Elämä on liian lyhyt siihen ettei saa olla tarpeeksi rakkaansa kanssa
Nyt loppui. Neljä vuotta jo asuttu niin että mies on puolet viikosta työpaikkakunnallaan. Vaikka ollaan soiteltu ja viestitelty paljon, ikävä on ollut molemmilla. Lisäksi jotkut arjen asiat hankalia erillään asuessa.
Ollaan aina oltu paljon yhdessä. Se sopii meille, erossa oleminen ei. Ollaanhan me pärjätty, mutta paremminkin voisi olla. Ja kun elämä on niin kovin lyhyt...
En pidä miehen työpaikkakunnasta yhtään mutta se nyt on aivan se ja sama enää, haen sieltä töitä. Pääasia että ollaan yhdessä 😊
Kommentit (34)
No voi. Mitkä asiat ovat hankalia erillään asuessa. Jos on läheisriippuvainen eikä osaa olla yksikseen, tulee varmasti vaikeuksia. Miten elämä on lyhyt ja oletteko yli puolet jo eläneet elämästänne jos se niin lyhyeltä jo tuntuu.
Minä olen reissukumppanin kanssa elänyt koko ikäni ja yksin pitänyt kotia pystyssä kun toinen on tienestissä ollut. Hän otti ihan oikean kumppanin kun minuun voi luottaa ja pystyn yksinkin hoitamaan kodin. Eläkkeellähän saadaan sitten olla ihan koko ajan yhdessä. 🥰
Vierailija kirjoitti:
No voi. Mitkä asiat ovat hankalia erillään asuessa. Jos on läheisriippuvainen eikä osaa olla yksikseen, tulee varmasti vaikeuksia. Miten elämä on lyhyt ja oletteko yli puolet jo eläneet elämästänne jos se niin lyhyeltä jo tuntuu.
Minä olen reissukumppanin kanssa elänyt koko ikäni ja yksin pitänyt kotia pystyssä kun toinen on tienestissä ollut. Hän otti ihan oikean kumppanin kun minuun voi luottaa ja pystyn yksinkin hoitamaan kodin. Eläkkeellähän saadaan sitten olla ihan koko ajan yhdessä. 🥰
Sorry, mutta ettehän te eläkkeelle asti välttämättä edes elä.
Juuri tämä, mitä edellinen kirjoitti. Kukaan ei tiedä loppuuko se yhteinen aika ensi viikolla, ensi vuonna vai päästäänkö eläkkeelle saakka. Ja kyllä, olemme jo varmuudella yli puolet elämästämme eläneet. Ja sen myötä elämänkokemusta on sen verran paljon, että tiedostamme, ettei eläkepäiville kannata mitään jättää. Että "silloin sitten ehtii". Kun se rakas kumppani saattaa menehtyä vaikka seuraavalla kauppareissulla, kuten juuri yhdelle tuttavalle kävi. Teki ruokaa, suola oli loppu, lähti käymään pikaisesti lähikaupassa. Ei koskaan enää palannut kotiin, vaan menehtyi onnettomuudessa.
Itselle tärkeät asiat täytyy tehdä nyt. Me olemme pärjänneet näinkin että asumme osan aikaa erillään, joten mitään läheisriippuvuutta ei ole. Vain halu olla enemmän yhdessä. Joten asiat järjestetään nyt siten, että tämä onnistuu. Hyvä mieli!
Ap
Pitäisiköhän mun tehdä sama 😎 Vois yllättyä 🤭
Hyvä jos onnistuu. Kaikki ei halua etäsuhdetta eikä tarviikaan.
Rakkauteen kuuluu kaipaus toisen läheisyyteen. Rakkautta kokematon ei ymmärrä tunnetta. Läheisriippuvuuteen ei sisälly rakkautta vaan muut vaikuttimet.
Hyvä aloitus. Toisinaan leikin sillä ajatuksella/kuvitelmalla että päätyisin haaksirikkoisena autiolle saarelle, joutuisin selviytymään siellä kuin Robinson Crusoe. Mukava kuvitelma, hieno seikkailu. Paitsi että sitten lopulta tajuan: en välttämättä koskaan pääsisi pois saarelta, joten en välttämättä koskaan enää näkisi omaa rakastani. Siihen loppuu aina sen seikkailukuvitelman kivuus, siihen lopetan aina sen kuvittelemisen. En tahdo joutua autiolle saarelle.
Miksi mies tekee sulle tuota. Oletko miettinyt. Missä on se joka ajattelee sun kannalta asioita tai tunteitasi tarpeeksi. Miksi sä olet aina se joka muuttaa ja joustaa. Ellei se paikkakunta ole hyvä. Missä sulla on hyvä olla, kodin tuntu ja sukulainen. Erohan voisi aina tulla ja kauhea vaiva nähty. Rakenna omaa elämääsi.
