä on kaikki hyvin kun suudellaan oikein kunnolla,välillä vaatteet vähenee ja kädet ja suu käytössä..vaan se ite yhdyntä puuttuu..onko kauheen väärin?mä vaan en pysty pidätellä itteeni!!!ja ollaan sit yhessä aateltu että mitä sitä turhaa.kyllä kai me saadaan tunteemme toisillemme näyttää.ei sitä kenenkään muun tarvii tietää ku meijän..molemmat ollaan kuitenkin tiukkoja siinä etttä neitsyyttä ei menetetä enen avioliittoa.....:)

Kyllä voin vastata..

tosiaan.. mitä mä kirjottasin.

Mä tosiaan en ole seurustellut kenenkää muun kan skun nykysen mieheni, on nyt olla jotain peliä, mutta ei mitään muuta.



Meillä ollu alusta asti miehen kans sillain että ei nyt muidse nähe oikee pussailla, halittu on ja ehkä pusu poskelle mutta ei nyt suuelmia, niistä on saanu katseitä.



Ite olin tiukka siinä suhteessa että ei mitää enne avioliittoa, mutta kuinka kävikään kun sitä oli rakastnut eikä osannut näpeejä pitää erossa.

Eli menetin neitsyyteni mihelleni ennen avioliittoa, ja täytyy sanoa että minulla oikeesti kaduttaa,, olisin halunnut sen tehdä vaikka hääyönä siinä olis ollu jotain " hienoa"

Mitää sen kummenmpaa kun käsilä hyväily ym, emme tehneet.



Suuseksi tuli paljon myöhemmin avioliitossa mukaan, joskin ite en nyt kauheesti aina välitä siitä.

Olemmme olleet nyt 3 vuotta naimisissa.



mietin mónesti että jos menee poikki seurusteluaikoina, kihlauksen aikoina, niin kyllä olisin ollu ihan kauhee, en olis halunnun seuraavella sanoa että en ole neitsyt.

Me miehen kans kumpikaan ollu ikinä mitään tehnyt muuta kun nyt toistemme kans.



Toivosin että kannattee pidättäytyä ja odotella sitä avioliittoa, se on ssitten paljon nautillisempää, vaikka ehkä se kun se oli kielltettyä teki siitä enempi haluttavampaa.



oletteko kihloissa? suunnitteletteko te häitä? jos saa kysyä?



itse olen nyt kk päästä 22

jossuu:

mietin mónesti että jos menee poikki seurusteluaikoina, kihlauksen aikoina, niin kyllä olisin ollu ihan kauhee, en olis halunnun seuraavella sanoa että en ole neitsyt.

Me miehen kans kumpikaan ollu ikinä mitään tehnyt muuta kun nyt toistemme kans.

Mielestäni tässä on ehkä suurin syy siihen, miksi seksistä olisi hyvä pidättäytyä ennen avioliittoa.

Raamatun mukaan jos mies ja nainen yhtyvät, he tulevat yhdeksi lihaksi ja ovat änin yhteen sidottuja Jumalan edessä. (esim. jos mies yhtyy porttoon, hän on silloin yhtä lihaa tämän kanssa). Jos seurustelu yhdynnän jälkeen sitten katkeaa, niin periaatteessa ei saisi mennä kenenkään muun kanssa yhteen. Käsitääkseni siis. Asia on varmaankin kuitenkin toisin, jos teon on uskonut ja saanut anteeksi.

Mielestäni suuseksi on seksiä, ja kuuluu vasta avioliittoon. Tämä siis minun mielipiteni.

En muuten ole vl. Anteeksi että näin tunkeuduin keskusteluun :)

Minä olen vähintään agnostikko, jopa aika ateistinen maailmankuvaltani. Ja seksipuolella avoin siinä mielessä, että leluja tms. on käytössä (vaika useimmiten puuhaillaan ilman niitä) ja muutenkin tiettyä kinkyä viritystä on usein ilmassa.



