Atooppinen iho - löysin omat keinoni

Hei, Olen 48-vuotias mies ja olen kärsinyt ihottumasta, atooppisesta ekseemasta pikku lapsesta lähtien. Kertoilen vähän, mikä tuntuu minulla vihdoin auttaneen atopian hoitoon.

Äitini laittoi taipeisiini kortisonirasvaa, kun olin pieni siis 70-80 lukujen taitteessa, muistan tämän. Koulun alkaessa ei muistaakseni ollut isompia ongelmia. Joskus 8 - vuotiaana jalkapohjani tulehtuivat ja hilseilivät. Epäiltiin sientä, mutta ei se sitä ollut. Kymmenen vuotiaana jalkapohjissani oli vesikelloja ja tulehtunut iho. Olin sairaalassakin viikon verran: Jalkoja hoidettiin vetyperoksidikylvyillä ja rikkipitoisella salvalla. Nämä auttoivatkin aluksi, mutta siihenkin hoitoon tuntui kehittyvän toleranssi,,, Ei auttanut määräänsä enempää. Rippikouluikäisenä muistan jalkapohjien ihon olleen 'auki' ja tapanani oli repiä hilseilevää ihoa. Ennen asepalvelukseen menoa tulehdus tuli lisäksi kämmeniin. Kävin ihotautilääkärillä pyytämässä apua ja sainkin diprolen gel -nimistä voimakasta kortisonia. Tämä auttoi, ja armeijassa ei ollut isoja ongelmia. Opiskeluaikana tulehdus tuli takaisin. Diprolen gelin käyttö ohensi ihoani esimerkiksi kämmenissä ihan silmin nähtävästi. YTHS:n viisas ihotautilääkäri ei sitä minulle määrännyt, vaikka mainitsin sen toimivan. Sen sijaan herätteli miettimään elintapoja, tupakoinnin jättäminen, alkoholin välttäminen jne. Kortisoni, kortisoni, kortisoni, sitä se oli nuoren aikuisen ihonhoito. Kun olin joku 35-vuotias, markkinoille tuli jotain uusia rasvoja, mitkä mainostettiin parantavan atopian ilman kortisonia. Kävin ihotautilääkärillä ja kokeilin näitä rasvoja. Niistä vain aiheutui kehooni outoja tuntemuksia, mitä en nyt tässä avaa, mutta en halunnut käyttää näitä aineita ihollani enää. Kesäisin ihoni oli parempi ja talvisin huonompi. 

Huomasin vuosian varrella että esimerkiksi saunassa erittäin kuumat löylyt ja ihottumaisten kohtien heiluttelu tai niihin puhaltaminen helpottivat kutinaa. Kutina on ollut nimenomaan minulla se inhottavin oire ihottumissani. Sitä helpottaa raapiminen ja siitä tulee ihovaurio jne jne, loputuloksena on rupinen, hilseilevä ja tulehtunut iho. Sitten olen myös huomannut, että takkatulen kuumuudessa paistattelu helpottaa kutinaa. Kuumuus vain pitää olla siinä rajalla, että sattuuko se niin, että tulee tunne palovammasta, vai onko se kuumuus juuri siinä oikeassa kohdassa, missä iho ei vielä pala, vaan kuumuus tekee saman tyydyttävän tunteen kuin ihon raapiminen.

Näistä kokemuksista tuli sitten mieleen kokeilla kuumailmapuhallinta. Minulla on sellainen kaksitehoinen laite (siis niin kuin hiustenkuivaaja, mutta tehokkaampi ja kuumempi), ja käytän sitä pienemmällä teholla. Kun otan 'kuumakylvyn' siinä menee muutama minuutti. Lopputuloksena on siinä mielessä oireilematon iho, että se ei kutise lainkaan. Vaikutus voi kestää vuorokauden. Jos jonakin päivänä kuumottelen ihoani, siis niitä atooppisia kohtia, pari kertaa, ja ehkä vielä seuraavana päivänä, voi olla että menee monta päivää, kun ei tarvitse käydä 'polttamassa nahkaa'. Aina kun kutina alkaa palailla, minä palaan kuumailmapuhaltimelle. Kutinan pouistumisen lisäksi tulehdus vähenee tai poistuu, eli atooppiset kohdat eivät punoita.

Tämä on ollut mukava 'keksintö', mikä on helpottanut minun tilannettani. Toki siinä on riskinä palohaavat jos innostuu liikaa kärventelemään. Nyt päänahassani on jonkin verran oireita, mutta en ole halunnut alkaa hiuksiani polttamaan, eli sellaiselle alueelle en pysty kuumaa käyttämään. Kerran poltin jalkaani palohaavan, kun puhaltimen metalliosa osui takareiteen.

Tällainen tarina. Tämäkin talvi ollaan menty ihan ilman kortisoneja. HTH perus 10% karbamidi voide on hyvä lisä ihon poltteluun :-)

Nimim. 

Sweet burning