Sen oikean tähden asuisin lopulta vaikka Vantaalla. Toivottavasti teillä kaikki natsaa hienosti ja vedätte päätyyn saakka yhdessä ja onnellisina.
Huvipuistohullu kirjoitti:
Pitäisiköhän mun tehdä sama 😎 Vois yllättyä 🤭
Mikä estää?
Vierailija kirjoitti:
Sen oikean tähden asuisin lopulta vaikka Vantaalla. Toivottavasti teillä kaikki natsaa hienosti ja vedätte päätyyn saakka yhdessä ja onnellisina.
Vaikka Vantaalla? Huh, tsiisus! Sun rakkaus on täydellinen, voimakkain asia maailmassa. Sinun rakkautesi voittaa kaiken, rakkautesi siirtää vuoria. Koska jos joku Vantaalla suostuu asumaan niin se tarkoittaa sitä että hän rakastaa yhtä puhtaasti kuin joku Jeesus Kristus.
Minun rakkauteni kohde on tällä hetkellä jossain ihmeen Kiinassa, käsittääkseni, paitsi jos hän on taas joutunut muuttamaan. Toki tavoitteemme on se että voisimme asua yhdessä, samassa paikassa, mutta muuttaminen maapallon toiselle puolelle ei tapahdu ihantostavaan niin kauan kuin on olemassa "taloudelliset reaaliteetit" yms yhteiskunnalliset ongelmat ja rajoitteet.
Niin kauan kuin me molemmat olemme vankeina jossain himskatin pakolaiskeskusessa niin on aika vaikea lähteä yhtikäs mihinkään. Mutta ennemmin tai myöhemmin tilanne tulee korjaantumaan. Me molemmat jaksamme odottaa. Voimme odottaa vaikka 40 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
No voi. Mitkä asiat ovat hankalia erillään asuessa. Jos on läheisriippuvainen eikä osaa olla yksikseen, tulee varmasti vaikeuksia. Miten elämä on lyhyt ja oletteko yli puolet jo eläneet elämästänne jos se niin lyhyeltä jo tuntuu.
Minä olen reissukumppanin kanssa elänyt koko ikäni ja yksin pitänyt kotia pystyssä kun toinen on tienestissä ollut. Hän otti ihan oikean kumppanin kun minuun voi luottaa ja pystyn yksinkin hoitamaan kodin. Eläkkeellähän saadaan sitten olla ihan koko ajan yhdessä. 🥰
Uhriutuja.
Menkää naimisiin, niin saatte aika pian tarpeeksenne. Mies ainakin.
Rakkaus ja Se oikea on pelkkää valetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen oikean tähden asuisin lopulta vaikka Vantaalla. Toivottavasti teillä kaikki natsaa hienosti ja vedätte päätyyn saakka yhdessä ja onnellisina.
Vaikka Vantaalla? Huh, tsiisus! Sun rakkaus on täydellinen, voimakkain asia maailmassa. Sinun rakkautesi voittaa kaiken, rakkautesi siirtää vuoria. Koska jos joku Vantaalla suostuu asumaan niin se tarkoittaa sitä että hän rakastaa yhtä puhtaasti kuin joku Jeesus Kristus.
JNE JNE
Niin kauan kuin me molemmat olemme vankeina jossain himskatin pakolaiskeskusessa niin on aika vaikea lähteä yhtikäs mihinkään. Mutta ennemmin tai myöhemmin tilanne tulee korjaantumaan. Me molemmat jaksamme odottaa. Voimme odottaa vaikka 40 vuotta.
***
Siis olemme oikeasti JOSSAIN HIMSKATIN PAKOLAISKESKUKSESSA - SIIS KUINKA KAUAN TÄTÄ ON KESTÄNYT? Ymmärrän - siis tämäkö onkin syy? Luulin että se on jotenkin susta kiinni ja omista empimisistäsi... olen yrittänyt ehdottaa että käy nyt ostamassa ne uudet sängyt ja tule niiden kanssa tänne... mutta se ei sitten taidakaan olla realistista... Tämä on kuin yksi Hannu ja Kerttu satu jossa leivänmuruilla yritetään löytää takaisin... se nyt sitten kestää... Epäilen todellakin että kirjottaja olet se joka luulen...
On niin kova ikävä että .uutan sen takia miehen työpaikan luo.
Ja todellisuus on että olet niin mustasukkainen ja omistushaluinen että et halua päästää miestä hetkeksikään ilman sinun valvontaa ja hallintaa
Elämä on liian lyhyt niille joilla on rakkautta elämässä ja liian pitkä meille jotka ollaan päivästä toiseen yksin.
Vierailija kirjoitti:
Elämä on liian lyhyt niille joilla on rakkautta elämässä ja liian pitkä meille jotka ollaan päivästä toiseen yksin.
Olen pahoillani
Hyvä. Elämä on nyt.