Silti en puhu henkilökohtaisista seksiasioista kenenkään ystäväni kanssa. Meidän parisuhteen seksi ja sen hienot puolet ja mahdolliset ongelmat eivät kuulu muille. Jos asia koskisi vain minua, voisin tarvittaessa puhuakin, mutta koska mukana on toinenkin osapuoli (mieheni), ei olisi oikein häntä kohtaan levitellä asioita. En minäkään haluaisi, että hän puhuu kavereidensa kanssa mitään yksityiskohtaista meidän seksielämstämme, ei tunnu kivalta ajatus, että kaverit tietävät jotain siitä, mitä minä minä teen tai en tee makuuhuoneessa. Ja uskon, että hän ajattelee samoin.



Anonyyminä olen vapaampi, mutta silloinkin pidän mielessä, että nimimerkkejäkin voi tunnistaa, jos alkaa epäillä ja viitsii yhdistellä viestejä ja niistä saatavia pikkutietoja ;)

ihana kun vastasit!



mä olen 20 v ja poikaystävä jo26. me ollaan seurusteltu puoltoista vuotta. välimatkaa on pajon ja harvoin kun nähään ni siitä haluu nauttia niin täysillä!! ihan tosissaan ollaan molemmat tässä suhteessa mukana, molemmilla ensimmäinen kerta näin. ja jotenkin tuntuu että ikää on jo sen verran (varsinkin kaverilla) että ei sitä enää jaksa kauheesti odotella..kyllä me naimisiin ollaan menossa kuhan tässä nyt ois vähän parempi sauma...:)



molemmat me vannotetaan aina että ei ennen avioliittoa,mutta aina sitä kuitenkin tekee mieli kun toisen näkee..sen takia sitten pitäny aina jotenkin muuten purkaa tunteita..mutta kyllä musta tuntuu,että vaikka se oikea ihminen onkin,ja tiedän meneväni naimisiin,mä kidutan itteäni siihen hääyöhön saakka ja sitten nautin siitä hetkestä!! oon ite sellanen että en kyllä pystyis huntua panna päähän jos ite tietäisin etten sitä enää ansaitsis..ja hunnunhan mä haluan;)ja sitä mäkin oon ajatellu että oikeasti kun koskaan ei voi tietää mitä tapahtuu,jos taää vaikka meneekin poikki,niin en halua katua koko loppuelämääni..mä oon sellanen ihminen joka kyllä vaivaa ajatuksiaan vanhoilla asioilla..



mutta kiva kuulla vähän mitä kaikkea sitä muut tekee..kavereilta ei ikinä kuule mitään..välillä tuntuu että ollaankohan me ihan poikkeustapauksia ja syntisiä..vähän ärsyttää asenne että kaikki kuuluu avioliittoon!!mä olen sitä mieltä että pitäähän sitä vähän läheisyyyttä kokea ennen sitäkin!ja mulle ainakin on niin tärkeitä sellaset kahenkeskiset hetket.ilman niitä en kyllä edes varmaan uskoisi kuinka paljon mua oikeesti rakastetaan. ja ite oon aika huono kertomaan tunteistani sanallisesti...



mutta ei kai tässä muuta kun jatketaan eteenpäin;)

Tai sitten on ...VL porukoissa, se on piilototuus..... Muutimme kyseisen srk. perheen naapuriksi ja lapsemme saivat kielikylvyn. Uusien naapurien kanssa he oppivat naimisen, nussimisen,pillun nuolemisen yms. Lapseni ei koskaan aikaisemmin ollut puhunut em. asioista. Olen kuitenkin tottunut, ett joku sokeasti puolustaa juuri nyt omaa uskontokuntaa. Joku VL puolustaa....

Lapsemme päästelee suustaan opittuja kirosanoja ja kyselee mitä ne tarkoittaa.kun torun häntä siitä, hän kyselee miksi naapurin pojan vanhemmat eivät häntä toru, jos se poika kiroilee... Niinpä, mitäpä siihen vastaa. olisko pitänyt vastata, että sellaisia ne ei vl:t ovat, antavat lasten kirota ja tehdä mitä lystää vaikkei tässäkään perheessä ole kuin kaksi lasta. vai mitä sanot pilvenhattara? Toivottavasti nyt ymmärrät ettei kaikkea voi yleistää olipa vl tai ei.

oliko kyseinen perhe vl missä oppinee sellasisa?



en oikeen ehkä ymmärtänyt.