Aikuinen tytär ja meidän omakotitalon arvostelu

Siis kirjoititko että kyseessä on aikuinen tytär? Kuulostaa ekaluokkalaiselta joka yrittää saada vanhemmiltaan jotain vetoamalla siihen että kaikilla muillakin on.

Miten olette kasvattaneet tuollaisen kusipään?

Onpa hyvin kasvatettu tytär, onneksi olkoon!

Huonoa käytöstä häneltä. Aikuinen tytär voi nyt ihan itse hankkia riittävän tasokkaan asumuksen.

No voithan sanoa ettet jaksa kuulla arvostelua enää talosta. Että maksaako hän teille extraremontit ja uusinnat. Tai uuden talon. Vai mummoko. Vai mistä se raha otetaan, lainallako. Sano että vaihdetaan aihetta, ellei se ole hänen lempiaihe. Kerro korjauksista joita jo oli. Entä hänen oma talonsa? Jos se on hyvä, ei kai ongelmia ole. Toisaalta muiden rahaa ei edes uskaltaisi ottaa, koska sitten luulee omaistavansa sen jo. Ok-talo voi olla silti mukavampi kuin luhtitalossa muiden kanssa.

Kerro tyttärelle että hän voi ostaa oman talon ja muuttaa sinne. Sekä remontoida sen sellaiseksi kuin haluaa.

Minä viihdyn vanhassa ja tykkään enemmän vanhasta kuin niistä usein aika kammottavan rumista uusista. Turhaan emme ala mitään uusiin vain muodin tai vaihtelun takia.

Mihin sävyyn perheessänne on puhuttu rahasta ja siitä mitä muilla on kun tyttäresi oli lapsi? Meillä  oli lapsuudessa raha tiukassa ja sellaista ihmeellistä vähättelyä 'ei raha tee onnelliseksi'. Vanhemmat ihmetteli millä rahalla naapurit ja sukulaiset ostaa uuden auton tai kyllä niiden kelpaa kun on rahaa. Vanhemmat naureskeli, että ei me voida tehdä mitään kesälomareissua kun ei ole rahaa. Ei edes nähty sitä mahdollisuutta, että ilman rahaa voi tehdä jotain.

 Ja olin jo kouluun mennessäni häpeissäni meidän kodin pienuudesta ja vanhoista sohvista ja tekstiileistä. Vielä 20 vuotiaana ihmettelin, että miten joku ostaa vaatetta joululahjaksi kun meillä ostettiin joulun jälkeen alesta.

Nyt kun itsellä ja omalla perheelläni rahatilanne ollut stabiili 25 vuotta ja olen saanut hankittua miltei kaiken mitä olen halunnut niin en enää edes huomioi millaista muilla on vaan olen tyytyväinen siihen mitä itsellä on. Mutta on ollut aikoja kun olen ollut kateellinen. Rahattomuus aiheuttaa kateutta, ehkä tyttäresi rahatilanne ei ole niin hyvä mitä hän itse toivoisi.

Miten saitte kasvatettua noin huonokäytöksisen tyttären? Kuulostaa ihan murkkuikäiseltä pissikseltä. 

Jäänyt lapsen tasolle. Onko diagnoosi jostain? 

Porvoossako asutte? Porvoossa voi vastata: että minun tuttujen tyttäret ovat niin hyvissä ammateissa ja niin kauniita ja rikkaita.

Odottaa perintöä. 

Ai vuonna 2006 rakennettu on vanha?

Ehkä jos puhuttaisiin autosta... 

Äitii, naapurin Liisalla on hienompi mekko, mäkin haluun! Rinnakkaisluokan Jessen kotona on uima-allas, miksei meillä? Kaverin isoveli sai ylioppilaslahjaksi auton, minäkin saan? 

Kaikki eivät saa kaikkea ja elämä ei ole reilua. 

Minusta 2006 rakennettu talo on vielä varsin hyvä. Itse asun 1970 -luvulla rakennetussa ja lapsuuskoti on rakennettu 1920 -luvulla. Sekin vielä asumiskäytössä vanhemmillani.

Meillä äiti arvosteli kotonani vähän kaikkea, osoitteita sormella milloin mitäkin. Jäi niin pahamieli vierailusta, kun aina löysi jotain arvosteltavaa.

Vierailija kirjoitti:

Siis kirjoititko että kyseessä on aikuinen tytär? Kuulostaa ekaluokkalaiselta joka yrittää saada vanhemmiltaan jotain vetoamalla siihen että kaikilla muillakin on.

Miten olette kasvattaneet tuollaisen kusipään?

Myös aloittajan avautuminen on ekaluokkalaisen tasolla.

Tässä on ilmiselvästi taka-ajatuksena, että tytär valmistautuu jo saamaan talon perinnöksi, eikä hän halua mitään mörskää, jota remontoida. Hän toivoo, että vanhemmat ottavat vaikkapa nimiinsä lainaa ja korjaavat kämpän. 

Täytyy sanoa, kuten edellä muutamakin, että onpa "hyvin" kasvatettu tytär. Onneksi olkoon vaan!